About Jaana Syrjala

Viestintäpäällikkö, Väestöliitto

Toive vanhemmuudesta on monen unelma

Lapsettomuushoitajan ajatuksia 20 työvuoden jälkeen
Arja Laiho

alJoka kuudennella hedelmällisessä iässä olevalla parilla hedelmöittyminen ei tapahdu odotuksista, haaveista ja toiveista huolimatta. Kun raskaus ei ala, alkavat usein mielessä pyöriä kysymykset: Miksi? Miten tämä on mahdollista? Mitä on tapahtunut vai onko mitään?

Jokin asia on provosoinut kuukautiset, vaikka niin ei pitänyt tapahtua.

Kun pettymyksiä tulee ja unelmat kariutuvat päivä päivältä – kuukausi kuukaudelta – ja vuosi vuodelta, jopa 10 vuoden ajan, monet lähtevät hakemaan apua ja selitystä. Usein aikaa kuluu turhan kauan ennen kuin lapsettomuuden todellisuus ja totuus valkenevat tai sen uskaltaa tunnustaa itselleen ja kumppanilleen. Miten niin luonnollinen asia kuin hedelmöittyminen ja raskauden alkaminen voi muuttua painajaiseksi? Epäonnistumista on vaikea hyväksyä ja myöntää.

Aika ei kulu jälkiä jättämättä. Naisen sukusolut ovat saaneet alkunsa jo sikiökaudella eivätkä enää uusiudu. Hedelmällisyys laskee iän karttuessa, sopivaa lapsentekoaikaa ja kumppania etsiessä ja odotellessa. Sukusolujen aihiot ’anemisoituvat’, alkavat vanheta ja menettää toimintakykyä jo 25 ikävuoden jälkeen. Mies tulee perässä, mutta saa nauttia hedelmällisistä vuosista huomattavasti pidempään uusiutuvan luonnonvaransa ansioista.

Hedelmöityshoidot voivat toki auttaa monessa tapauksessa. Niillä voidaan lain mukaan auttaa sekä hetero- ja naispareja että itsellisiä. Hoidoissa voidaan käyttää tarvittaessa sekä omia että luovutettuja sukusoluja. Miespareja ei voida hoitaa, koska sijaissynnytys on Suomessa kielletty. Tasa-arvo eivät toteudu tässä kuten ei monessa muussakaan asiassa elämässä.

Hoitovaihtoehtoja ja erilaisia vanhemmuuden mahdollisuuksia pohditaan aina tarkasti ja yksilöllisesti. Hedelmöityshoidoista tulee usein tuki ja turva. Toive päästä vanhemmaksi, isäksi ja äidiksi, on monen unelma, vaikka omia sukusoluja ei olisi tai niiden toiminta on syystä tai toisesta hiipunut.

Onneksi on olemassa terveitä, epäitsekkäitä ja avarasydämisiä ihmisiä, jotka haluavat auttaa lahjoittamalla omia sukusolujaan tai alkioitaan. Sukusolut ovat arvokkaita sekä luovuttajalle että saajalle. Sukusolu on lahja, jonka arvoa ei voi mitata rahassa. Sen voi tuntea kukin asianomainen sisällä sydämessään.

Pitkän lapsettomuushoitajan urani aikana olen kohdannut jatkuvasti muuttuvan ja monimuotoisen toimiympäristön ja potilasjoukon. Olen saanut ja joutunut arvioimaan vuosien varrella omia asenteitani. Ei ole oikeaa tai väärää mielipidettä. On erilaisia mielipiteitä ja erilaisia ihmisiä. Jokainen kohtaamani ihminen on ollut ainutkertainen omine toiveineen ja unelmineen. Yksilölliset henkilökohtaiset näkemykset ovat olleet tärkeitä vaihtoehtojen ja valintojen löytymiseksi. Kyseenalaistamalla omaa suhtautumistani sekä toisen asemaan asettumalla olen saanut etuoikeuden oppia ymmärtämään koko ajan enemmän ja enemmän lapsettomuuden kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta ihmisen elämässä.

Hoitajana minulla on ollut sekä etuoikeus että haaste nähdä, kuulla, aistia ja tuntea apua hakemaan tullutta etsimään ja löytämään itselleen sopivaa ratkaisua. Olen rohkaissut ja tukenut jokaista luottamaan omaan päätöksentekoon ja kuuntelemaan sydämensä ääntä antamalla riittävästi aikaa ja tietoa. Pelkäämällä ja siirtämällä tosiasioiden näkemistä ja selvittämistä elämä usein jumiutuu, näivettyy ja koteloituu lisäten entisestään stressiä ja tulevaisuuden paineita. Elämä on tarkoitettu elettäväksi joka hetki – ei sitku ja mutku periaatteella, vaan nytku.

Suurinta osaa hedelmällisyyshoitoja harkitsevia tai tarvitsevia voidaan auttaa joko lääketieteellisin menetelmin tai rohkaisemalla ja ohjaamalla löytämään elämälle suunta, tarkoitus ja mielekkyys. Olipa suunnitelma tai hoitopolun tulos mikä tahansa, on tärkeää oppia arvostamaan ja näkemään sen, mitä itsellä on takertumatta vain puutteisiin.

Ettei kukaan jäisi vajavaisuutensa vangiksi, vaan tuntisi itsensä riittäväksi ja kokonaiseksi.

Arja Laiho on Väestöliiton Oulun lapsettomuusklinikan pitkäaikainen lapsettomuushoitaja, joka oli mukana perustamassa Oulun klinikkaa vuonna 1991. Hän toimi klinikalla vastaavana hoitajana ja on koulutukseltaan erikoissairaanhoitaja ja terveydenhoitaja (AMK). Arja Laiho jäi eläkkeelle vuonna 2013.

 

 

Mikä on nuorten tulevaisuus?

blogiinpallot

Ihmiset pyrkivät yleensä kaikin mahdollisin tavoin turvaamaan lastensa tulevaisuutta ja hyvinvointia. Haluamme jättää nuoremmille sukupolville perinnöksi hyvän yhteiskunnan. Hoemme: nuorissa on tulevaisuus.
Mutta millainen tulevaisuus nuoria odottaa? Tällä hetkellä lähes joka neljäs eurooppalainen nuori on vailla työtä. Eteläisen Euroopan maissa jopa puolet nuorista on työttöminä, Suomessa laskutavoista riippuen joka viides tai kymmenes. Nuoruusiässä jokainen vuosi on tärkeä elämän ja tulevaisuuden kannalta. Nuorisotyöttömyys onkin mielestäni eräs polttavimmista poliittisista kysymyksistä tänä päivänä.
Kun työttömyys pitkittyy, kasvaa nuorten vaara luisua pysyvästi työelämän ulkopuolelle ja syrjäytyä yhteiskunnasta. Tyytymättömyys ja turhautuminen lisääntyvät, jopa viha saattaa kasvaa. Tämä ei ole hyvä pohja hyvälle elämälle tai tulevaisuudelle, sillä voi olla odottamattomia seurauksia.
Viime kesänä Euroopassa pohdittiin nuorisotyöttömyyttä, niin EU-johtajien kuin Eurooppa-neuvostonkin tapaamisissa. Tuolloin päätettiin suositella nuorisotakuuta jäsenmaille ja kohdentaa 6-8 miljardia euroa nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi. Jokainen voi miettiä, onko se riittävästi. Vertailuna voi käyttää sitä, että nuorisotyöttömyyden lasku oli EU:n jäsenmaille vuonna 2012 arviolta yli 160 miljardia euroa.
EU:n suositteleman nuorisotakuun tavoitteena on taata jokaiselle 15-24-vuotiaalle nuorelle työttömälle neljän kuukauden sisällä työpaikka, oppisopimus, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Tämä on hyvä tavoite, mutta vaatii jäsenmailta toimia ja ideoita. Se vaatii yhteistyötä poliitikoilta, virkamiehiltä ja työnantajilta. Todellista tahtoa ja valmiutta työllistää ja kouluttaa nuoria.
Nuorten pitää myös itse päästä osallistumaan ja määrittämään, mikä on se hyvä elämä ja yhteiskunta, jossa he haluavat elää. Työympäristö ja työtavat muuttuvat ja kehittyvät, näin muuttuu myös suhde työhön. Arvioiden mukaan jopa kymmenet ammatit katoavat tulevaisuudessa.
Mitä ja miten nuoret itse haluavat tulevaisuudessa työskennellä? Nuorten omat startupit, yritys- ja ajatushautomot voivat olla hyviä keinoja, joiden avulla he voivat itse työllistää itseään. Pelialan ja digimaailman työllistämismahdollisuuksista meillä on jo tuntumaa, tulevaisuus voi tuoda monia muita uusia mahdollisuuksia. Nuorten yrittäjyyttä tulee tukea lisäämällä neuvontaa ja poistamalla byrokratian esteitä ja kehittämällä freelancereiden ja muiden pienyrittäjien sosiaaliturvaa.
Tulevaisuuteen luottavat, hyvin koulutetut ja osallistuvat nuoret ovat yhteiskunnallinen ja taloudellinen voimavara ja paras tae rauhanomaiselle kehitykselle.
Kuinka keskeinen kysymys nuorisotyöttömyys ja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen eurovaaleissa on ja mitä ratkaisuehdotuksia ehdokkailla on? Sitä jäämme malttamattomina odottamaan.

Tutustu Väestöliiton EU-vaalitavoitteisiin

Tervetuloa Väestöliiton blogiin!

Bloggaamme väljästi niistä asioista, joiden parissa toimimme. Painopiste on nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa, seksuaaliterveydessä ja monikulttuurisen yhteiskunnan edistämisessä.

Blogeissamme on ajatuksia, tuntemuksia ja näkemyksiä. Kirjoittajat ovat pääosin Väestöliiton väkeä tai teemojemme kanssa läheisesti tekemisissä olevia. Kaikki bloggaukset eivät edusta Väestöliiton ”virallista” kantaa, mutta niitä yhdistää kuitenkin yksi asia: vilpitön halu rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa meillä kaikilla olisi mahdollisuudet hyvään ja onnelliseen elämään.

Kirjoituksista voi saada vertaistukea, ajatuksia ja virikkeitä omaan elämään sekä poimia neuvoja ja toivottavasti myös keveyttä joskus muuten raskaaseen arkeen – jonka me kaikki aika ajoin väistämättä kohtaamme. Tavoitteenamme on edistää suvaitsevaisuutta ja inhimillisyyttä sekä puhua myös vaikeista ja kipeistäkin asioista ihmisläheisesti, onnellisia ja iloisia asioita unohtamatta.

Odotamme innolla kommentteja ja palautetta kirjoituksiimme. Myös kysyä voi. Jos jokin asia jää askarruttamaan tai kaipaat enemmän tuhtia tietoa tai apua johonkin ongelmaan, olet tervetullut vierailemaan Väestöliiton nettisivuille, joka on runsaudessaan ainutlaatuinen tietopankki, www.vaestoliitto.fi.

Vilpittömään ajatusten vaihtoon!