Category Archives: Nuoret

Nuorten seksuaalioikeudet politiikan keskiöön

Posted on by
Vastaus

Nuorten seksuaalioikeuksien edistäminen ja turvaaminen tulisi olla politiikan keskipisteenä.

Maailman väkiluvusta 1,8 miljardia on 10–24-vuotiaita nuoria. Suurin osa näistä nuorista elää kehitysmaissa. Nuorten määrän arvioidaan kasvavan vielä huomattavasti erityisesti Afrikan ja Aasian alueilla. Nuoret ovat haavoittuvaisessa kehitysvaiheessa, jonka vuoksi on erityisen tärkeää keskittyä nuorten seksuaalioikeuksien toteutumiseen.

Nuorten valinnoilla ja mahdollisuuksilla on käänteentekevä merkitys koko maailman tulevaisuuden kannalta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että politiikkalinjausten ja investointien avulla varmistetaan nuorten seksuaalioikeuksien toteutuminen. Ilman seksuaalioikeuksia nuorten mahdollisuudet tehdä itselleen ja yhteisölleen edullisia valintoja vähenevät.

Nuoret saattavat kohdata monenlaisia haasteita pyrkiessään seksuaaliterveyspalveluihin. Nuorten seksuaalisuuteen liittyvät tabut voivat vaikuttaa siihen, ettei nuori itse uskalla hakeutua näihin palveluihin tai ne voivat vaikuttaa negatiivisesti terveydenhoitohenkilökunnan käyttäytymiseen nuoria kohtaan.  Nuoren hakeutumista seksuaaliterveyspalveluihin rajoittaa myös mahdollinen huoltajalta tarvittava lupa tai ilmoitusvelvollisuus.

Minkälaista politiikkaa sitten tulisi tehdä, jotta nuorten seksuaalioikeudet toteutuisivat?

Nuorten seksuaalioikeudet toteutuvat mahdollistamalla jokaisen nuoren pääsy nuorisoystävällisiin seksuaaliterveyspalveluihin. Nuorisoystävälliset palvelut ovat ilmaisia ja lähellä nuoria, niihin hakeutumiseen on mahdollisimman matala kynnys. On tärkeää, että palvelut kunnioittavat nuorten erilaisuutta ja ovat luottamuksellisia. Nuorisoystävällisten palveluiden saatavuus ehkäisee tehokkaasti seksitauteja ja tahattomia raskauksia.

Nuorten tarve seksuaaliterveyspalveluille on suuri. Sen vuoksi kehitysyhteistyön painopisteenä tulisi olla nuorten seksuaalioikeuksien edistäminen.

Nuorten seksuaalioikeuksia edistetään turvaamalla jokaiselle nuorelle pääsy nuorisoystävällisiin seksuaaliterveyspalveluihin. Palvelut, jotka edistävät nuorten seksuaalista hyvinvointia ja oikeuksia vaikuttavat nuorten valintoihin ja mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Panostamalla nuoriin vaikutetaan tulevaisuuteen.

Väestöliitto järjestää yhdessä Eduskunnan Väestö- ja kehitysryhmän ja Bayerin kanssa Maailman ehkäisypäivän seminaarin tiistaina 26.9.2017 klo 12.00–14.00 Eduskunnan Auditoriossa. ”Samat oikeudet, eri haasteet” – seminaari etsii ratkaisuja siihen, miten oikeus ehkäisyyn voitaisiin toteuttaa jokaisen kohdalla, jokaisen omista lähtökohdista ja toiveista käsin.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeästä asiasta!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset seminaariin sanna.kotiranta(at)vaestoliitto.fi

Seminaarin aikataulun ja lisätietoja löydät täältä

En haluu oppia

Posted on by
Vastaus

”Minä ja kaveri tultiin koulun vessaan. Kaverilla oli tylsää tunnilla.”

”Ei oo kiva käydä koulua.. En haluu oppiakkaan.”

”Mitä pitää tehä, meni motivaatio kouluun.”

 

”Jokainen meistä voi oppia paljon enemmän kuin uskomme.”  – Kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen.

Koulut alkavat taas ja se kuuluu Poikien Puhelimessa. Joillekin tämä on ilon päivä ja toisille motivaation löytäminen on yhtä kivireen vetämistä. On yksilöllistä miten opitaan ja mikä on oma kyky vastaanottaa tietoa ja käsitellä sitä. Siihen vaikuttaa myös suuresti oma käsitys itsestä sekä itsetunto. Suuri tekijä on myös poikien omat vertaisryhmät tai kaveripiiri.

Mistä löytää motivaatio oppimiseen? Oppimiseen tarvitaan taitoa ja tahtoa. Taidot muuttuvat ja ne voivat muuttua. Tällainen käsitys olisi hyvä saada myös pojalle itselle iskostettua. Tämän lisäksi ilmapiiri, jossa uskaltaa yrittää, epäonnistumisia ei pelätä, omat onnistumiset ja edistymiset huomataan sekä tietää miksi harjoittelee, tällöin ollaan hyvin pitkällä.

Näitä asioita on tutkittu Jyväskylän yliopistossa ja Niilo Mäki Instituutissa.

Poikien oppimismotivaatioon vaikuttaa myös suuresti kaveripiirin tai vertaisryhmän palaute. Mikäli palaute saadaan kannustavaksi ja oppimisen ilosta saa nauttia luo se edellytykset myös heikommin pärjääville. Minä osaan minä pystyn. Minä olen juuri hyvä tällaisena. Tämä on tasoni. Tästä voin parantaa tämän verran jos haluan, mutta ei ole pakko. Tällainen sisäinen puhe on kannustavampaa kaikille.

Tietysti tähän tarvitaan aikuisten tukea. Palaute on hyvä saada realistiseksi ja konkreettiseksi. Miten poika saavuttaa asettamansa tavoitteet. Nämä tavoitteet kannattaa myös asettaa realistiseksi. Mikä on se taso, mikä juuri tälle pojalle on riittävä.

Myös temperamentti ja tunteiden hallinta ohjaa oppimista. Mikäli onnistumisiin ja epäonnistumisiin suhtautuu lamauttavalla tai itseään sättivällä asenteella voi se johtaa kierteeseen, jossa ei uskalla tai anna itsensä epäonnistua. Virheistä oppii ja on hyvä antaa lasten tehdä myös virheitä. Kun käy lapsen kanssa läpi tunteita ja antaa suurimman pettymyksen tasaantua, voidaan yhdessä miettiä mitä tästä opimme. Mitä voimme tehdä toisin ja miten hienoa on lähteä uudestaan yrittämään seuraavalla kerralla.

Viestimme kaikille koulunsa aloitteleville on:
Oppikaa edes jotain. Oppikaa elämää varten tai muuttuvia työmarkkinoita varten. Tai vaikka vaan ihan huvikseen, kunhan opitte jotakin.

Kursiivit ovat suoria lainauksia puhelimeen soittavilta lapsilta ja nuorilta.

Poikien Puhelin kuuntelee ja kuulee murheita ja arjen iloja arkisin klo 13-18 numerossa 0800 94884. Vastaajana on aina aikuinen koulutettu mies. Myös Poikien Puhelin chat palvelee arkisin 13-15.

 

 

 

 

Kysy homolta: heteroksi eheytyshoidolla?

Posted on by
Vastaus

Kysymys:

Onko joku tullut oikeasti heteroksi sellaisella eheytyshoidolla? Mistä sellaista hoitoa saa?

Petteri vastaa:

Nämä niin kutsutut eheytyshoidot eivät ole oikeastaan hoitoja. Niillä ei korjata mitään, koska ei ole mitään korjattavaa. Perinteisesti vähemmistöseksuaalisuudeksi mielletyt suuntautumiset ovat nykyisen ymmärryksen valossa ihmisen seksuaalisuuden normaaliin vaihteluun sisältyviä orientaatioita, ja sellaisenaan ihan yhtä valideja suuntautumisia kuin heteroseksuaalisuuskin.

Eheytyksen perussisältö on, kuten nimityksestäkin voi päätellä, ihmisen rikkonaisuus. Homoseksuaalisuus ei itsessään ole mitenkään negatiivinen asia. Ei se ole mitään mistä pitäisi parantua — tai eheytyä, kuten sama asia nykyään tahdotaan mieluummin ilmaista.

Uudelleenbrändäyksestä huolimatta on hyvä muistaa, ettei näiden “hoitojen” tehokkuudesta ole tieteellistä näyttöä. Parhaimmillaankin ne ovat tehottomia, mutta mielenterveyden ammattilaisten yhä vahvempi konsensus on, että niistä todella on merkittävää haittaa. Joillain alueilla tämä konversioterapia on kiellettyä joko kaikilta, tai alle 18-vuotiailta, sen vaarallisuuden vuoksi.

Seksuaalisuus on luontainen osa ihmisyyttä, niin myös siinä tapauksessa kun se suuntautuu samaan sukupuoleen. Eheytyshoidot perustuvat kahden “vastakkaisen” sukupuolen binääriseen sukupuolikäsitykseen, sekä näiden “luontaiseen, toisiaan täydentävään” vuorovaikutukseen. Konservatiivisten sukupuoliroolien pakolla iskostaminen ihmisiin samalla kun luonnollisesta seksuaalisuudestaan pakotetaan kokemaan häpeää, voi johtaa monenlaisiin lieveilmiöihin — masennus, ahdistus sekä itsetuhoiset ajatukset ovat niistä tunnetuimpia mahdollisuuksia.

Seksuaaliseen vähemmistöön kuuluminen ei sekään aina ole helppoa, tai yksinkertaista. Yhteiskunnan edelleen osin homofobisen ilmapiirin sisäistäminen — tavalla tai toisella — on enemmän sääntö, kuin poikkeus. Silloin, kun omasta seksuaalisuudestaan ei pääse sopimukseen itsensä kanssa, voi olla näiden vahingollisten keinojen sijaan viisampaa pohtia voisiko esimerkiksi homomyönteisestä psykoterapiasta olla apua.

Jos kiinnostus seksuaalisuuden muuttamiseen taas johtuu vaikeuksista sovittaa yhteen uskonnollinen vakaumus, ja seksuaalivähemmistöön kuuluminen, olisiko tutustuminen vähemmistöseksuaalisuuteen myönteisesti suhtautuvaan uskonnollisuuteen mahdollista? Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tällaista suhtautumistapaa edustaa esimerkiksi Yhteys-liike.

Petteri Keränen
Kirjoittaja on Väestöliiton Hurma-lehden toimituskunnan jäsen.

Jokaisen kokemus sukupuolesta ja seksuaalisuudesta on erilainen

Posted on by
Vastaus

Transnuoren aatteita 4

Seksuaalisuudesta puhuttaessa esiin nousee usein myös sukupuoli. Ne ovat kaksi eri asiaa, mutta tavallaan myös kytköksissä toisiinsa. Minultakin on kysytty, että mitä eroa niillä sitten on? Seksuaalisuus, puhuttaessa seksuaalisesta suuntautumisesta, on sitä, kenestä pidät. Sukupuoli on osa sitä, mitä itse olet. Mielestäni sanonta Seksuaalinen suuntautuminen on sitä, kenen kanssa menet sänkyyn. Sukupuoli on sitä, kenä menet sänkyyn. kiteyttää näiden asioiden eron helposti ymmärrettävällä ja hauskalla tavalla.

Seksuaalisuuden merkitys sukupuolenkorjausprosessissa on vähän epäselkeä. Siitä puhutaan prosessin yhteydessä kuten muistakin asioista; koulusta, kodista ja kavereista. Lääkärit haluavat kuulla aiheesta, mutta se ei voi vaikuttaa diagnoosin saamiseen. Kysymykseen ‘’Mitä seksuaalisuutesi on?’’, ei voi vastata väärin, koska ei ole yhtä oikeaa vastausta. Mielestäni transsukupuolisuus ja seksuaalisuus eivät ole riippuvaisia toisistaan. Voi olla homo, hetero, bi tai vaikka aseksuaali ja silti trans.

Joillakin transihmisillä epäilykset omasta transsukupuolisuudesta heräävät sukupuolen ja seksuaalisuuden ollessa yhteiskunnan normien näkökulmasta ristiriidassa keskenään. Omalla kohdallani löysin vastauksia myös silloin, kuin aloin pohtia seksuaalisuuttani ollessani noin kahdeksanvuotias. Muistan kuinka ihastuin tuolloin ensimmäisen kerran tyttöön ja asia ihmetytti minua kovasti. Ensin ajattelin, ettei tytön ole mahdollista ihastua toiseen tyttöön. En tuolloin tiennyt seksuaalisuuden monimuotoisuudesta, vaan ajattelin kaikkien olevan heteroita.

Aikanaan sain enemmän tietoa, josta sain apua itsetutkiskeluun. Kun kerroin nuorempana joillekin ihmisille siitä, kuinka koen olevani oikeasti poika, he kyseenalaistivat ensimmäisenä seksuaalisuuteni. Joiltakin sain kuulla olevani vain todella lesbo. Ei ole kenenkään muun asia alkaa määritellä toisen seksuaalisuutta tai sukupuolta. Vaikka joku näyttäisi mielestäsi homolta, ei ole kohteliasta ilmaista sitä ääneen. Se voi tuntua kommentoitavasta todella pahalta, jos esimerkiksi kommentti menee ihan päin honkia.

Mielestäni ihmisten tulisi tällaisissa tilanteissa oppia ymmärtämään juurikin näitä sukupuolen ja seksuaalisuuden eroja. Jotkut tuntuvat olevan sitä mieltä, että nuoren kertoessa olevansa jotain muuta kuin kehonsa oikeaksi tunteva hetero, hän on vain epävarma itsestään ja kyseessä on vain vaihe. Ihmisen ikä ei saisi ikinä olla este olla sitä mitä on.

Jusa

Kirjoittaja on 16 vuotias. Hän valottaa kirjoituksissaan elämäänsä nuorena transkundina. Blogi vie meidät koulumuistoihin jotka normittivat, hetkiin kun seksuaalisuus ja sukupuoli sotkeentuivat toisiinsa sekä ihmissuhteisiin, jotka toivat onnea mutta myös sydänsuruja.

Jokainen on hyvä sellaisena kuin on

Posted on by
Vastaus

Transnuoren aatteita 3

Koulussa ahdistusta tuottivat varsinkin tyttöjen ja poikien erilliset liikuntatunnit. Monesti tytöillä oli venyttelyä, joogaa tai muuta jumppaa samalla kun pojat pelasivat liikuntasalin toisessa osassa sählyä, korista tai futsalia. Lempiaineeni koulussa on aina ollut liikunta, mutta kun neljännellä luokalla meidät jaettiin tyttöjen ja poikien liikuntaryhmiin, sydämeni koki kovan kolauksen. Viidennellä luokalla aloin osallistumaan mahdollisimman paljon poikien liikuntaryhmän tunneille. Se sopi hyvin silloiselle liikunnanopettajalle. En tykännyt pelata tyttöjen kanssa, kun olin tottunut pelaamaan välitunneilla kovaa poikien kanssa. Tyttöjen kanssa mua käskettiin koko ajan varomaan voimankäytön kanssa. Poikien kanssa sain pelata paljon kovempaa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikille pitäisi alusta asti tarjota mahdollisuutta päättää omasta liikuntaryhmästään.

Yläasteen ajan olin liikuntaluokalla. Meidän liikuntatunnit olivat yhteiset tytöille ja pojille. Tykkäsin luokastamme todella paljon, vaikka klikkejä olikin yhdeksännelle luokalle asti. Nautin koulunkäynnistä ja mulla oli koulussa enemmän kavereita kuin mitä ala-asteella oli ollut.

Olen iloinen siitä, että meidän kouluissa ei jaettu käsityöryhmiä sukupuolen mukaan. Olen kuullut, että jossain muualla on ollut tapana tehdä niin. Meidän kouluissa ei myöskään ollut tyttö-poika-jonoja.

Kamalia olivat mielestäni myös terveydenhoitajan pitämät tunnit, joilla puhuttiin murrosiästä. Meillä ne oltiin järjestetty erikseen tytöille ja pojille. Mun käskettiin erikseen mennä tytöille tarkoitetulle tunnille. Olisin silloin vaan halunnut jättää ne välistä. Mielestäni koko luokalle tulisi pitää yhteiset murrosikää käsittelevät tunnit.

Transsukupuolisuus ei ole juuri ollut esillä peruskoulussa. Lähinnä vain silloin, kun terveystiedon opettaja puhui asiasta väärillä termeillä samalla, kun käsiteltiin seksuaalisuutta. Yhdeksännellä luokalla etiikan kurssilla tein esitelmän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ja paljon kiitosta esitelmän asiallisuudesta. Myöhemmin opettaja tuli kertomaan, että esitelmäni ansiosta hänkin oli oppinut paljon uutta.

Yleensä ehkä ajattelisi, että opettajat olisivat kuin valtavia tietokirjoja. Eivät he ole, eikä heidän tarvitsekaan olla, kunhan he opettavat asiallisesti, eivätkä tuputa omia mielipiteitään opetuksen seassa lapsille. Tottakai jokaisen opetuksessa näkyy omat arvot ja mielipiteet, mutta pitää muistaa painottaa, että ei ole oikeaa mielipidettä ja antaa oppilaiden muodostaa mielipiteensä itse.

Mielestäni on todella väärin opettaa lapsia ajattelemaan ahdasmielisesti. Esimerkiksi jos opettaja ei itse hyväksy homoseksuaaleja, ei hän mielestäni saa opettaa lapsille samaa. Hän ei voi tietää, onko kenties hänenkin tunneillaan nuori, joka on osa jotain seksuaalivähemmistöä. Asioista pitäisi puhua asiallisesti oikeilla termeillä ja painottaa, että jokainen on hyvä sellaisena kuin on.

Jusa

Kirjoittaja on 16 vuotias. Hän valottaa kirjoituksissaan elämäänsä nuorena transkundina. Blogi vie meidät koulumuistoihin jotka normittivat, hetkiin kun seksuaalisuus ja sukupuoli sotkeentuivat toisiinsa sekä ihmissuhteisiin, jotka toivat onnea mutta myös sydänsuruja.

En mä leikkinyt jätkää, mä olin jätkä

Posted on by
Vastaus

Transnuoren aatteita 2

Ajattelin jo ala-asteikäisenä olevani poika, ainakin sisältä. Muistan, kun olin kolmannella luokalla ja toivoin, että kehoni muuttuisi yön aikana pojan kehoksi. Sama toive on mielessä edelleen. Viidennellä luokalla tajusin olevani transsukupuolinen.

Kaverini kertoi mulle, että nykyään ”tyttöjä voidaan muuttaa lääkärissä pojiksi lääkkeillä ja leikkauksilla” ja toisinpäin. Ilmaisu annettakoon kaverilleni anteeksi, sen verran pieniä oltiin tuolloin. Sen jälkeen kuitenkin etsin kotona tietokoneella netistä tietoa asiasta ja ymmärsin. Kerroin pian sen jälkeen samaiselle kaverilleni miltä musta tuntuu. Aina ei voi etukäteen tietää, miten ihmiset suhtautuvat sellaiseen asiaan. Onneksi kaverini otti asian hyvin ja oli todella ymmärtäväinen. Se oli minulle todella tärkeää, sillä sen jälkeen uskalsin olla vielä avoimemmin oma itseni. Sen jälkeen pystyin rauhassa alkaa suunnittelemaan muille kertomista.

Ala-asteella mua kiusattiin jonkin verran koulussa. Minulle huudeltiin välillä todella ikäviä ja törkeitä asioita. Tyypillistä oli mun pukeutumisesta ja pojille tyypillisestä käyttäytymisestä kuittailu. Joidenkin mielestä yritin leikkiä jätkää, mutta en mä leikkinyt. Olin oma itseni. Tottakai silloin ne sanat tuntuivat pahalta, mutta pyrin vain olemaan välittämättä. Outoa oli, että opettajat eivät puuttuneet kiusaamiseen juurikaan. Kiusaaminen onneksi loppui reilusti ennen ala-asteen loppua. Kiusaamisen loppumiseen vaikutti esimerkiksi se, että kiusaajat huomasivat, että en välittänyt heidän sanoistaan. Puhuin asiasta vanhemmilleni ja läheisimmille ystäville, joilta sain tukea ja voimaa sinä aikana.

Lapsena löysin paljon kavereita harrastusten parista, vaikkei niitä koulussa niinkään ollut.  Harrastin pitkään jalkapalloa ja jääkiekkoa. Lopetin molemmat tänä vuonna. Jälkeenpäin on jäänyt vähän harmittamaan ja tahtoisinkin jatkaa jalkapalloa jossain harrasteporukassa.

Olisi ollut mahtavaa päästä pelaamaan jalkapalloa poikien joukkueeseen, mutta en uskaltanut mennä, koska en uskonut pärjääväni. Mahdollisesti myöhemmin hormoneita jonkin aikaa käyttäneenä voisin yrittää johonkin joukkueeseen. Isommissa kaupungeissa on sekajoukkueita ja sellainen olisi mahtava munkin kotikaupungissa.

Suurin osa mun kavereista on ottanut hyvin mun lähtemisen sukupuolenkorjausprosessiin. Vain muutama laittoi muhun välit poikki, todennäköisesti siksi, että he ehkä ajattelivat mun muuttuvan ihan toiseksi ihmiseksi, vaikka ei se niin mene. Kaikki todelliset ystävät ovat kuitenkin pysyneet. Mun ystävät on mun tukijoukko ja turva. Heille on todella helppo puhua varsinkin silloin kun aikuiset eivät ymmärrä. Oon heistä jokaisesta kiitollinen. Musta jokaisen pitäisi kerätä ympärilleen perheen lisäksi myös joukko luotettavia ystäviä.

Jusa

Kirjoittaja on 16 vuotias nuori. Hän valottaa kirjoituksissaan elämäänsä nuorena transkundina. Blogi vie meidät koulumuistoihin jotka normittivat, hetkiin kun seksuaalisuus ja sukupuoli sotkeentuivat toisiinsa sekä ihmissuhteisiin, jotka toivat onnea mutta myös sydänsuruja.

Samat oikeudet, eri haasteet

Posted on by
Vastaus

”Miten löytää juuri minulle sopiva ehkäisy?”

”En minä aluksi pystynyt itse maksamaan ehkäisyä vaan äiti sen maksoi.”

”Tapasin pojan ja tulin raskaaksi. Lapsen syntymän jälkeen minut lähetettiin asumaan poikaystäväni vanhempien luokse. He pahoinpitelivät minua, en ollut tervetullut.”   Ilza, 15 vuotta

”Olen ollut naimisissa 15-vuoden ikäisestä asti. Olen saanut viisi lasta, joista kolme on menehtynyt. Olen kärsinyt seitsemän vuotta fistulasta, joka syntyi viimeisimmän synnytykseni aikana.” Hadjidja, 25 vuotta

Huomaatko eron?

Meillä kaikilla on samat oikeudet, mutta ne eivät toteudu samalla tavalla.

Tieto ehkäisystä on erityisen tärkeää nuorten tyttöjen hyvinvoinnille. Oikein käytettynä ehkäisyllä estetään tahattomat raskaudet ja seksitautien tarttuminen.

Ehkäisyn saatavuuteen liittyy haasteita eri puolilla maailmaa. Varsinkaan kehitysmaissa nuoret eivät saa tarvittavaa tietoa ehkäisystä tai heillä ei ole mahdollisuutta käyttää sitä. Haasteena voi olla myös maan uskonto, lait tai stigma, joka aiheuttaa sen, ettei tietoa ehkäisystä yksinkertaisesti ole tarjolla.

Raha on usein haaste niin kehittyvissä kuin kehittyneissä maissa. Maksuttoman ehkäisyn avulla vähennetään eriarvoisuutta ja varmistetaan jokaiselle mahdollisuus itselle sopivaan ehkäisyyn. Maksuttoman ehkäisyn taustalla on myös tavoite ehkäistä seksitauteja tehokkaammin ja samalla vastuu ehkäisystä jakautuisi tasaisemmin kaikille sukupuolille.

Tiedon ja ehkäisyn puute vaikuttaa negatiivisesti maailman naisiin ja tyttöihin. Maailmassa on tälläkin hetkellä yli 220 miljoona naista, jotka haluaisivat käyttää turvallista ja tehokasta ehkäisyä. Heillä ei kuitenkaan ole sitä varten tietoa tai ehkäisymenetelmiä.

Ehkäisyn ja tiedon puute vaikuttaa osaltaan siihen, että raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat 15–19-vuotiaiden tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa. Ehkäisyn puute, näiden aiheuttama aikainen raskaus, siihen liittyvät komplikaatiot rikkovat räikeästi tyttöjen oikeuksia. Sen vuoksi on erityisen tärkeää etsiä ratkaisuja siihen, miten seksuaalioikeudet voidaan toteuttaa jokaisen kohdalla. Tällä hetkellä seksuaalioikeudet eivät toteudu kaikille.

Tänään vietetään Maailman väestöpäivää. Maailman väestöpäivä on Yhdistyneiden kansakuntien UNFPA:n vuosittainen päivä, jolloin korostetaan väestönsuunnittelua.

Transnuoren aatteita

Posted on by
2

Nyt alkaa uusi blogisarja, jonka kirjoittaja on 16 vuotias Jusa. Hän valottaa kirjoituksissaan elämäänsä nuorena transkundina. Blogi vie meidät koulumuistoihin jotka normittivat, hetkiin kun seksuaalisuus ja sukupuoli sotkeentuivat toisiinsa sekä ihmissuhteisiin, jotka toivat onnea mutta myös sydänsuruja.

Moi! Täällä kirjoittaa kohta 16-vuotias Jusa. Näin aluksi teidän olisi varmaan mukava tietää musta vähän enemmän.

Olen lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeleva nuori miehenalku. Olen kiinnostunut monista asioista, kuten urheilusta, musiikista, kielistä ja eri kulttuureista. En harrasta tällä hetkellä mitään aktiivisesti, mutta vapaa-ajalla tykkään soittaa kitaraa ja olla kavereiden kanssa. Haluaisin kuitenkin aloittaa taas tämmöisen pienen tauon jälkeen jonkin joukkuelajin.

Tänne mun olisi tarkoitus kirjoittaa asioista transnuoren näkökulmasta. Mun sukupuolenkorjausprosessi on vielä aivan alkuvaiheessa. Sain lähetteen transpolille viime vuonna kesäkuun alussa ja mun ensimmäinen aika sinne oli 1.2.2017. Käynti sujui mielestäni todella hyvin ja sain paljon hyödyllistä tietoa tulevasta. Odotus tuntuu kuitenkin pitkältä.

Aloin kirjoittamaan tänne blogiin transsukupuolisuudesta ja transsukupuolisena elämisestä näin nuoren näkökulmasta, koska haluan tavoittaa ihmisiä ja kertoo et hei, ei tää ole mikään tabu, me ollaan olemassa ja tästä pitää pystyä puhumaan. Mulla on haave päästä tulevaisuudessa auttamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria, sillä tiedän, että sellaisia auttajia ja neuvojia kaivataan.

Olen huomannut, että nykyään nuoret ovat usein paljon hyväksyttävämpää kuin aikuiset. Muakin on liian monta kertaa tullut vastaan aikuisia ihmisiä, jotka ovat kovaan ääneen ilmoittaneet, että transsukupuoliset ja homot kuuluisivat mielenterveystutkimuksiin. Mun mielestä se ei todellakaan ole oikein. Sen takia suurin osa mun tulevista teksteistä onkin kirjoitettu vanhemmille ihmisille, että heidän olisi mahdollisesti helpompaa ymmärtää.

Musta kaikilla olisi paljon mukavampaa ja varsinkin henkisesti voitaisiin paremmin, jos kaikki hyväksyvät toisensa sellaisena kuin ovat ja tukisivat toinen toistaan iästä, sukupuolesta, ihonväristä, uskonnosta tai muustakaan taustasta riippumatta. Jokaisella tulisi olla oikeus olla oma itsensä ilman, että tarvitsisi pelätä kenenkään muun reaktioita tai mielipiteitä. Kaikkien pitäisi muistaa, että kehu ja kauniit sanat kuulostavat aina paremmilta kuin toiseen liittyvä negatiivinen kommentointi.

Jusa

Vastuu ja vapaus

Posted on by
Vastaus

Norjalaisen FRI -järjestön hienosta muistilistasta inspiroituneena: tässä muutamia elämänviisauksia näin keskellä Helsinki Pride -viikkoa!

Kysy, älä oleta. Oletusten tekeminen on inhimillinen tapa jäsentää sekavan maailman kaaosta ja ennakoida tilanteita. Oletukset voivat kuitenkin mennä pieleen ja tehdä osasta ihmisistä näkymättömiä. Koeta tunnistaa, millaisia oletuksia teet kohdatessasi uusia ihmisistä. Mitä voit tietää heidän sukupuolesta tai siitä, mitä he elämästään ja ihmissuhteistaan toivovat?

Ole avoin. Kysy ihmeessä, mutta varo myös tekemästä pikaisia johtopäätöksiä sen perusteella, mitä sinulle kerrotaan. Toisen käsitys asioiden merkityksestä saattaa erota siitä, mitä itsellesi tulee mieleen. Kaikkea ei voi eikä tarvitse tietää, mutta uusista asioista voi ottaa selvää ja tutuista ilmiöistä on yleensä mahdollista löytää uusia ulottuvuuksia.

Näe ihmisiä kokonaisina. Sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen voi olla iso ja merkityksellinen osa ihmisen identiteettiä, varsinkin kun se on selkiytymässä ja sen kanssa pystyy olemaan avoin. Silloinkaan, nämä piirteet eivät yksinomaan määrittele ihmistä, vaan jokainen on paljon muuta. Kun kysymyksistä oli puhetta: on myös hyvää miettiä, mitä kysyy, miksi kysyy ja miten. Älä urki tai jää vatvomaan yksityiskohtia, jotka eivät kuulu sinulle tai eivät liity asiaan.

Käytä ihmisen omaa nimeä. Kunnioita kanssaihmisiäsi ja vahvista heidän olemassaoloaan kutsumalla heitä nimellä, jonka he kokevat omakseen. Uuden nimen tai pronominin oppiminen voi olla vaikeaa, mutta se ei ole tekosyy olla moukka. Harjoittele enemmän. Jos et tiedä kohtaamasi ihmisen tai hänen kumppaninsa sukupuolta, älä sukupuolita väärin. Käytä neutraaleja sanoja, tai kysy tarkemmin. Kun hän kertoo itsestään ja tärkeistä ihmissuhteistaan, kuuntele ja käytä hänen käyttämiään termejä.

Älä omi toisen tarinaa. Älä kerro eteenpäin asioita, jotka liittyvät kaverisi sukupuolikokemukseen tai seksuaaliseen suuntautumiseen, elleivät he ole erikseen pyytäneet sinua tekemään niin. Älä kerro toisten transtaustasta tai paljasta vanhoja nimiä, jos niitä sattuu edelleen muistumaan. Älä vähättele sitä, mitä ihminen itsestään kertoo tai selitä, miten hänen pitäisi tuntea.

Ole kärsivällinen. Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen ovat moniulotteisia ja monikerroksisia. Osalle päivänselvää tai jotain, mihin ei erityisemmin kiinnitetä huomiota, mutta osalle prosessi, jossa pohditaan, päätetään, kokeillaan, peräännytään ja pistetään uusiksi. Näin on lupa tehdä, vaikka se tarkoittaisikin että läheiset joutuvat oppimaan jälleen kerran uuden nimen tai uusia sanoja. Anna ihmisille aikaa.

Heitä läppää itsestäsi, älä muiden kustannuksella. Kaikki vitsit eivät naurata. Vähääkään. Pilkkaamiseen tai stereotypioihin ja ennakkoluulojen toistamiseen perustuvista seksistisistä, homo- ja transfobisista tai rasistisista vitseistä voi vetää herneen nenään sekä omasta että kanssaihmisten puolesta. On rohkeampi vaihtoehto, jos osaa nauraa itselleen ja uskaltaa laittaa itsensä likoon.

Anteeksi. Kaunis sana, jolla rakennetaan ja palautetaan siltoja. On monesti hyvä käyttää, jos tulee vihaista tai korjaavaa palautetta tai fiilis, että on saattanut mokata.

Vaadi kunnioitusta. Et voi vaatia ihmisiä muuttamaan mielipiteitään, mutta voit edellyttää, ettei sinua, lapsiasi ja läheisiäsi vahingoiteta loukkaavin sanoin, elein, valhein, väkivallalla tai sulkemalla ulos. Myös kanssaihmisilläsi on oikeus edellyttää itsensä, lastensa ja läheistensä kohdalla samaa. Pidetään siis toisistamme huolta.

Moninaisuus on tässä ja tuolla ulkona. Se on minussa ja sinussa. Oleta se.

Väestöliiton nuorten palvelut kysyivät Setan nuorisotoimikuntalaisten Lilin ja Miskan ajatuksia seksuaalisuudesta ja sukupuolesta, sekä käsitteiden merkityksestä.

 

Kehitysyhteistyö auttaa niin ihmistä kuin metsää

Posted on by
Vastaus

Kuva: Tua Videman

Metsä on mulle tärkeä. Tila, jossa haukkoa sisään märkää ilmaa, kulkeutua jalkojen mukana satunnaisiin notkelmiin ja näyttämö vuodenaikojen lumoavalle, jatkuvalle muutokselle. Metsässä voi hetken olla paossa arjen tehtäviä, ruutuja ja kulmia.

Jo alakoulussa tiesin tärkeimmän itselleni kuviteltavissa olevan työn liittyvän luontoon. Jotain, missä tuntuisi, että saan tehtyä oman osuuteni estääkseni metsien kuoleman ja merten tukehtumisen. Ilmastonmuutoksesta kuuli jo silloin, ja se huolestutti kymmenvuotiasta.

Pienen minäni metsäretkistä jäi kytemään ajatus tarpeesta päästä muuttamaan jotenkin tätä maailmaa. Mikä olisi juuri oma kutsumus, jossa voisi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti vaikuttaa niin tärkeiksi kokemiini ympäristöasioihin? Opiskellako biologiaa ja tehdä tutkimusta biodiversiteetistä, tavoitellako toimittajan ammattia päästen raportoimaan maailman tilasta mediaan? Uppoutuako politiikkaan tehdäkseen päätöksiä rajoittamaan liikaa luonnovarojen kulutusta vai tavoitellako suurta omaisuutta lahjoittaakseen sen lopulta luonnonsuojelujärjestöille?

Ajan kanssa ja teemoista lukemalla päässä alkoi jäsentyä yleiskäsityksiä – ihmiskunta kuluttaa liikaa luonnovaroja ja ylikulutusta nopeuttaa ihmiskunnan alati kasvava koko. Näihin paneutumalla metsäkin kiittäisi.

Useat tutkijat arvioivat, että maapallon kestää elättää nykyistä enemmänkin ihmisiä. Suosituimmat arviot vaihtelevat kahdeksasta miljardista yhteentoista, jos vain ruoka ja energia onnistutaan jakamaan ja tuottamaan aiempaa tasaisemmin ja tehokkaammin. YK arvioi väestönkasvun pysähtyvän lähelle arvioituja lukemia, yhteentoista miljardiin. Jos näin on, toivoa paremmasta tulevaisuudesta riittää. Väestönkasvu ei kuitenkaan pysähdy itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

Haaveilen, että pystyisin tulevassa työelämässäni tekemään sitä muutosta, joka edistää globaalia tasa-arvoa ja yhteisen maapallomme hyvinvointia. Väestönkasvun hillitseminen kehittyvissä maissa ei tarkoita lisääntymisen kieltämistä, vaan esimerkiksi tyttöjen ja naisten kouluttamista, joka lykkää paitsi ikää perustaa perhe myös vaikuttaa positiivisesti perheiden hyvinvointiin ja elintasoon. Seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista puhumalla ja ehkäisyn saatavuutta parantamalla voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia ja samalla saada lapsiluku naista kohden laskemaan.

Kaikkeen tähän vaikuttaa kehitysyhteistyö, jossa suuria toimijoita ovat kansalaisjärjestöt pitkäjänteisen työnsä ja kokemuksensa avulla. Kehitysyhteistyö ei vain paranna ihmisten elämänlaatua ympäri maailman, vaan on myös avainasemassa ilmastonmuutoksen ja maapallon laajuisten ympäristöongelmien ratkomisessa. Valtionbudjetteja ja muita rahoitusvirtoja määrätessä ei saisi unohtaa, mikä merkitys sillä on niin yksittäisille ihmisille, kokonaisille maille kuin laajemmin nähtynä kotimaisille metsillemmekin.

Tua Videman
Kirjoittaja on Väestöliiton nuorten työryhmän jäsen