Author Archives: Elina Korhonen

About Elina Korhonen

Elina Korhonen työskentelee Väestöliitossa Kansainvälisen kehityksen yksikön esimiehenä.

Aborttikeskustelu meni metsään

Posted on by
Vastaus

Kuva: Flickr

Minun on vaikea kuvitella, että yksikään ihminen haluaisi maailmaan lisää abortteja. Kuitenkin taas Suomessakin erittäin ajankohtaiseksi noussut aborttikeskustelu toistelee samoja, jo aikansa eläneitä argumentteja.

Kyllä, joillakin ihmisillä on uskonnollinen ja moraalinen vastustus aborttia vastaan. Heillä on siihen oikeus. Kuitenkaan emme voi perustaa ihmisten elämään vaikuttavia poliittisia päätöksiä yksittäisten ihmisten vakaumusten varaan.

Kenenkään uskonnollinen vakaumus ei saa asettaa vaakalaudalle miljoonien tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta, ihmisarvoa ja oikeutta päättää omasta lisääntymisestään. 

Aborttikeskustelu menee hakoteille silloin, kun päättäjät käyttävät henkilökohtaista uskontoaan argumentoinnin välineenä. Tämä kuulostaa siltä, kuin palaisimme vuosikymmeniä tai satoja ajassa taaksepäin. Keskustelemmeko seuraavaksi siitä, kenen uskonto ja moraali on kaikista arvokkain ja oikein? Kenellä on oikea maailmankuva ja ihmiskäsitys? Vai pitäisikö meidän kuitenkin keskittyä kunnioittamaan kansainvälisen yhteisön sopimia ihmisoikeuksia, jotka takaavat jokaiselle naiselle itsemäärämisoikeuden omaan kehoon?

Kaiken moraalisen juupas-eipäs –keskustelun keskellä unohtuu se, että me tiedämme, miten abortteja vähennetään. Meillä on tähän kaikki keinot, mutta abortin kieltäminen lailla ei tutkimusten mukaan ole sellainen. Sen sijaan aborttioikeutta rajoittavat lait aiheuttavat sietämätöntä inhimillistä kärsimystä tyttöjen ja naisten turvautuessa vaarallisiin keinoihin keskeyttää ei-toivottu raskaus.

Abortteja vähennetään tarjoamalla laadukasta seksuaalikasvatusta ja ehkäisyvälineitä, sekä suojelemalla tyttöjä väkivallalta.

Voisimmeko aloittaa aborttikeskustelun uudelleen ja pohtia, miten jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen oikeus tietoon, palveluihin ja koskemattomuuteen saadaan varmistettua?

Maailma kuuluu kaikille!

Posted on by
Vastaus

Väestöliiton uusi kehityspoliittinen ohjelma haluaa, että kaikki saavat nauttia yhteiskuntien kehityksestä ja että jokaisen ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

Seksuaalioikeudet ovat keskeinen osa ihmisen itsemääräämisoikeutta – oikeutta tehdä omaan terveyteen, kehoon, seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvät päätökset ilman pakottamista tai väkivaltaa. Seksuaalisuuteen liittyvät normit ja tabut sekä suoranainen syrjintä estävät ihmisiä kehittymästä täyteen potentiaalinsa ja nauttimasta omasta seksuaalisuudestaan.

Kenen asiaa ajamme?

Tytöt kohtaavat maailmanlaajuista syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi; tämän vuoksi heitä kutsutaankin välillä maailman suurimmaksi vähemmistöksi.

  • 15 miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä joutuu joka vuosi naimisiin. Kehitysmaissa yksi kolmesta tytöstä menee naimisiin alaikäisenä.
  • Raskaus ja synnytys ovat kehitysmaissa teini-ikäisten tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy. Yleisin kuolinsyy ovat itsemurhat.
  • Yli 140 miljoonaa tyttöä ja naista on kokenut sukuelinten silpomisen.
  • 150 miljoonaa alaikäistä tyttöä on joutunut raiskatuksi tai seksuaalisen väkivallan uhriksi.

Syrjintä ja väkivalta estävät tyttöjä kehittymästä täyteen potentiaaliinsa, vaikuttamasta omaan tai yhteiskuntansa kehitykseen ja nauttimasta omasta seksuaalisuudestaan.

Pojat ja miehet tarvitsevat mahdollisuuden saada tarvitsemaansa tietoa. Poikien ja miesten osallistuminen seksuaalioikeuksien edistämiseen on oleellista niiden toteutumisen kannalta. Väestöliitossa on maailman parasta poikaspesifiä osaamista, jota tulemme hyödyntämään kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

Väestöliitto tunnistaa ja tunnustaa sen, että kaikki ihmiset eivät identifioidu yksiselitteisesti naiseksi tai mieheksi. Jokaisella on oikeus määritellä itse oma sukupuolensa tai olla määrittelemättä sitä.

Ihminen tarvitsee myönteisiä kokemuksia itsestään ja seksuaalisuudestaan läpi elämänkaaren. Monissa yhteiskunnissa kuitenkin lasten, nuorten, vanhusten ja vähemmistöjen seksuaalisuus on tabu, joka johtaa usein seksuaalioikeuksien laiminlyönteihin. Laiminlyönti näkyy esimerkiksi seksuaaliterveydenhoidossa: palveluita tarjotaan monissa maissa usein vain täysi-ikäisille, eikä muiden ikäryhmien tarpeita huomioida. Lisäksi monia ihmisryhmiä, kuten vammaisia ei välttämättä huomioida palveluiden tarjonnassa lainkaan.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä on yleistä kaikkialla maailmassa. Homoseksuaalisuus määritellään edelleen rikokseksi yli 80 maassa. Väestöliitto tukee seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvien kriminalisointien poistamista sekä muun tällä perusteella syrjivän lainsäädännön ja syrjivien viranomaistoimien poistamista.

Ketään ei saa jättää jättää yhteiskuntien kehityksen ulkopuolelle: Oikeudenmukainen maailma on sellainen, jossa jokainen saa olla oikeanlainen omana itsenään.

Tutustu Väestöliiton kehityspoliittiseen ohjelmaan.

 

 

Miksi naisten kehoilla tehdään politiikkaa?

Posted on by
Vastaus

 

 

StockSnap

Hyvää kansainvälistä naisten päivää! Nyt jos koskaan naisten oikeudet tarvitsevat puolustajia.

Tämän päivän kuohuvassa maailmassa naisten oikeudet ovat nousseet poliittisen taistelun välineeksi. Samalla keskusteluista unohtuu ihmisoikeuksien turvaaminen.

Ensi töikseen astututtuaan valtaan Trump kiristi aborttiin liittyvää säätelyä allekirjoittamalla niin kutsutun Global Gag Rulen. Järkytystä aiheuttaa erityi­sesti se, että presidentti Trump ulotti Global Gag ­Rulen koskemaan ­kaikkia terveysjärjestöjä, joiden toiminta tai arvot millään tavalla sivuavat turvallista aborttia.

Samaan aikaan Euroopassa aborttia vastustava ja konservatiivisia perhearvoja peräänkuuluttava liikehdintä on nostanut päätään. Europarlamentaarikko Heidi Hautalan tekemän selvityksen mukaan EU:n alueelle toimii tällä hetkellä yli 500 aborttia vastustavaa ryhmää. Liikkeellä ovat voimakkaat lobbauskoneistot, jotka haluavat mm. muuttaa Euroopan unionin kielen konservatiivisemmaksi niin, että se ei sisällä viittauksia naisten oikeuksiin tai seksuaalioikeuksiin.

Miksi naisten oikeudet ovat nousseet tämän päivän poliittiseksi taistelutantereeksi? Miten on mahdollista, että poliittisessa retoriikassa painotetaan moraalia ja eettisyyttä puhumatta naisten itsemääräämisoikeudesta ja oikeudesta kehon koskemattomuuteen? Miten yksilön oikeudet voidaan mitätöidä politiikan nimissä?

Ominaista esimerkiksi aborttia vastustavalle keskustelulle on se, että sitä käyvät lähinnä miehet ja sen pohjana ovat uskonnolliset arvovalinnat. Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen perusteella katolisen kirkon edustaja esiintyi television aborttikeskusteluissa asiantuntijana 6 kertaa useammin kuin esimerkiksi gynekologi. On vaikea ajatella, että jostain toisesta ihmisoikeuskysymyksestä konsultoitaisiin ensin kirkon edustajaa, ennen kuin ääni annetaan esimerkiksi kohderyhmälle itselleen. Tässä tapauksessa tytöille ja naisille, jotka loistavat politisoituneessa aborttikeskustelussa poissaolollaan.

Naisten oikeuksia mitätöivä politiikka perustuu naisiin kohdistuvaan vihapuheeseen, jota on vaikea huomata: kyse ei ole suorasta huorittelusta vaan sortavien arvojen normalisoimisesta politiisessa puheessa.

Kansainvälisenä naisten päivänä vuonna 2017 on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen meistä laittaa pisteen naisvihamieliselle puheelle ja sitä kautta tasa-arvoa vesittävälle politiikalle.

Me olemme kaikki vastuussa siitä, minkälaisessa maailmassa lapsemme kasvavat. Kenenkään ei pitäisi kokea, että hänen ihmisarvonsa on pienempi kuin muiden jonkun ominaisuuden, esimerkiksi sukupuolen, takia. Ihmisoikeudet tarvitsevat meitä kaikkia.

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

 

 

 

 

 

 

Olenko minä olemassa?

Posted on by
Vastaus

elinakorhonen_tadzikistanGulafrus on nuori nainen, joka ei osaa lukea tai kirjoittaa. Hänellä ei ole mitään omaisuutta, lukuun ottamatta muutamaa vaatekertaa ja vanhaa pyörätuolia, jolla hän liikkuu.

Tapasin Gulafrusin Tadjikistanissa, jossa olin Kynnys ry:n,Väestöliiton ja keskiaasialaisten vammaisten naisten järjestöjen yhteisen hankkeen matkalla. Gulafrus oli ujo ja pelokas, hänen oli vaikea sanoittaa ajatuksiaan ja kokemustaan elämästä. Koko Gulafruisin olemus kysyi: Olenko minä oikeasti olemassa?

Tämä ei toisaalta ole ihme. Gulafrus on elänyt koko ikänsä vanhainkodissa, jonka monilla asukkailla on lisäksi psykiatrisia ongelmia. Hänet jätettiin sinne jo lapsena. Tyttö, joka ei oppinut kävelemään, oli häpeä ja taakka vanhemmille.

Keski-Aasiassa on yleinen tapa jättää vammaiset lapset laitoksen kasvatettaviksi.Tähän on Tadjikistanin vammaisten naisten yhdistyksen  Saida Inotavovan mukaan kaksi pääasiallista syytä:

  1. Sekä viranomaiset että vanhemmat uskovat, että vammainen lapsi kuuluu laitokseen. Ajatuksena on, että laitoksessa lasta kuntoutetaan ja hän saa näin ollen paremmat lähtökohdat elämälle. Tämä ei tietenkään pidä paikkansa. Laitosympäristö ei ikinä korvaa rakastavan vanhemman hoivaa.
  2. Toinen syy on taloudellinen. Vammaisen lapsen syntymä nähdään yleensä naisen syyksi: hänessä on jotain vikaa, koska hän on saanut vammaisen lapsen. Tämä on myös syy miehelle erota naisesta, joka jää yksin, yleensä vailla tuloja, lapsen kanssa. Lapsi jätetään siis laitokseen, koska äidillä ei ole varaa tai mahdollisuutta huolehtia hänestä.

Gulafrus osallistui viikon mittaiseen työpajaan, jossa hän sai tietoa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan. Muut vammaiset naiset toimivat upeana vertaistukena. Viikko oli Gulafrusille mullistava. Naiset suunnittelivat soittoringin perustamista niin, että palattuaan takaisin vanhainkotiin Gulafrus ei jäisi enää aivan yksin.

Minuun teki lähtemättömän vaikutuksen se valtava voima, joka syrjityissä vammaisissa, köyhyyden ja alentavan kohtelun kokeneissa naisissa, voi olla. Miten he tukevat ja kannattelevat toisiaan. Luovat uskoa hyvään.

Kiitos Gulafrus, minulle sinä tulet aina olemaan olemassa.

Väestöliitto työskentelee seksuaalioikeuksien edistämiseksi sekä tyttöjen ja naisten aseman parantemiseksi. Voit tukea työtämme lahjoituksella.

 

 

 

 

Kukaan ei halua elää elämää, jossa omaa ääntä ei kuulu

Posted on by
Vastaus

tyttc3b6blogibannerishutterstock_152116562Seksuaalioikeudet ovat keskeinen osa ihmisen itsemääräämisoikeutta – oikeutta tehdä omaan terveyteen, kehoon, seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvät päätökset ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa.

On surullista ja pohjattoman väärin, että rahan ja vallanpuute rajoittaa varsinkin tyttöjen ihmisoikeuksisa.

Omasta parisuhteesta ja seksuaalisuudesta päättäminen on seksuaalioikeus. Silti joka päivä yli 47 000 tyttöä naitetaan alaikäisenä. Raskaus ja synnytys ovat 15-19 -vuotiaiden tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy. Yleisin kuolinsyy on itsemurha – joka kumpuaa siitä, että tyttö ei koe voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä tai kehoonsa.

Oikeus tietoon on seksuaalioikeus. Riittävää seksuaalikasvatusta tarvitaan, että ihmiset voivat tehdä itselleen edullisia ratkaisuja. Suurin osa koulupudokkaista ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä lapsista ja nuorista on tyttöjä. Tämä tarkoittaa, että he eivät saa myöskään seksuaalikasvatusta puhumattakaan muista taidoista, joita tarvitaan yhteiskunnassa pärjäämiseen.

Tytöt ovat avaintekijöinä tulevaisuuden muutoksessa. Tyttöihin panostaminen on myös kansantaloudellisesti kannattavaa – koulutettu terve tyttö pystyy panostamaan yhteiskunnan kehittämiseen. Hän hankkii vähemmän ja terveempiä lapsia. Toisaalta – jos tyttöjen asemaa ei paranneta, merkitsee se yhteiskunnille ja yhteisöille samaa kuin suunniteltu köyhyys.

Mielestäni yhteiskunta kuuluu kaikille. Kukaan ei halua elää elämää, jossa omaa ääntä ei kuulu. Tällä hetkellä maailmassa elää lapsena naitettuja tyttöjä, lapsileskiä, tyttöjä, jotka eivät ole eläessään päässeet kouluun, tyttöjä, joilla ei ole millään tavalla mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon.

Meidän pitää vaatia, että näiden tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Että heidän äänensä tulisi kuuluvaksi. Se on ainoa tie kestävään kehitykseen.

Hyvää Kansainvälistä tyttöjen päivää!

 

 

Mikä yhdistää Angela Merkeliä, Madonnaa ja naapurin 16-vuotiasta tyttöä?

Posted on by
Vastaus

tyttöblogibanneri

 

 

blogi_08042016

Kuva: Nina Leppänen

Heillä kaikilla – mitä suurimmalla todennäköisyydellä- on ollut jossain elämänsä vaiheessa kuukautiset.

Kyse ei ole pienestä asiasta. Tutkimusten mukaan kehitysmaissa tytöt saattavat joutua olemaan kuukautisten takia poissa koulusta jopa 20 prosenttia koulupäivistä. Tämä vaikuttaa koulumenestykseen ja jatko-opiskelumahdollisuuksiin ja sitä kautta koko maailman tulevaisuuteen.

Köyhimmissä maissa paketillinen terveyssiteitä on luksusta, johon useimmilla perheillä ei ole varaa. Suojina käytetään tällöin kasveja, vanhoja kankaita ja jopa mutaa. Nämä keinot ovat epähygieenisiä ja epävarmoja. Kun kuukautiset alkavat, moni tyttö joutuu pysyttelemään kotona. Tähän vaikuttaa myös siistien, yksityisyyden takaavien kouluvessojen puute.

Hygieniatuotteiden puuttumisen lisäksi tyttöjen elämää vaikeuttavat kuukautisiin liittyvät tabut ja häpeä ympäri maailman. Nepalin maaseudulla tyttö saatetaan eristää viikoksi kaikista ihmiskontakteista kuukautisten alettua. Iranissa uskotaan yleisesti, että kuukautiset tekevät naisesta likaisen ja ovat sairaus. Yhdysvalloissa on herätty siihen, että kodittomia naisia on sairastunut vakavasti kuukautisiin liittyvän huonon hygienian takia. Malawissa ja monissa muissa maissa suurin ongelma kuitenkin on, että kuukautisista ei puhuta lainkaan. Tytöt eivät siis tiedä, mitä heidän kehoilleen tapahtuu tai miten hygienia pitää hoitaa kuukautisten alettua.

Kuukautiset hävettävät monia suomalaisiakin naisia. Kuukautisside- ja tamponimainokset korostavat sitä, että kuukautiset pitää piilottaa, että voi ”olla vapaa”. Muutama vuosi sitten Salamatkustaja –nimimerkillä bloggaava Satu Rämö vertasi kuukautissuojamainoksia vessapaperimainoksiin: Tuntuisi kummalliselta, jos vessapaperia mainostettaisiin niin, että kuuden rullan pakkaus olisi kääritty karkkipaperia muistuttavaan muoviin ja pakkauksen tärkein ominaisuus olisi, että se on helppo kätkeä vessassa laatikon pohjalle.

Maailma tarvitsee käyttöönsä kaikkien nuorten potentiaalin. Ainakin yksi este tyttöjen koulunkäynnille on helppo poistaa – heille pitäisi antaa tietoa ja välineitä kuukautishygienian hoitamiseen. Ennen kaikkea naisten ja tyttöjen pitää saada nauttia omasta ihmeellisestä kehostaan ilman tabuja ja häpeää.

Kuvittele elämäsi ilman seksuaalioikeuksia

Posted on by
Vastaus

monta puoltaOlet 15-vuotias ja matkalla koulusta kotiin. Vatsassasi asuu pelko, on asunut siitä asti kun kuulit, että poikaystäväsi on pettänyt sinua toisen tytön kanssa. Ette koskaan käyttäneet kondomia, ne olivat liian kalliita opiskelijoille. Pelkäät saaneesi hiv-tartunnan tai jonkun muun taudin. Pelko on aiheellinen – maassanne joka viidennellä yli 15-vuotiaalla on hiv. Haluaisit mennä seksitautitesteihin, mutta sellaisia ei kaupungissasi ole tarjolla.

 

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle. Ne sisältävät esimerkiksi läheisten suhteiden solmimisen, avioitumisen ja lasten saamisen, mutta myös oikeuden tietoon seksuaalisuudesta, oikeuden suojella itseään ja oikeuden terveydenhoitoon.

Myös valtioilla on vastuu siitä, että jokaisen oikeudet turvataan lainsäädännöllä. Kuitenkin, lähes 20 vuotta sitten tehdyistä kansainvälisistä sitoumuksista huolimatta, ihmisten seksuaalioikeuksia loukataan yhä ympäri maailmaa.

Kuvittele elämäsi ilman seksuaalioikeuksia…

Olet 14-vuotias, tulossa koulusta kotiin. Päivä on aurinkoinen ja kaunis. Kun astut sisälle, olohuone on täynnä sukulaisia. Pysähdyt ovensuuhun. Äitisi kertoo, että olet menossa naimisiin. Häistä on sovittu. Sulhasesi on 32-vuotias mies. Äitisi kertoo, että sinun on turha enää jatkaa koulunkäyntiä. Saat kuitenkin vuoden sisällä ensimmäisen lapsen. Lisäksi sinun on huolehdittava tästä eteenpäin yhteisestä kodistanne ja tulevan miehesi ikääntyneistä vanhemmista. Sinä olisit halunnut opiskella arkkitehdiksi.

Seksuaalioikeuksien rajoittaminen tuottaa eriarvoisuutta, joka on mittasuhteiltaan sietämätöntä. Lapsiavioliitot ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolten moninaisuuteen liittyvä syrjintä ovat tästä esimerkkejä.

Kuvittele elämäsi ilman seksuaalioikeuksia…

Liikenteen melu kuuluu vaimeana kadulta – on aikainen aamu. Saat poikaystävältäsi tekstiviestin: ”ikävä. Nähdäänkö illalla?” Kaipaus kouraisee vatsaasi.
Vieressäsi heräilee vaimosi. Te olette naimisissa, mutta ette yhdessä. Koit olevasi pakotettu menemään naimisiin, koska perheesi ei hyväksy homouttasi. Niinpä joudut seurustelemaan salaa oikean rakkaasi kanssa. Ette voi näyttäytyä yhdessä, liikkua julkisesti missään. Kotona sinun odotetaan täyttävän aviomiehen tehtävä.

Jos seksuaalioikeudet eivät toteudu, eivät muutkaan ihmisoikeudet voi toteutua. Siksi niiden toteutumista tulee vaatia, seurata ja edistää kaikin mahdollisin tavoin.

Hyvää kansainvälistä ihmisoikeuspäivää!

Raskaana pakomatkalla

Posted on by
Vastaus

elinanblogiLeyla Ashur on yksi niistä monista naisista, jotka ovat joutuneet lähtemään vaaralliselle pakomatkalle ollessaan raskaana.
”Kun saavuimme pitkän matkan päätteeksi kumiveneellä Kreikkaan, olin huolissani kohdussani olevasta vauvasta”, Layla kertoo. ”Meillä ei kuitenkaan ollut muuta mahdollisuutta kuin paeta.” Kuusihenkisen perheen kotikaupunki Dayr Az-Zawr Syyriassa on yhä jatkuvan sisällissodan raunioittama. Ääri-islamistinen Isis-ryhmittymä valtasi osan kaupungista kesällä 2014 ja kylvää kauhua harvojen jäljelle jääneiden asukkaiden keskuudessa. Ashurin perhe ei ole pääsemässä kotiin ihan pian.
Perhe ei vielä tiedä, missä tuleva vauva syntyy ja saako Leyla ammattitaitoista apua synnytyksessä.

Tänä vuonna 100 miljoonasta humanitaarisen avun tarvitsijasta noin neljännes on ollut lisääntymisikäisiä naisia tai tyttöjä. Raskaana olo ja synnyttäminen tekevät naisista kriisin keskellä entistäkin haavoittuvaisempia. Lisäksi kriisitilanteessa sukupuolittunut väkivalta yleensä lisääntyy ja sitä saatetaan käyttää myös sodankäynnin välineenä.

Kolmas joulukuuta julkaistaan YK:n väestörahaston raportti: Suojaan myrskyltä. Naiset ja tytöt huomioitava kriiseissä. YK:n väestörahaston pääjohtaja Babatunde Osotimehin kirjoittaa raportin esipuheessa siitä, miten tärkeää on järjestää humanitaarisen työn tavoitteet uudelleen. Naisten ja lasten terveys ja oikeudet tulee nostaa tavoitteiden kärkeen. Kun naiset ja tytöt saavat seksuaaliterveyspalveluja ja kriisiapu huomioi tasa-arvon edistämisen, avustusprojektien hyödyt kantavat akuutista vaiheesta kauas tulevaisuuteen. Samalla luodaan kestävämpää kehitystä koko maailmalle.

Humanitaarisessa avussa tärkeintä onkin jatkumoajattelu: avun tulee jatkua keskeytyksettä kriisistä kehitykseen. Vain 20 vuotta sitten seksuaaliterveyttä pidettiin humanitaarisessa työssä toissijaisena asiana verrattuna esimerkiksi veden, ruuan ja suojan turvaamiseen. Laajat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kriisiavun tulisi huomioida seksuaali- ja lisääntymisterveys, puuttua sukupuolittuneeseen väkivaltaan ja ehkäistä seksitautien, mukaan lukien hivin leviäminen ollakseen tehokasta.

Koko kriisistä toipuva yhteiskunta hyötyy hyvin järjestetyn humanitäärisen avun tuloksista.

Leyla Ashur perheineen jatkaa vaellusta Euroopan läpi. Perheen koko omaisuus, se vähän minkä perhe pystyi kotoaan ottamaan mukaan, on kohta huvennut pakomatkaan. Tähtäimessä on Belgia. Laylan aviomiehen sisar asuu siellä ja on luvannut auttaa. Toistaiseksi Layla ei ole ollut vielä yhdessäkään terveystarkastuksessa raskautensa takia.

Tilaa Suojaan myrskyltä. Naiset ja tytöt huomioitava kriiseissä – raportin suomenkielinen tiivistelmä ilmaiseksi Väestöliitosta: www.vaestoliitto.fi/kansainvalisyys

 

Maailma, jossa haluan lapseni kasvavan

Posted on by
Vastaus

tyttc3b6blogibannerishutterstock_25911529Tänään juhlitaan kansainvälistä tyttöjen päivää. Tyttöjen päivää vietetään, koska syntyminen tytöksi ei aina ole lottovoitto.

Vaikka koulutus on paras ase köyhyyttä vastaan, elää tällä hetkellä täällä meidän maapallollamme 65 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse kouluun. Kouluun päässeistä tytöistä joka kolmas ei siirry alakoulusta yläkouluun. Liian monen tytön koulutie katkeaa lapsiavioliittoon, raskauteen tai väkivallan pelkoon.

Tällä maapallolla, jolla julkaistaan tyttöjen omaa Demi-lehteä, myydään prinsessapukuja ja puhutaan tyttöjen oikeudesta näkyä ja kuulua, tällä samalla maapalolla 15-19 -vuotiaiden tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy on raskauden ja synnytyksen aiheuttamat komplikaatiot.

Tällä maapallolla, jossa isät kirjoittavat blogeja tyttäristään, letittävät heidän hiuksiaan  ja pohtivat, minkälaisen roolimallin haluavat heille antaa, tällä samalla maapalolla joka kolmas tyttö naitetaan alaikäisenä.

Tällä maapalolla on tutkittu ja ja todeksi havaittu, että tyttöjen aseman parantaminen, heidän kouluttamisensa ja ihmisoikeuksiensa turvaaminen, on ratkaisu köyhyyden kierteen katkaisemiseen.

Tyttöihin panostaminen ei tarkoita sitä, että poikien oikeuksia vähennettäisiin. Tyttöjen kouluttaminen ei tee poikien koulutuksesta vähempiarvoista. Tyttöjen terveydestä huolehtiminen ei tee pojista sairaampia, vaan päinvastoin – terveet ja koulutetut tytöt kasvavat naisiksi, jotka osaavat huolehtia terveydestään, synnyttävät terveitä lapsia, ja pystyvät panostamaan sekä oman perheensä että yhteiskuntansa hyvinvointiin.

Tytöt tarvitsevat aikuisia puolelleen. He eivät yksin pysty taistelemaan köyhyttä ja vanhingoittavia perinteitä vastaan. On vaikea ymmärtää, että me tämän päivän aikuiset sallimme yhdenkään tytön kärsiä sukupuolensa takia. Miksi emme tee kaikkeamme, että tytöissä piilevä valtava pontentiaali ei jää liian aikaisten avioliittojen, keskeytettyjen kouluvuosien ja syrjinnän alle?

Maailma, jossa sukupuoli ei määrittele ihmisen arvoa, on ihmiskuntamme etu. Se on myös maailma, jossa haluan lapseni kasvavan.

Tyttö, joka pakeni meren yli turvaan

Posted on by
Vastaus

tyttc3b6blogibannerishutterstock_73096273Jännitys ja itku kuristavat tytön kurkkua. Pikkuveli puristaa tahmealla kädellään tyttöä hameen helmasta. Veljeäkin pelottaa. Tyttö yrittää olla itkemättä – äidin takia, pikkuveljen takia. Sen takia, että on sota.

Laiva keinuu hiljalleen merellä. Jossain joku toinen lapsi huutaa äitiään. Tytönkin tekisi mieli huutaa, mutta hän tietää, että kukaan ei tulisi. Laivassa on aivan liian monta itkevää lasta. Ilma ruumassa on tunkkaista ja paksua. Aikuiset ovat jännittyneitä – laiva pysähtyi äsken pommiuhan takia ja kauhukuvat kylmistä aalloista kulkevat silmien ohi.

Tyttö kyllä tietää, mitä pommiuhka tarkoittaa. Hän on viettänyt tunteja pommisuojissa: kuunnellut räjähdyksiä, nähnyt tulipaloja ja raunioituneita koteja.

Tyttö on kahdeksan vuotta vanha. Äidin mukaan tytön elämä on arvokas. Se ei saa päättyä summittaisesti pudotettuun pommiin. Äidin mukaan tyttö ansaitsee mahdollisuuden käydä koulua ja oppia. Kuka tietää, kuinka kauan sota jatkuu? Se voi kestää vielä sukupolven ajan tai kauemminkin. Äiti ei halua, että hänen lapsensa joutuvat elämään välitilassa, pelossa ja kuolemanuhassa koko elämänsä ajan.

Siksi he seilaavat nyt laivalla, jonka nimi on Arcturus. On vuosi 1939. Arcturus on matkalla Ruotsiin, joka on tarjoutunut ottamaan yli 70 000 suomalaislasta turvaan sodan jaloista. Ilmaiseksi, ilman ehtoja.

– Kannattaisi muistaa oma historiansa, sanoi Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström viime viikkoisessa puheessaan. Miksiköhän?

Syyrian sota on jatkunut neljä ja puoli vuotta. Sodassa on kuollut neljännesmiljoona ihmistä ja yli 11 miljoonaa on paennut kodeistaan. Yli 50 prosenttia sotaa paenneista on lapsia. Syyrian sota on aikamme suurin inhimillinen katastrofi.