Julkisessa keskustelussa nostetaan toistuvasti esiin maahanmuuton tärkeys työvoimapulan yhtenä ratkaisuna. Samalla keskustelu maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta käy kuumana ja halutaan rajoittaa maahanmuuttoa.

Väestönkehityksen ja ikärakenteen näkökulmasta on väistämätöntä, että Suomeen saadaan enemmän ulkomaisia työntekijöitä tulevaisuudessa.

Olen pohtinut, seurannut ja kuunnellut tätä keskustelua, jossa ääripäät keskustelevat ja ovat eri mieltä maahanmuuton hyödyistä ja haitoista. Näiden ääripäiden tulisi yhdistää voimansa ja nähdä maahan muuttajat voimavarana suomalaiselle yhteiskunnalle. Tämänhetkinen keskustelu ei johda mihinkään, vaan heikentää entisestään Suomen mainetta mahdollisten maahan tulijoiden silmissä.

Suomi ei ole tällä hetkellä houkutteleva maa, minne muuttaa, ja monet tänne tulleet lähtevät muualle, missä heidät kohdataan paremmin.

Se miksi emme ole houkutteleva maa johtuu monesta eri seikasta kuten perheenyhdistämisen vaikeudesta ja mm. siihen liittyvistä tulorajoista ja tarjolla olevista palveluista perheenjäsenille. Koulujärjestelmässämme ei ole kansainvälisille perheille riittävästi esimerkiksi englanninkielisiä koulutuspaikkoja. Meillä ei myöskään ole kohtuuhintaisia asuntoja, jotka kattaisivat koko maan tasapuolisesti. Työlupa-, opiskelulupa- ja turvapaikkakäytäntömme ovat pitkiä ja byrokraattisia prosesseja, jotka vähentävät Suomen houkuttelevuutta. Maahan muuttajat, jotka saavat oleskeluluvan täällä, kohtaavat usein myös jokapäiväisessä elämässään ulkopuolisuutta eikä heitä oteta osaksi yhteisöjä. Ulkomaalaistaustaiset lapset kohtaavat arkiympäristössään kiusaamista.

Työelämä ei aina ole vastaanottavainen ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle, vaan meillä on edelleen huomattavia asenteellisia esteitä. Yrityksemme ja julkisen tai kolmannenkaan sektorin työnantajat eivät vielä osaa arvostaa ja aktiivisesti rakentaa monimuotoisia työyhteisöjä. Suomen ja/tai ruotsin kielen taito katsotaan edelleen olevan monilla aloilla erittäin tärkeäksi tai välttämättömäksi työhön ottamisen ehdoksi jonka puute nähdään heikkoutena tai kustannuksena.

Kotoutumistoimintamme nähdään edelleen hyvin pitkälle julkisen tahon velvollisuutena, kun se todellisuudessa on meidän kaikkien vastuulla. Jotta kotoutuminen onnistuisi, tarvitaan kaikkien panostusta; yksittäisten kansalaisten, yritysten, julkisen sektorin ja järjestösektorin sitoutumista. Kotoutuminen tapahtuu parhaiten, kun yhteiskunnassa otamme vastaan ihmiset ihmisinä.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

1. Perheen yhdistämistä kaikessa maahanmuutossa on helpotettava, prosesseja yksinkertaistettava ja tulorajoja alennettava.

2. Kotouttaminen on nähtävä koko yhteiskunnan vastuuna ja meidän jokaisen pitää olla tekemässä Suomesta hyvä maa kaikille, riippumatta siitä mistä ihmiset tänne tulevat.

TUTUSTU VÄESTÖLIITON VAALITAVOITTEISIIN EDUSKUNTAVAALEISSA 2023 
Löydät vaalitavoitteet verkkosivuiltamme. 

Kirjoittaja:

Marina Wetzer-Karlsson
Ohjelmajohtaja, Väestöliitto