Tehokkain ehkäisy ei ole kaikkien saatavilla

Kierukka kohdussa

Pysäyttäkää painokoneet: Kaikki ehkäisyvälineet eivät ole yhtä tehokkaita keskenään. On tehokkaita ja paljon tehokkaampia.

Ehkäisymenetelmien tehoa voidaan tutkia siten, että mitataan kuinka monta sadasta ehkäisynkäyttäjästä tulee vuoden aikana raskaaksi. Siis otetaan sata raskauden ehkäisyn tarvitsijaa, aloitetaan ehkäisy vuoden alussa ja katsotaan vuoden viimeisenä päivänä kuinka kävi. Mittari tunnetaan lääketieteessä Pearlin indeksinä.

Lääkäriyhdistys Duodecimin raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suosituksesta löytyy menetelmien tehoa vertaileva taulukko. Olennaista on huomata, että tulokset vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä ollut ohjeenmukainen käyttö vai tyypillinen käyttö.

Tuloksissa on merkittäviä eroja sen mukaan, kummanlaista ehkäisyn käyttö on ollut, siis täsmälleen valmisteen pakkausselosteen ja mahdollisesti lääkärin tai hoitajan antamien ohjeiden mukaista, vai sitten sitä toista, eli tyypillistä, kaurapuuroarjen mukaista käyttöä.

Kaurapuuroarjenmukaista käyttöä on se, että joskus e-pilleri unohtuu ottaa, pilleripakkaus ei muistu mukaan viikonloppumatkalle, ehkäisyrengas unohtuu emättimen ulkopuolelle yli kolmeksi tunniksi, kondomi liukuu pois peniksen päältä ja niin edelleen.

Tiedättehän, tyypillistä käyttöä, tyypillistä elämälle.

Ehkäisymenetelmien välillä on siis eroja, mutta miten suuria. Hahmottaaksemme tilannetta, otetaan lähtökohdaksi henkilöt, jotka eivät käytä mitään ehkäisyä. Heistä 85 % tulee vuoden aikana raskaaksi. Miesten kondomia huolellisesti käyttävistä sadasta henkilöstä kaksi tulee raskaaksi, mutta tyypillisessä käytössä peräti 15 vuoden aikana. E-pillerin käyttäjistä raskaaksi tulee 0-2 sadasta.

Erot ohjeenmukaisen ja tyypillisen käytön ryhmissä ovat sitä suuremmat, mitä isompi on käyttäjän vastuu. Mitä enemmän muistettavaa ja huolehdittavaa menetelmän käyttöön liittyy, sitä suuremmat ovat erot. Tämä on ymmärrettävää; unohtamista voi pitää kuitenkin aika inhimillisenä.

On kuitenkin myös valmisteita, joiden tehoa ei käyttäjä voi toiminnallaan heikentää. Ne ovat pitkävaikutteisia valmisteita, ehkäisykierukoita ja -kapseleita. Näiden ryhmässä ovat kaikista olemassa olevista ehkäisyvaihtoehdoista kaikkein tehokkaimmat; hormonikierukoiden ja -kapseleiden Pearlin indeksi on 0.05-0.2, siis käytännössä yhdenkään ehkäisyn käyttäjän ei pitäisi vuodessa tulla raskaaksi. Ehkäisykapseleiden teho on jonkin verran kierukkaa parempi, syynä ehkä yksinkertaisempi asettamistapa ja varmempi paikallaan pysyminen.

Harmillista kyllä pitkäaikaisten, tehokkaiden välineiden hinnat ovat monelle este ehkäisyn hankinnalle ja käyttöönotolle. Esimerkiksi kolmen vuoden tehokkaan suojan raskautta vastaan tarjoavan ehkäisykapselin hinta on reilut 150 euroa. Kela-korvausta ehkäisystä ei saa, koska kyse ei ole sairauden hoidosta, mikä on korvauksen myöntämisen ehto.

Sataviisikymmentä euroa on iso summa työssäkäyvällekin, mutta se on valtava, suorastaan giganttinen nuorelle.  Ja juuri nuorille henkilöille pitkäaikainen ehkäisy sopisi loistavasti – teho säilyy, eikä vaadi käyttäjältä huolellisuutta. Teho kestää raskaammankin festarijuhlinnan, hajamieliset tenttiviikot ja psykoottistasoiset ihastumisilmiöt.

Ehkäisykapseli

Juuri kapseleiden ja kierukoiden maksuton tarjonta laski Vantaalla nuoruusikäisten raskaudenkeskeytysten määrää. Samanlaisia havaintoja on maailmalla runsaasti.

Joukko kuntia tarjoaa tänään ehkäisyä maksutta nuorille ja nuorille aikuisille. Osassa myös pitkäaikaiset menetelmät ovat mukana valikoimassa. Kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä. Nuorten kiinnostus pitkäaikaisiin vaihtoehtoihin on kasvanut ja käyttöönotot ovat yleistyneet.

Vaikuttaa siltä, että on olemassa joukko ihmisiä, joilla on tarve luotettavalle ehkäisylle ja kun heidän kohdaltaan esteitä käyttöönoton tieltä puretaan, lisääntyy käyttökin. Hyvin yksinkertaista, hyvin tehokasta.

 

 

Sammuneen otsassa ei lue kyllä

 – raiskauslainsäädännön muuttaminen suostumusperustaiseksi on tärkeä viesti nuorille

Olen kohdannut syksyn aikana nuorten seksuaalineuvontachatissa useampia nuoria, jotka ovat joutuneet raiskatuiksi ollessaan sammuneita tai voimakkaasti päihtyneitä. Tekijät eivät ole olleet mitään puskaraiskaajia, vaan seurustelukumppaneita, kavereita ja muita tuttuja.

Kun sanoitan chatissa uhrille, että sinut on raiskattu, saan poikkeuksetta vastaukseksi, että eihän se ollut raiskaus, kun en sanonut ei eikä tekijä käyttänyt väkivaltaa. Koska kyseessä ei ollut ”oikea raiskaus”, uhrit eivät myöskään tee rikosilmoitusta. Nuoret ovat valitettavan tietoisia nykyisen raiskauslainsäädäntömme epäkohdista. Siksi on tärkeää, että laki muutetaan selkeästi suostumusperustaiseksi.

Chatissa tapaamiani uhreja yhdistää valtava häpeä, jonka takia teosta ei ole puhuttu kenellekään eikä ikinä aiotakaan puhua. Apua he ovat pystyneet hakemaan juuri chatin verran ja keskustelukin alkaa usein jollain ihan muulla, vaikkapa kysymyksellä seksitaudeista, joka ei tietysti ole ihan kepeä aihe sekään. Pistää tietysti miettimään, kuinka paljon on niitä uhreja, jotka eivät pysty puhumaan asiasta edes kasvottoman chat-työntekijän kanssa.

Vaikka nuori ei muistaisi sammuneena tai voimakkaasti päihtyneenä kokemansa seksuaalisen väkivallan yksityiskohtia tai muistaisi siitä vain osia, se koetaan erittäin nöyryyttävänä, loukkaavana ja hävettävänä. Asiantuntijoiden mukaan nuori voi kokea epäonnistuneensa itsenäistymisessä, kun ei ole pystynyt hallitsemaan päihteiden käyttöään eikä suojaamaan itseään. Psyykkinen oireilu voi olla pitkäkestoista ja rajua, ja se voi johtaa koko selviytymisen ja itsearvostuksen romahtamiseen sekä itsetuhoisuuteen.

Seksuaalineuvontachatissa pääsen juttelemaan vain uhrien kanssa, mutta huomaan miettiväni yhä useammin keitä ovat nämä tekijät. Mikä heidän seksuaali- ja tunnetaitokasvatuksessaan ja ylipäätään ihmiseksi kasvamisessa on mennyt niin pahasti pieleen, että he toimivat noin? Ymmärtävätkö he edes tekevänsä väärin ja mahdollisesti aiheuttavansa toiselle ihmiselle vaikean trauman? Miten heidän elämänsä jatkuu teon jälkeen ja tuleeko taas uusia uhreja? Myös heidän kannaltaan olisi tärkeää, että jo laki määrittelisi sen, että seksiä ei voi olla ilman jokaisen osapuolen suostumusta.

Itsensä tiedottomaksi juominen ei tietenkään ole millään lailla järkevää tai suositeltavaa. Silti meillä jokaisella on oltava oikeus siihen, että siitä aiheutuva kipu lähtee seuraavan päivän potemisella, unella ja buranalla ja häpeä viimeistään seuraavissa bileissä, kun huomaa taas osaavansa pitää hauskaa kohtuullisemmallakin juomisella.

Maria Nikunlaakso
Kirjoittaja on nuorten seksuaalisuuden asiantuntija, sosiologi ja seksuaaliterapeutti.

Lisää aiheesta:
Lupa koskea – mikä on suostumus (Väestöliiton blogi 28.11.2017)
Suostumus2018-kansalaisaloite

 

Hiv on seksitauti eikä se tartu lääkittynä

Vuoden 2018 Kesäkumikesä oli kuuma ja vilkas. Seksuaaliterveyden asiantuntijat kiersivät kesän tapahtumia, jakoivat ilmaiseksi kesäkumeja ja antoivat Naimamaisteritestin festarikävijöille tehtäväksi.

Naimaisteritestissä on kuusi kysymystä, jotka liittyivät seksitauteihin ja turvallisempaan seksiin. Samainen testi on myös sähköisenä versiona ja siihen vastasi tänä vuonna ennätysmäärä, eli yli 10 000 ihmistä!

Tänään on maailman Aids-päivä. Tänä vuonna teemapäivän perusajatuksena onkin se, että hivin ympäriltä halutaan murtaa myyttejä mutta myös iloita siitä, että Suomi on hiv-hoidon huippumaa, ovathan hiv-tartunnat täällä maailman alhaisimmalla tasolla.

Yksi tärkeimmistä välineistä seksitautien ehkäisyssä onkin se, että seksuaaliterveyden edistämis- ja kasvatustyötä tekevillä on seksitauteihin liittyvää oikeaa ja ajanmukaista tietoa. Seksitautitestit ja niihin liittyvät lääkitykset ovat kehittyneet ja ehkäisytavat ovat monipuolistuneet.

Kesäkumikampanjan pääpainona vuonna 2018 on ollut turvallisemman seksin teemat kuten seksitaudit, suuseksissä suojautuminen, liukuvoiteiden sopivuus kondomien kanssa, HPV ja seksitautitestaus. Lomakkeessa myös kysyttiin nuorten mielipidettä siitä, voiko  kondomin poistaa seksissä ilman, että asiasta yhteisesti puhutaan.

Yksi haastavimmista Naimamaisteritestin kysymyksistä oli tänäkin kesänä: Mikä on hivin yleisin tarttumistapa Suomessa? Vastausvaihtoehtoina ovat: a) Heteroseksi, eli emätinyhdyntä ja anaaliyhdyntä ilman kondomia, B) Yhteiset huumeruiskut vai C) Vessanpytyn rengas.

Sähköisen Naimamaisteritestin tilastojen mukaan miltei 1000 nuorta ajatteli, että yleisin hivin tarttumistapa ovat yhteiset huumeruiskut ja 200 vastaajaa epäili hivin yleisimmäksi tarttumistavaksi vessanpytyn rengasta.

Seksualiterveyden edistäjät hokevat kuin mantraa: seksitaudit selvitetään testaamalla. Kesäkumikampanjassa olemme kuulleet surullisen usein siitä, että hivtestejä on hankalaa saada teetettyä. Kuitenkin hiv- tartuntojen leviämistä estetään parhaiten niin, että tiedetään oma, aktiivinen hivstatus ja seksissä käytetään niin kondomiehkäisyä kuin suuseksisuojiakin. Hiv on Suomessa pitkälti seksitauti.

Hiviin liittyviä myyttejä on paljon mutta niiden vastalääkeenä toimii tieto.  Tiesitkö sinä, että hivin lääkitys on kehittynyt niin paljon että lääkittynä hiv ei tartu henkilöltä toiseen? Hiv ei enää vaikuta eliniän odotteeseen, lääkittynä hiv ei estä perheellistymistä ja seksi suojaamattomanakin on turvallista.

Siis, mikä olikaan Suomessa yleisin hivin tarttumistapa? No se on suojaamaton emätin- ja anaaliyhdyntä.

Oletko sinä Naimamaisteri? Tee testi!
Testaa tietosi Hivistä
Suomen Hiv-strategia 2018-2020.

Kesäkumikampanjan toteuttavat YleX, Suomen Punainen Risti, Väestöliitto, Syöpäjärjestöt ja Sotilaskotiliitto. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kampanjaa.

 

 

 

 

Rakkauden yhtiöittäminen

shutterstock_127605290Yhtiöittäminen on ajan henki. Miksi emme siis yhtiöittäisi myös rakkautta? Siinähän vähenee byrokratia ja palvelut sen kun paranevat. Jos tiedossasi on sopiva yhtiötoveri, niin tartu siis rohkeasti tähän pistämättömään rakkausvinkkiin.

Uuden yhtiön menestys perustuu taitavasti muotoiltuun yhtiöjärjestykseen, valittuun strategiaan ja luvassa oleviin investointeihin. Määritelkää siis yhtiötoverinne kanssa molempia tyydyttävä strategia ja työjako rakkauden suhteen sekä tavat jolla te lupaatte investoida rakkauteen. Miettikää yhdessä onko teillä tasapäiset mahdollisuudet näihin investointeihin vai onko teistä jommallakummalla paremmat rakkausresurssit pistää peliin. Tuleeko toisesta rakkauden suhteen ehkä jopa äänetön yhtiömies?

Määritelkää aluksi yhtiönne tuotto-odotukset. Kuinka paljon rakkautta sen tulee tuottaa ja millä tavoilla rakkautta mitataan? Millaiset teot ja tunneilmaisut luetaan rakkaudeksi ja kuinka niitä arvotetaan? Kuinka tärkeätä on rakkauden laatu sen määrää mittaavien suureiden rinnalla? Kuinka paljon tekoja ja tunneilmaisuja tulee olla, että rakkausyhtiön vuotuinen tilinpäätös jää positiiviseksi? Montako rakastelukertaa siihen esimerkiksi tulee sisältyä? Jos yhtiö tuottaa rakkausylijäämää, niin johtaako se yhtiöjärjestyksenne mukaan sormusten hankintaan? Jos tilinpäätös on sen sijaan negatiivinen, niin voiko tilit tasata lainaamalla rakkautta yhtiönne ulkopuolelta?

Rakkausyhtiön menestystä tulee tietenkin seurata neljännesvuosiraporteissa. Niistä näkee onko yhtiö tuottanut budjetoidun määrän rakkautta, onko rakkaus ollut laadultaan tavoitteiden mukaista ja onko yhtiön tuotos riittävä suhteessa parin rakkausinvestointeihin. Ovatko investoinnit tuottaneet tarkasteluvälillä budjetoidun määrän kuulluksi tulemista, hyväksyntää, läheisyyttä ja jopa intohimoa? Tämä arvio on tärkeä, sillä rakkausyhtiönne on kilpailutilanteessa muiden vastaavien yhtiöiden kanssa.

Rakkausyhtiössä ei voi välttää sitä, että ulkopuoliset ja myös kansainväliset yksityiset investoijat saattavat yrittää nurkanvaltausta yhtiössänne ja jopa houkutella yhtiötoverinne sitoutumaan kilpailevaan rakkausyhtiöön. Yhtiötoverinne luonteenpiirteet vaikuttavat siihen, kuinka tärkeänä hän pitää lyhyen aikavälin rakkausinvestointien tuotto-odotuksia. Oman rakkausyhtiönne pitkäaikainen tuotto voi olla varma, mutta lupaukset rakkauden lyhytaikaisista voittonäkymistä saattavat houkutella hänet investoimaan kilpailevaan yhtiöön.

Syntynyttä ongelmaa voi yrittää korjata hakemalla omalle rakkausyhtiölleen uuden yhtiökumppanin. Yhtiökumppanin valintaa harkittaessa on syytä selvittää kunnolla hänen pätevyytensä ja kokemuksensa menestyksekkääseen ja tyydytystä tuottavaan toimintaan rakkausyhtiössä. Rakkaus on taitolaji.

Aseksuaalien vuoro

shutterstock_154595420– Olemme aseksuaaleja: me emme ole rikki, me halutaan tulla näkyväksi eivätkä traumat tehneet meistä aseksuaaleja.

Helsinki Pride-viikolla tapaamamme nuorten viesti kiteytyy tavallaan tuttuun lauseeseen. Samoilla sanoilla on aikaisemmin haastettu homouteen, biseksuaalisuuten ja transihmisyyteen kohdistuvia ennakkoluuloja. Nyt ovat asialla aseksuaalit.

Nuorten kertomukset siitä, miten heidän ulostuloihin aseksuaalisuuden kanssa reagoidaan, muistuttavat monella tavalla lesbo-, homo-, bi-, ja transnuorten kokemuksia. Aseksuaalisuudesta kertominen herättää usein vähättelyä, kieltämistä, sääliä, ongelmatisointia tai hämmentyneitä, tunkeutuvia kysymyksiä.

Ihminen, joka on aseksuaalinen, saattaa romanttisella tasolla ihastua mitä tahansa sukupuolta oleviin ihmisiin ja näin ollen kokea myös jokin hetero-, homo-, bi- tai pan- etuliitteistä itsensä kuvaavaksi. Aseksuaali ei kuitenkaan tunne eroottista vetoa muita ihmisiä kohtaan. Hän voi olla täysin välinpitämätön suhteessa kaikenlaiseen seksin tekemiseen. Hän saattaa silti tehdä sitä, hyvästä tahdosta ja hyvässä seurassa, ilman että kokemus olisi millään lailla traumatisoiva. Hän voi kokea itsessään seksuaalisuutta, haluamatta kuitenkaan jakaa sitä muiden kanssa. Siitä huolimatta, hän saattaa nauttia intiimistä ja eksklusiivisista ihmissuhteista, joissa voi kokea lämpöä ja läheisyyttä.

Ihmisen yksilöllinen kokemus omasta seksuaalisuudesta voi vaihdella elämänkaaren aikana. Joskus toisen on vaikeaa ymmärtää kokemusta, mihin ei millään pysty samastumaan. Tätä on pitkän kaavan kautta opittu lhb-ihmisten suhteen. Aseksuaalisuuden kanssa tuntuu vielä olevan vaikeaa. Ajassa, jossa seksuaalisuudesta, himosta ja nautinnosta on lupaa puhua enemmän ja vapaammin kuin ehkä ikinä aikaisemmin, kokemusta aseksuaalisuudesta saatetaan tyrmätä. Olemme onnistuneet horjuttamaan hetero- ja sukupuolinormeja, mutta vahvana, sukupuoleen ja suuntautumiseen katsomatta jyllää seksinormi: sun pitää haluta, sun pitää olla haluttava. Saat haluta mitä vain, mutta jos et halua ollenkaan, ikinä, olet outo.

Sille, mikä rikkoo normeja, kaivataan usein selitys. Sen löytäminen voi olla kiinnostavaa, mutta se ei ole aina tarpeellista. Jos on tyytyväinen elämäänsä sellaisena kuin se on, kannattaa keskittyä siihen. Ei tarvitse korjata se, mikä ei ole rikki. Joskus löytää itsestään uusia puolia, joskus ei. Sen mukaan saa kukin määritellä itsensä, olla määrittelemättä ja määritellä uudelleen.

A-sanan kautta voi moni peilata kokemuksiaan, ja se ansaitsee lisää näkyvyyttä. Se ei poista sitä, että kenellä tahansa voi olla seksuaalisuutensa kanssa asioita, joita on hyvä käsitellä ja työstää itsekseen, kumppani(e)nsa tai ammattilaisen kanssa. Yhtä lailla kuin L:n, H:n ja B:n kanssa, A:n huomioiminen helpottaisi elämää monelle, jotka tällä hetkellä kokevat itsensä näkymättömiksi, joilta puuttuu sanoja itsensä tai läheistensä ymmärtämiselle tai joita yksinkertaisesti nyppii liialliset oletukset, ihmeelliset ennakkoluulot ja oudot kysymykset.

Hinta ei saa olla este ehkäisyn käytölle

miilanblogi_09”Haluaisin ehkäisykapselin, mutta se on ihan liian kallis. Mä en muista syödä pillereitä ja mä pelkään että tuun pian raskaaksi.”

”Mun aikaisempi pillerimerkki oli parempi. Jouduin vaihtamaan halvempaan, kun duunit loppu. Tää uusi merkki aiheuttaa sivuvaikutuksia.”

Väestöliitto on vaatinut nuorille maksutonta ehkäisyä jo reilun vuosikymmenen ajan. Näemme sen tärkeänä nuorten terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja tasavertaisuutta vahvistavana asiana.

Luotettava raskauden ehkäisy maksaa. Suomessa hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ovat harvoja reseptilääkkeitä, joista ei makseta Kela-korvausta, vaan koko summa jää käyttäjälle. Tässä suhteessa Suomi eroaa monesta muusta EU-maasta, esimerkiksi Ruotsista. Sen tietävät tapaamani torniolaisnuoret, jotka hakevat pillerinsä, jopa ehkäisykapselinsa, edullisesti rajan takaa Haaparannasta. Myös kondomit ovat kalliita, puhumattakaan suuseksisuojista, joiden saatavuus on muutenkin kiven alla.

Suomalaisissa kunnissa on kirjava valikoima tapoja toteuttaa nuorten ehkäisypalveluita. Osaan kuuluvat käyttäjälle ilmaiset valmisteet määräajan, osassa jotkin valmisteista, osassa ei mitään. Maksutonta ehkäisyä ajavissa aloitteissa ja kampanjoissa halutaan selkeyttä käytänteisiin sekä tasoitettua alueellista eriarvoisuutta. Erityisen hienoa on, että monet näistä aloitteista ovat lähteneet nuorilta itseltään. Tämä on heiltä vahva viesti: nykykäytännöt eivät riitä, eivätkä ole reiluja kaikille.

Maksuttoman ehkäisyn vaikuttavuutta voidaan tutkia monesta näkökulmasta. Nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa ei-toivotusti raskaaksi tuleminen voi olla monin tavoin negatiivinen elämäntapahtuma. Teinivanhemmuustutkimukset kertovat, että liian varhain vanhemmaksi tuleminen altistaa niin sosiaalisille kuin akateemisille ongelmille ja vaikeuttaa työelämään pääsyä.

Tuore THL:n ja Nuorisotutkimusseuran vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimus kertoi, että nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti teiniraskaus-, abortti- ja seksitautiriskiin. Rikkonainen, vähän koulutettu perhe ja nuoren koulupudokkuus nostivat riskiä.

Nuoren tai hänen perheensä varallisuus ei saisi olla vaikuttamassa mahdollisuuteen käyttää ehkäisyä. Kaikkien nuorten oikeus itsestä huolenpitoon toteutuisi tasa-arvoisemmin, jos ehkäisykuluja ei tulisi. Maksuton ehkäisy tukisi ylipäätään nuoren ja nuoren aikuisen ehkäisyn käyttöä. Jokaisella olisi mahdollisuus löytää se itselle parhaiten passaava vaihtoehto, eikä tyytyä edullisempaan ja huonommin sopivaan. Esimerkiksi ehkäisyteholtaan ylivertaiset kierukat ja kapselit ovat investointeina monella nuorelle liian iso kuluerä.

Tuskin kukaan maksuttoman ehkäisyn puolestapuhuja uskoo, että ilmaisuuden myötä kaikki teiniraskaudet ja abortit katoaisivat. Syyt ehkäisyn laiminlyönnille ovat moninaiset. Maksuton ehkäisy kumoaisi kuitenkin yhden hyvin konkreettisen esteen ehkäisyn käytön tieltä.  Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin edelleen myös laadukasta ehkäisyneuvontaa ja seksuaalikasvatusta. Työtä esimerkiksi ehkäisyyn liittyvien myyttien purkuun riittää.

Nuorten terveyden edistämiseen kannattaa käyttää kaikki tiedossa olevat tukikeinot, joilla ennaltaehkäistään lukuisia terveydellisiä haittoja, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Kuva: freeimages.com

Miltä syrjintä tuntuu?

shutterstock_142975636Sydän hakkaa, kädet hikoavat, uni ei tule. Kaikki tuntuu olevan mustaa. Henkeä ahdistaa. Huomista ei näe, liekö edes olemassa. Sinut pitäisi tappaa, hakata, hiljentää. Tulla “juttelemaan” kotiovelle, bileissä, koulussa, töissä. Nurkan takana, kaupassa, kadunkulmassa. Olet virhe, paha, syntinen, tiesi uppiniskaisesti valinnut. Mikset vain voisi jo muuttua. Et saisi näkyä, puhua, hengittää, rakastaa. Et saisi olla olemassa.

Mietit, mitä uskallat pukea päälle. Jos laitat liehuvan villatakin, kyseenalaistetaanko ihmisarvosi? Tuijotetaanko sinua, huudellaanko sinulle, muuttuuko ilmapiiri jäätäväksi kun astut huoneeseen? Mitä vastaat, kun joku kysyy, millainen asu sinulla oli rippijuhlissasi? Uskallatko puhua itsestäsi, kumppanistasi, parisuhteestasi, elämästäsi? Uskallatko jakaa kokemuksiasi tai muistojasi? Että pidit pienenä barbeilla leikkimisestä, tai että halusit olla aina leikeissä äiti, tai että halusit pussata naapurin Kuismaa?

Tuhahtaako kaukainen sukulainen nähdessäsi sinut sukujuhlissa? Uskallatko mennä vessaan, pukuhuoneeseen, rannalle, baariin? Kertooko joku sinulle, että joudut helvettiin? Että olet sairas, että sinunlaisesi pitäisi lukita laitokseen? Suunniteletko elämääsi sen mukaan, missä ja kenen seurassa sinun ei tarvitse keskittyä pelkäämiseen?

Kertooko rakkaasi siitä, kuinka hänelle taas oli lauottu loukkauksia nyyttäreissä? Soittaako äitisi ja mainitsee, että Lyydia-täti oli jälleen manannut siskonsa lapsen alimpaan helvettiin? Tuijotetaanko sinua ja kumppaniasi kadulla, kun kävelette käsi kädessä? Puristatko toisen kättä tiukemmin, kiertyykö käsivartesi toisen ympärille, kuiskaatko jotakin lohduttavaa, osoitatko lintua tai kukkaa tai kylttiä, jotta toinen ei huomaisi, jotta edes toinen voisi säästyä?

Miltä sinusta tuntuisi?

17.5. vietetään kansainvälistä homo- ja transfobian vastaista päivää (IDAHOT; International Day Against Homophobia and Transphobia), jolloin tuodaan esille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaa syrjintää ja kamppailua sitä vastaan. Suppeasta nimestään huolimatta päivänä keskitytään myös esimerkiksi biseksuaalisuuteen tai intersukupuolisuuteen liittyvään syrjintään.

Minkä pienen asian sinä voisit tänään tehdä, jotta maailma olisi turvallisempi paikka olla?

Sakris Kupila

Kirjoittaja on kohdannut arjessaan syrjintää ja pelkää enemmän kuin tarvitsisi. Hän uskoo kuitenkin ihmisiin ja valoisaan, turvalliseen tulevaisuuteen.

Viisi huonoa ja yksi hyvä tapa todeta seksitauti

 

Tarttis päästä testeihin

  1. Huono tapa: ”Kyllä sen sitten huomaa, jos oireita tulee.” Itse asiassa seksitaudit ovat keskimäärin aika vähäoireisia, jopa huomaamattomia. Tai sitten oireet voi sekoittaa johonkin muuhun, kuten stressiin, flunssaan tai pissatulehdukseen. Klamydia voi olla pitkiäkin aikoja huomaamaton, hiv jopa vuosia.
  2. Huono tapa: ”Käytettiin yhdynnässä kondomia, joten ei mitään tauteja voi olla.” Hyvä, että käytitte. Mutta muistitteko suojautua myös suu- tai anaaliseksissä, niissäkin kun taudit voivat tarttua?
  3. Huono tapa: ”Se tyyppi oli kunnollisen näköinen, juristi ja kaikkea, ei sillä mitään tauteja voi olla.” Seksitauti ei näy naamasta, eikä välttele mitään ammattikuntia. Uuden kumppanin kanssa on aina varminta suojautua kondomilla ja suuseksisuojalla.
  4. Huono tapa: ”No mitä sitten, jos tauti tulee. Nykyään ne ovat kaikki hoidettavissa. Hiv:kin paranee kantasoluilla.” Totta on, että useat seksitaudit ovat kokonaan parannettavissa ja lääketiede kehittyy kokoajan myös hiv:n hoidon suhteen. Kaikki sairaudet eivät kuitenkaan ole täysin parannettavia ja siten osasta voi jäädä loppuelämän kumppani.
  5. Huono tapa: ”Kävin luovuttamassa verta viime vuonna eikä siellä mitään seksitauteja todettu.” Verenluovuttajan verestä tutkitaan hiv ja tarttuvat maksatulehdukset, ei muita seksitauteja. Saatat siis sairastaa klamydiaa tai vaikka kuppaa tietämättäsi.
  6. Hyvä tapa: ”Kävin seksitautitesteissä.” Kyllä, seksitautitestaus on ainoa tapa olla varma siitä, sairastaako seksitautia vai ei. Kerro testeihin mennessäsi, millaista seksiä olet harrastanut ja koska on ollut viimeinen suojaamaton seksikerta. Silloin testit osataan ottaa oikein. Vain otettu testi on luotettava. Vain #testaamallatiedät.

Väestöliiton Testaamalla tiedät -kampanja kannustaa seksitautitesteihin, sillä testaus on ainoa tapa varmistua siitä, sairastaako seksitautia. Kampanja-aika 2.5.-13.5.2016, www.vaestoliitto.fi/testaamallatiedat #testaamallatiedat

Miksi sinä et halua minua?

shutterstock_1388566Kukapa meistä ei haluaisi olla haluttu. On upeaa tavoittaa tunne tai ainakin fantasia, että oma upea kumppani haluaa vain minua eikä ketään muuta koko maailmassa. Se antaa myös mukavan sysäyksen omalle itsetunnolle. Kun tuntee itsensä aidosti halutuksi, se samaistuu tunteeseen, että tulee sinä hetkenä miehenä tai naisena kokonaan hyväksytyksi. Tällaiset kokemukset myös kasvattavat omaa halua kumppania kohtaan.

Valitettavan monet eivät pääse nauttimaan haluttuna olemisesta. Tuoreiden FINSEX-tulosten mukaan vain joka kolmannessa parisuhteessa kumppanit haluavat toisiaan yhtä usein. Joka toisessa parisuhteessa mies haluaa seksiä puolisoaan useammin ja 15 prosentissa suhteista nainen on seksiä useammin haluava osapuoli.

Useammin seksiä haluava joutuu jatkuvasti aprikoimaan haluaako hänen kumppaninsa oikeasti häntä vai lähteekö hän seksiin mukaan vain toista miellyttääkseen. Toisen taholta koettua halun puutetta on vaikeaa, ellei mahdotonta, korvata sillä, että kumppani kohdistaa itseen arvostusta jollakin muulla yhteiselämän alueella. Monille ihmisille suhteen perusta ja sen alkuperäinen motiivi on ollut se, että he viimeinkin tapasivat toisen ihmisen, joka tuntui aidosti haluavan itseä. Tämä loi motiivin liittyä yhteen hänen kanssaan.

Kokemusta haluttuna olemisesta mitätöi puolison ilmaisema halun puute. Se nostaa pintaan epäilyksiä siitä, että onko minussa jotakin vikaa, kun puoliso ei enää halua minua. On aikamoinen haaste, että naisista lähes puolet ja miehistä 15 prosenttia on kertonut kokevansa parisuhteessaan melko usein oman halunsa puutetta. Monet haluaisivat haluta, mutta he eivät siinä kuitenkaan onnistu. Muu elämä imee heistä mehut ja ajatukset harhailevat muissa asioissa kuin kumppanin ihanissa eroottisissa ominaisuuksissa.

Kun suhteuttaa ihmisten seksuaalisia toiveita siihen, mitä parisuhteiden seksuaalielämässä oikeasti tapahtuu, niin suoranaisessa puutteessa elää puolet miehistä ja joka viides nainen. Nämä ihmiset eivät voi kokea itseään halutuiksi. He joutuvat jopa ruinaamaan seksiä rakastamaltaan puolisolta ja he voivat tuntea saavansa sitä vain säälistä. He eivät saattaneet kuvitella joutuvansa kokemaan tällaista asetelmaa silloin kun he solmivat parisuhteensa kumppaninsa kanssa. Heidän romanttiset unelmansa eivät ole toteutuneet.

Olisiko tälle ongelmalle sitten jotakin yksinkertaista ratkaisua? Kaikkein yksinkertaisin tapa nuukahtaneen parisuhteen elvyttämiseksi on sanoa puolisolleen julki kolme taikasanaa: ”Minä haluan sinua”. Jos tätä vielä oikeasti tarkoittaa, niin aina parempi. Miksiköhän näiden pienten sanojen lausuminen on monille liian vaikeaa?

Poikien Puhelin saa aikaan tunnekuohun

shutterstock_185962559Aina silloin tällöin – liian harvoin, mutta joskus – istahdan Poikien ja nuorten miesten keskuksen tiimin työhuoneeseen kuuntelemaan, kun yksi työntekijöistä vastaa Poikien Puhelimeen. Äsken tein niin, ja olen onnellinen siitä.

Olen onnellinen, kun sain nähdä ja kuulla työntekijän vastaavan rauhallisesti useaan kysymykseen. Vastauksissa annettiin monenlaista faktatietoa. Peniksen mittaa pohdittiin. Vastaaja kertoi geenien vaikutuksista, murrosiän vaiheista ja siitä, miten kukaan ei voi vaikuttaa peniksen kasvuun. Sitten siirryttiin tupakoinnin vaikutuksiin, kannattaako polttaa? Vaikuttaako se peniksen kokoon? Vastaaja kertoi, että saattaa vaikuttaa, sillä tupakointi heikentää verenkiertoa, jolloin voi olla, että penis ei pääse kasvamaan normaalisti. Jotain tutkimuksiakin aiheesta löytyy. Myös nuuskaaminen saattaa vaikuttaa, kertoo työntekijä vastauksen poikien kysymykseen nuuskan vaikutuksista. Jokainen tietysti itse päättää polttaako tai nuuskaako, mutta vastaaja ei suosittele.

Ai oot yksitoista? No, jos karvat jo kasvaa, sehän tarkoittaa, että murrosikä on alkanut. Niin, se ei ole sama kuin äänenmurros. Äänenmurros tulee jossain vaiheessa murrosikää, mutta murrosiässä tapahtuu paljon muutakin. Ai mitä muuta? Sitten työntekijä kertoo murrosiän kehityksestä. Toisessa päässä ollaan hiljaa.
Onko jääkiekkoilijoilla isot penikset? Ehkä kukaan jääkiekkoilija ei ole halunnut julkisesti kertoa peniksensä mittoja. Kenenkään ei kannata kertoa julkisesti. Todennäköisesti jotakin väliltä 9-17 senttiä, kuten suurimmalla osalla on. No nyt alkaa nämä mittakysymykset riittää. Oliko jotain muuta?

Ai sellaista olet saanut puhelimeesi. Hevonen harrastaa seksiä ihmisen kanssa? Mitä kautta sait sen? Joku lähetti linkin? Joo, kyllä se on kiusaamista. Jos lähettäjä oli aikuinen, on se jopa rikollista. On hienoa, että on kaikenlaisia appseja, mutta sitten on tuo kiusaamispuoli. Joo, ei kenenkään kannattaisi katsoa sellaista. Ai et tiedä, kuka lähetti? No, sun kannattais kuitenkin jutella asiasta vaikka vanhempiesi kanssa. Mitä sanot? Joo, kannattaa kertoa. Joo, kannattaa miettiä, että missä ryhmissä netissä pyörii. Ei ole pakko olla tuollaisessa mukana. Joo, kerro vaan vanhemmillesi.
Keskustelu alkaa päättyä. Vastaaja kehuu soittajaa sanoen, että olipa hyvä, että soitit, oli ihan parhaita puheluita pitkään aikaan. Joo, soitelkaa taas.

Jään jälleen kerran miettimään, missä muualla pojat voivat kysellä näitä kysymyksiä? Missä voi kysyä näin suoraan ja kiertelemättä kysymyksiä, jotka saavat useimmat miettimään, onko edes soveliasta tuon ikäisen kysyä tällaista? Pojilla on paljon kysymyksiä. Sanotaan, että aina kannattaa kysyä. Niin kannattaa. Mutta vastataanko heille? Poikien Puhelimessa vastataan.

Kyllä on ammattitaitoista porukkaa Poikien Puhelimessa. Isoja, aikuisia miehiä. Saavat pojat hyviä vastauksia ja mallia miehenä olemisesta. Olen liikuttunut. Ja ylpeä.