Author Archives: Anders Huldén

About Anders Huldén

Anders Huldén on Väestöliiton Poikien Puhelimen tiimin palvelukehittäjä.

Vastuu ja vapaus

Posted on by
Vastaus

Norjalaisen FRI -järjestön hienosta muistilistasta inspiroituneena: tässä muutamia elämänviisauksia näin keskellä Helsinki Pride -viikkoa!

Kysy, älä oleta. Oletusten tekeminen on inhimillinen tapa jäsentää sekavan maailman kaaosta ja ennakoida tilanteita. Oletukset voivat kuitenkin mennä pieleen ja tehdä osasta ihmisistä näkymättömiä. Koeta tunnistaa, millaisia oletuksia teet kohdatessasi uusia ihmisistä. Mitä voit tietää heidän sukupuolesta tai siitä, mitä he elämästään ja ihmissuhteistaan toivovat?

Ole avoin. Kysy ihmeessä, mutta varo myös tekemästä pikaisia johtopäätöksiä sen perusteella, mitä sinulle kerrotaan. Toisen käsitys asioiden merkityksestä saattaa erota siitä, mitä itsellesi tulee mieleen. Kaikkea ei voi eikä tarvitse tietää, mutta uusista asioista voi ottaa selvää ja tutuista ilmiöistä on yleensä mahdollista löytää uusia ulottuvuuksia.

Näe ihmisiä kokonaisina. Sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen voi olla iso ja merkityksellinen osa ihmisen identiteettiä, varsinkin kun se on selkiytymässä ja sen kanssa pystyy olemaan avoin. Silloinkaan, nämä piirteet eivät yksinomaan määrittele ihmistä, vaan jokainen on paljon muuta. Kun kysymyksistä oli puhetta: on myös hyvää miettiä, mitä kysyy, miksi kysyy ja miten. Älä urki tai jää vatvomaan yksityiskohtia, jotka eivät kuulu sinulle tai eivät liity asiaan.

Käytä ihmisen omaa nimeä. Kunnioita kanssaihmisiäsi ja vahvista heidän olemassaoloaan kutsumalla heitä nimellä, jonka he kokevat omakseen. Uuden nimen tai pronominin oppiminen voi olla vaikeaa, mutta se ei ole tekosyy olla moukka. Harjoittele enemmän. Jos et tiedä kohtaamasi ihmisen tai hänen kumppaninsa sukupuolta, älä sukupuolita väärin. Käytä neutraaleja sanoja, tai kysy tarkemmin. Kun hän kertoo itsestään ja tärkeistä ihmissuhteistaan, kuuntele ja käytä hänen käyttämiään termejä.

Älä omi toisen tarinaa. Älä kerro eteenpäin asioita, jotka liittyvät kaverisi sukupuolikokemukseen tai seksuaaliseen suuntautumiseen, elleivät he ole erikseen pyytäneet sinua tekemään niin. Älä kerro toisten transtaustasta tai paljasta vanhoja nimiä, jos niitä sattuu edelleen muistumaan. Älä vähättele sitä, mitä ihminen itsestään kertoo tai selitä, miten hänen pitäisi tuntea.

Ole kärsivällinen. Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen ovat moniulotteisia ja monikerroksisia. Osalle päivänselvää tai jotain, mihin ei erityisemmin kiinnitetä huomiota, mutta osalle prosessi, jossa pohditaan, päätetään, kokeillaan, peräännytään ja pistetään uusiksi. Näin on lupa tehdä, vaikka se tarkoittaisikin että läheiset joutuvat oppimaan jälleen kerran uuden nimen tai uusia sanoja. Anna ihmisille aikaa.

Heitä läppää itsestäsi, älä muiden kustannuksella. Kaikki vitsit eivät naurata. Vähääkään. Pilkkaamiseen tai stereotypioihin ja ennakkoluulojen toistamiseen perustuvista seksistisistä, homo- ja transfobisista tai rasistisista vitseistä voi vetää herneen nenään sekä omasta että kanssaihmisten puolesta. On rohkeampi vaihtoehto, jos osaa nauraa itselleen ja uskaltaa laittaa itsensä likoon.

Anteeksi. Kaunis sana, jolla rakennetaan ja palautetaan siltoja. On monesti hyvä käyttää, jos tulee vihaista tai korjaavaa palautetta tai fiilis, että on saattanut mokata.

Vaadi kunnioitusta. Et voi vaatia ihmisiä muuttamaan mielipiteitään, mutta voit edellyttää, ettei sinua, lapsiasi ja läheisiäsi vahingoiteta loukkaavin sanoin, elein, valhein, väkivallalla tai sulkemalla ulos. Myös kanssaihmisilläsi on oikeus edellyttää itsensä, lastensa ja läheistensä kohdalla samaa. Pidetään siis toisistamme huolta.

Moninaisuus on tässä ja tuolla ulkona. Se on minussa ja sinussa. Oleta se.

Väestöliiton nuorten palvelut kysyivät Setan nuorisotoimikuntalaisten Lilin ja Miskan ajatuksia seksuaalisuudesta ja sukupuolesta, sekä käsitteiden merkityksestä.

 

Aina valmis?

Posted on by
Vastaus

Seksuaalikasvatuksessa tarjotaan nuorille tietoa turvallisemmasta seksistä sekä raskauksien että seksitautien ehkäisyn kannalta. Asiallinen tieto näyttää tuottaneen tulosta, sillä teiniraskaudet ja raskauden keskeytykset nuorilla ovat vähentyneet.

THL:n vuoden 2015 kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmasosa vastanneista kuitenkin kertoo, etteivät he viimeisen yhdynnän yhteydessä käyttäneet minkäänlaista ehkäisyä. Pojista noin kaksi kolmasosaa kertoo käyttäneensä kondomia viimeisessä yhdynnässä. Sen käytöstä muissa seksikontakteissa, johon liittyy seksitautien tartuntariski, ei kysellä.

Kondomeista puhuminen on arkipäiväistynyt Suomessa. Siinä missä ehkäisyvalistus oli ennen pelottelua tai kömpelöhköä leikkiä vihannesten ja hedelmien kanssa, nykyään useat tahot tarjoavat monipuolista tietoa neuvonnan, netin, puhelinsovellusten ja eri tempausten kautta. Koulussa ja nuorten tapahtumissa kortsuja jaetaan joskus ilmaiseksi, jolloin niihin on helppo tutustua etukäteen. Epävarman hohotuksen saattelemana ne menevät hyvään tarkoitukseen, joskaan eivät aina aivan alkuperäiseen.

Silti kumi jää joskus h-hetkellä käyttämättä. Miksi?

Puhe kondomeista jää helposti hyvin tekniseksi tai hyväntahtoiseksi paasaukseksi siitä, miten kortonki kulkee aina mukana hänellä, joka on aina valmiina. Selkeät ja rohkaisevat käyttöohjeet ja helppo saatavuus ovat taatusti olleet merkityksellisiä kortsujen käyttämisen suhteen. Mutta osataanko asiasta puhua tavalla, joka tavoittaa myös heidät, jotka eivät samaistu tällaisiin partiopoikaoletuksiin? Turvallisemmassa seksissä on kysymys muustakin kuin ehkäisyvälineistä. Mitkä asiat voivat vaikuttaa siihen, pystytäänkö turvallisemmasta seksistä ja kondomin käytöstä neuvottelemaan, jos ne eivät olekaan itsestäänselvyyksiä?

Kyse ei aina ole periaatteista tai kondomien saatavuudesta. Kondomin käyttöön ja puheeksi ottamiseen voi myös vaikuttaa yllättävät lerpahdukset, suorituspaineet, jännitykset ja päihteidenkäyttö; itseen tai hyvännäköiseen, maineikkaaseen kumppaniin liittyvät odotukset ja oletukset ja käsitykset siitä, millaista seksiä haluaisi tai ”pitäisi” harrastaa; luottamus kumppaniin ja siihen, että ei tule torjutuksi.

Millainen merkitys on itsetunnolla ja sillä, mitä seksillä haetaan? Seksi ei aina tapahdu luotetun ja pitkäaikaisen kumppanin kanssa. Kovasti kaivattua läheisyyttä, hetkellistä nautintoa, kokemusta ja vahvistetuksi tulemista etsitään myös satunnaiselta kumppanilta. Kykeneekö hänelle kertoa omista epävarmuuksista tai mieltymyksistä?  Joskus seksi on myös vastikkeellista, jolloin valta-asetelmat ja omista rajoista kiinni pitäminen voivat olla vieläkin monimutkaisempia. Asiaan vaikuttanee myös tiedon saatavuus siitä, miten mahdollisimman turvallisesti harrastetaan joitakin, ehkä toissijaisina tai kinkkeinä pidettyjä seksikäytäntöjä. Myös sisäistetyillä asenteilla vastuusta ja siitä, kenen hyvinvointi on tärkeä, kenen vähemmän tärkeä, voi olla vaikutusta.

Ruotsissa RFSL Ungdom on julkaissut mainion rajanvetojen puheeksi ottamisen menetelmäoppaan Gränser. Se on ensisijaisesti suunnattu sateenkaari-ihmisille, mutta herättää tärkeitä ajatuksia kenelle tahansa, vaikkapa juuri turvallisemmasta seksistä ja ehkäisystä neuvottelemiseen. Yleispäteviä ohjeita joka tilanteeseen ei löydy, mutta omien rajojen, kipukohtien ja ylpeyden aiheiden pohtiminen etukäteen – ja muistutus siitä, että näitä asioita miettii muutkin – voi auttaa huolehtimaan enemmän sekä itsestään että pitkäaikaisesta tai hetkellisestä seksikumppanista.

 

 

Aseksuaalien vuoro

Posted on by
1

shutterstock_154595420– Olemme aseksuaaleja: me emme ole rikki, me halutaan tulla näkyväksi eivätkä traumat tehneet meistä aseksuaaleja.

Helsinki Pride-viikolla tapaamamme nuorten viesti kiteytyy tavallaan tuttuun lauseeseen. Samoilla sanoilla on aikaisemmin haastettu homouteen, biseksuaalisuuten ja transihmisyyteen kohdistuvia ennakkoluuloja. Nyt ovat asialla aseksuaalit.

Nuorten kertomukset siitä, miten heidän ulostuloihin aseksuaalisuuden kanssa reagoidaan, muistuttavat monella tavalla lesbo-, homo-, bi-, ja transnuorten kokemuksia. Aseksuaalisuudesta kertominen herättää usein vähättelyä, kieltämistä, sääliä, ongelmatisointia tai hämmentyneitä, tunkeutuvia kysymyksiä.

Ihminen, joka on aseksuaalinen, saattaa romanttisella tasolla ihastua mitä tahansa sukupuolta oleviin ihmisiin ja näin ollen kokea myös jokin hetero-, homo-, bi- tai pan- etuliitteistä itsensä kuvaavaksi. Aseksuaali ei kuitenkaan tunne eroottista vetoa muita ihmisiä kohtaan. Hän voi olla täysin välinpitämätön suhteessa kaikenlaiseen seksin tekemiseen. Hän saattaa silti tehdä sitä, hyvästä tahdosta ja hyvässä seurassa, ilman että kokemus olisi millään lailla traumatisoiva. Hän voi kokea itsessään seksuaalisuutta, haluamatta kuitenkaan jakaa sitä muiden kanssa. Siitä huolimatta, hän saattaa nauttia intiimistä ja eksklusiivisista ihmissuhteista, joissa voi kokea lämpöä ja läheisyyttä.

Ihmisen yksilöllinen kokemus omasta seksuaalisuudesta voi vaihdella elämänkaaren aikana. Joskus toisen on vaikeaa ymmärtää kokemusta, mihin ei millään pysty samastumaan. Tätä on pitkän kaavan kautta opittu lhb-ihmisten suhteen. Aseksuaalisuuden kanssa tuntuu vielä olevan vaikeaa. Ajassa, jossa seksuaalisuudesta, himosta ja nautinnosta on lupaa puhua enemmän ja vapaammin kuin ehkä ikinä aikaisemmin, kokemusta aseksuaalisuudesta saatetaan tyrmätä. Olemme onnistuneet horjuttamaan hetero- ja sukupuolinormeja, mutta vahvana, sukupuoleen ja suuntautumiseen katsomatta jyllää seksinormi: sun pitää haluta, sun pitää olla haluttava. Saat haluta mitä vain, mutta jos et halua ollenkaan, ikinä, olet outo.

Sille, mikä rikkoo normeja, kaivataan usein selitys. Sen löytäminen voi olla kiinnostavaa, mutta se ei ole aina tarpeellista. Jos on tyytyväinen elämäänsä sellaisena kuin se on, kannattaa keskittyä siihen. Ei tarvitse korjata se, mikä ei ole rikki. Joskus löytää itsestään uusia puolia, joskus ei. Sen mukaan saa kukin määritellä itsensä, olla määrittelemättä ja määritellä uudelleen.

A-sanan kautta voi moni peilata kokemuksiaan, ja se ansaitsee lisää näkyvyyttä. Se ei poista sitä, että kenellä tahansa voi olla seksuaalisuutensa kanssa asioita, joita on hyvä käsitellä ja työstää itsekseen, kumppani(e)nsa tai ammattilaisen kanssa. Yhtä lailla kuin L:n, H:n ja B:n kanssa, A:n huomioiminen helpottaisi elämää monelle, jotka tällä hetkellä kokevat itsensä näkymättömiksi, joilta puuttuu sanoja itsensä tai läheistensä ymmärtämiselle tai joita yksinkertaisesti nyppii liialliset oletukset, ihmeelliset ennakkoluulot ja oudot kysymykset.

Pitääkö numerosta tehdä numeroa?

Posted on by
Vastaus

shutterstock_321375020Iltapäiväkerhon mehuhetkeen kuului rituaali. Kun duralexlasi oli juotu tyhjään, pohjasta piti kurkata siihen painettu sarjanumero. Se ennusti tai paljasti milloin mitäkin, mutta ennen kaikkea poika- tai tyttöystävien määrää. Asialle naurettiin ja lähdettiin sitten pidemmittä pohdiskelutta leikkimään. Hyvä niin.

Onnen luvut puhuttavat myös aikuisiässä. Ne voivat linkittyä vaikkapa kokemukseen itsevarmuudesta, vahvistetuksi tulemisesta tai itselle tärkeisiin arvoihin. Luvut 0, 6, 11, 57 tai 99 aiheuttavat neutraalia nyökkäilyä, kantaa ottavaa hiljaisuutta tai kummastelua ääneen. Toisille ne ovat samantekeviä.

Monenko kanssa olet harrastanut seksiä? Voiko siihen vastata rehellisesti, pitäisikö heittää alakanttiin vai yläkanttiin? Entä jos ei muista? Entä jos omasta mielestä tieto ei kuulu muille? Millaisen kuvan haluaa itsestään antaa? Vaikka kysyjä ei teekään numerosta numeroa, niin tekee moni muu. Sopivasta lukumäärästä on monenlaisia näkemyksiä, jotka vaihtelevat seurasta toiseen ja myös sukupuolesta riippuen. Ei tarvitse kovinkaan paljoa pintaa rapistella huomatakseen, että seksikumppanien määrä aiheuttaa edelleen naisten ja miesten kohdalla erilaisia mieliyhtymiä.

Seksikumppaneiden lukumäärästä voi olla ammattilaiselle mielekästä kysellä, mikäli kerää juuri tätä asiaa käsittelevää tilastoa, ja tietää miksi. Kysymykseen (lomakkeissa joskus valmiine vastausvaihtoehtoineen) liittyy kuitenkin niin paljon arvoja ja ennakkokäsityksiä, että siihen lukee helposti mukaan tunkeutuva ja arvottava sävy, vaikka se ei millään lailla olisi kysyjän tarkoitus.

Yksilöllisissä kohtaamistilanteissa kuten vastaanotolla, voi nuorelle jäädä epäselväksi, mitä kysymyksellä ajetaan takaa. Millaisia johtopäätöksiä tehdään? Vastauksen perusteella on varmaankin mahdollista keskustella riskikäyttäytymisestä tai siitä, mitä kukin elämässään toivoo, tavoittelee, suree tai pelkää. Kannattaa kuitenkin miettiä, millaista olettamista kysymyksen esittäminen ja siihen saadut erilaiset vastaukset kummassakin osapuolessa aktivoivat. Seuraako siitä avoin ja voimaannuttava keskustelu, vai outo fiilis leimatuksi ja lokeroiduksi tulemisesta?

Voiko tärkeitä aiheita ottaa puheeksi avoimempia kysymyksiä käyttäen? Oletko tyytyväinen itseesi ja ihmissuhteisiisi? Onko sinun helppoa/vaikeaa kertoa seksiasioissa, mitä haluat, mitä et ja neuvotella siitä? Koetko että seksikontakteissa toteutuu rajojen kunnioittaminen, puolin ja toisin? Näihin kysymyksiin ei välttämättä ole helpompaa vastata, mutta jotenkin niissä on enemmän keskiössä yksilö ja hänen ihmissuhteet kuin se, miltä hänen tilanteensa näyttää tilastojen valossa.

Jos lukuja haluaa edelleen käyttää keskustelun pohjana, voisi jälleen – ainakin ajatusleikkinä – varustautua duralexlasein ja pitää virittäytyvä mehuhetki. Virkistymisen jälkeen voi kurkata sarjanumeroa ja pohtia, mihin kaikkiin mittaavissa oleviin asioihin se voisikaan viitata. Ovatko luvut merkityksellisiä omassa elämässä, taustaa, nykytilaa ja toivetilaa ajatellen? Jos ovat, niin millä lailla?