Turvallisempien tilojen historia
Turvallisien tilojen -käsitettä ja sen historiaan on vaikea jäljittää tarkalleen, mutta sen arvellaan juontavan juurensa 1960-luvun naisliikkeestä ja mustien sekä LHBTQIA+ yhteisöistä. Turvallisia tiloja pyrittiin luomaan, jotta syrjittyyn vähemmistöön kuuluville sekä naisille olisi tiloja, jotka ovat väkivallasta ja sen uhasta vapaita. Naisten, BIPOC-ihmisten (mustien, ruskeiden ja muiksi kuin valkoisiksi rodullistettujen) ja sateenkaari-ihmisten on ollut ja on edelleen tarpeen arvioida, voivatko he olla esillä omana itsenään ilman uhkaa häirinnästä tai väkivallasta. Turvallisempia tiloja on tarvittu myös, koska lait ovat konkreettisesti estäneet ihmisten turvallisuuden. Esimerkkinä homoseksuaalisuuden kieltävät lait sekä segregaatio eli rotuerottelu.
Mitä tarkoittaa turvallisempi tila?
Turvallisemmilla tiloilla viitataan yhteisölliseen pyrkimykseen luoda turvallisuutta lisääviä käytäntöjä yhteisöissä ja tiloissa. Käytännössä turvallisemmissa tiloissa henkilökunta / tapahtuman järjestäjät pyrkivät ottamaan vastuuta hankalista tilanteista ja toisaalta luomaan ilmapiiriä, jossa kaikki ovat vastuussa tilan turvallisuuden rakentumisesta. Tähän vaaditaan kaikkien yhteisön tai osallistujien sitoutumista, sekä myös oman toiminnan tarkastelua. Turvallisuus mahdollistuu, kun on myös rohkeutta nostaa esiin haastavia ja toisinaan epämiellyttäviäkin keskusteluja. Ristiriitoja käsitellään sen sijaan, että niitä vain siedetään.
Käytämme Väestöliitossa sanaa “turvallisempi”, koska turvallisuuden kokemus on aina yksilöllinen, eikä kerran saavutettu tila. Jokaisen oma kokemus turvallisuudesta perustuu ihmisen yksilöllisiin sekä aiempiin kokemuksiin. Turvallinen tila vaatii sen haasteiden tunnistamista, ja täten myös aktiivista sekä säännöllistä työskentelyä sen eteen.
Sisäinen antirasismi- ja yhdenvertaisuustoimikunta
Tunnistamme, että olemme vielä omassa prosessissamme alkuvaiheessa. Tämä prosessi sai kuitenkin alkusysäyksen Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja oikeusministeriön Olen antirasisti-kampanjan siivittämänä. Kampanjaan osallistumisen myötä perustettiin Väestöliittoon antirasismi- ja yhdenvertaisuustoimikunta, jonka tehtävänä on toimia keskustelualustana ja ehdottaa konkreettisia antirasistisia sekä yhdenvertaisuuteen liittyviä toimia Väestöliitossa.
Yksi konkreettinen ehdotus ryhmältä oli ottaa käyttöön kaikessa Väestöliiton toiminnassa turvallisemman tilan periaatteet, selkeyttää häirintään liittyviä prosesseja sekä nimetä häirintäyhdyshenkilöt. Ryhmässä luotiin yhdessä turvallisemman tilan periaatteet Väestöliiton arvojen pohjalta sekä mukaillen muiden organisaatioiden periaatteita. Turvallisemman tilan periaatteet ovat tältä osin valmiit ja otamme ne käyttöön kaikessa Väestöliiton toiminnassa. Näin haluamme pyrkiä siihen, että jokaisella on mahdollisuus turvallisuuden kokemukseen toiminnassamme ja jokainen kohdataan omana itsenään. Pyrimme varmistamaan, että jokainen voi olla turvassa häirinnältä, syrjinnältä, väkivallalta ja epäasialliselta käytökseltä Väestöliitossa ja tapahtumissamme. Turvallisempi tila tarkoittaa meille myös sitä, että palautteelle ja yhteiselle oppimiselle on oltava mahdollisuudet. Avaamme Väestöliiton nettisivuille avoimen lomakkeen, jota kautta meidän toiminnastamme voi jatkossa antaa palautetta sekä ilmoittaa epäasiallisesta käytöksestä toiminnassamme.
Turvallisemman tilan periaatteiden haasteita
Osana prosessia olemme käyneet läpi myös siinä heränneitä haasteita. Turvallisemman tilan periaatteet ovat hyvä keino ja työväline, mutta eivät sellaisenaan autuaaksi tekevä ratkaisu. Tärkeintä on mahdollistaa dialogi, mutta toisaalta myös varmistaa, ettei ketään altisteta traumaattisille tai haavoittaville kohtaamisille. Kysymys kuuluukin, että onko tarpeen aina pyrkiä tuomaan kaikki yhteen vai tarvitaanko myös rajattuja tiloja? Miten varmistaa eri lähtökohdista ja oppimisen vaiheista tulevien ihmisten kasvu ja kehitys, siten että kenenkään ei tarvitse tinkiä omasta turvallisuuden kokemuksestaan. Väestöliittona olemme pohtineet myös sitä, että miten voimme tarjota palveluita kaikille ja samalla varmistaa kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevien ihmisten turvallisuus näissä palveluissa.
Antirasistinen työ on prosessi ja jatkuvaa oppimista
Oma antirasistinen ja yhdenvertaisuuteen tähtäävä työmme on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Pyrimme luomaan tilaa, jossa on mahdollista oppia, jakaa, kasvaa ja ottaa osaa. Haluamme työskennellä sen eteen, että toimintaamme osallistuvat kokevat olonsa kunnioitetuiksi, arvostetuiksi ja heillä on mahdollisuus kokea olonsa turvalliseksi. Keskeistä on myös tarkastella sitä, minkälaisesta roolista käsin mihinkin tilaan tullaan ja mitä kukin voi itse omalla toiminnallaan tehdä turvallisuuden varmistamiseksi.
Turvallisemman tilan periaatteemme eivät ole täydellisiä, ja niitä on myös tulevaisuudessa kehitettävä. Kieli muuttuu jatkuvasti ja muutos on myös tarpeellista. Pyrimme näillä toimilla mahdollistamaan turvallisempia tiloja, mutta meidän on myös tärkeää tiedostaa, mitkä näkökulmat jäävät meidän toiminnassamme huomioimatta. Siksi toivommekin, että saamme palautetta, jonka myötä voimme kehittyä ja ottaa erilaisia näkökulmia paremmin toiminnassamme huomioon.
Haluamme olla osana yhteiskunnallista muutosta. Siihen tarvitaan myös sisäistä kehitystyötä ja muutoksia. Näemme, että tärkeintä on arvioida omaa toimintaa säännöllisesti eikä ummistaa silmiä muutostarpeilta. Seuraavana vaiheena omassa prosessissamme on käydä lisää sisäisiä keskusteluja teemasta, jalkauttaa turvallisemman tilan periaatteet toimintaamme ja varmistaa, että viesti tavoittaa kaikki Väestöliiton toiminnassa mukana olevat.
Väestöliiton blogi 