Vanhemmuutta tukemalla estetään lasten eriarvoistumista

Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset lapset voivat keskimäärin hyvin. Ongelma on, että lasten hyvinvointi eriarvoistuu ja erilaistuu. Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä, mutta pienellä osalla lapsia ongelmat kuitenkin kärjistyvät.

Lasten ja nuorten mielenterveyden pulmia voisi jopa kuvata uudeksi kansanterveysongelmaksi. Tiedämme että niiden taustalla on usein ihmissuhteisiin ja niiden jatkuvuuteen liittyviä pulmia, yksinäisyyttä, nähdyksi ja kuulluksi tulemisen vajeita, pitkäaikaista kiusaamista esimerkiksi erilaisuuden takia sekä vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa ja vaikeita huoltajuuskiistoja. Nämä ongelmat kasautuessaan luovat koulusta, kaveripiiristä ja työstä syrjään jäämisen kierteitä, joiden katkaisemiseen tarvitaan lapseen ja nuoreen mutta usein myös heidän vanhempiinsa ja koko perheeseen vaikuttavaa tukea ja apua.

Lastensuojelutarpeiden taustalta löytyy vanhemmuuden ja kasvatuksen osaamisen vajeita. THL:n tutkimusten mukaan huomattava osa lasten kodin ulkopuolelle tapahtuvista sijoituksista pystyttäisiin ehkäisemään tuella, joka auttaisi vanhempien uupumusta, ratkoisi perheen ristiriitoja ja vuorovaikutusongelmia sekä sovittaisi vanhempien kasvatustyylin paremmin lapsen tarpeisiin.

Niin mielenterveysongelmia kuin lasten eriarvoistumistakin voitaisiin ehkäistä tehokkaasti tukemalla vanhemmuutta ja uudistamalla kasvatuskäytäntöjä. Mahdollisimman monella lapsella pitäisi olla mahdollisuus myönteiseen vuorovaikutukseen omien vanhempiensa kanssa.  Monesti myös koulurauhaongelmien ja erilaisten käytöshäiriöiden juurisyyt liittyvät lapsen kodin olosuhteisiin. Tehokas vanhemmuuden tuki edistäisi lasten oppimista. Näyttöön perustuvia, tutkitusti tehokkaita vanhemmuuden tuen työkaluja tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluissa mutta myös osaksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta.

Yhdenvertaisesti ja matalalla kynnyksellä perheiden saatavilla oleva vanhemmuuden tuki olisi mainio väline jatkaa lasten hyvinvoinnin suomalaista menestystarinaa. Sitähän lasten kasvuolojen kehitys sadan vuoden perspektiivissä itsenäisessä Suomessa on ollut. Huikea loikka köyhästä ja tautien riivaamasta maasta maailman lasten hyvinvoinnin kärkisijoille. Jatkossa: mitä paremmin kykenemme tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään sitä paremmat ovat lasten hyvinvoinnin edellytykset.

Kysyntää kasvatuksen tuelle on niin pienten lasten kuin murrosikäistenkin perheissä. Tukea pitäisi saada sujuvasti niin julkisista palveluista, järjestöiltä kuin seurakuntienkin toiminnasta niin kasvokkain kuin digipalveluinakin.

Vanhemmuuden tuen vahvistaminen on tavoitteena myös lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa.  LAPE koettaa parantaa etenkin lasten psykososiaalista hyvinvointia ja tukemalla heidän läheisiä ihmissuhteitaan. Lapsen hyvinvointi ja onnellisuus kasvavat kotona ja lähisuhteissa.

Yhtenä konkreettisena toimena LAPE levittää neljää näyttöön perustuvaa vanhemmuuden tuen menetelmää sivistyksen ja soten ammattilaisille.  Pohjatyötä on tehty Kasvun tuki– konsortiossa, joka on ottanut mallia muiden pohjoismaiden vastaavista toimintamalleista sekä Duodecimin Käypä hoito– toiminnasta.

LAPE tavoitteena on tarjota lapselle nuorelle ja vanhemmille sopivaa tukea oikeaan aikaan ammattikunnista ja hallinnonaloista riippumatta.  LAPE ennakoi myös kunta- maakunta- tehtävien muutoksia, kun sivistyspalvelut jäävät kunnan ja sote -palvelut siirtyvät maakunnan järjestämisvastuulle. Lasten kannalta tarvitaankin oikeastaan SI-SOTE -ajattelua eli sekä koulun, varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, sosiaali- ja terveyspalveluiden rajat sekä järjestöjen ja yksityisten ja julkisten palveluiden rajat ylittävää uudistamista.

SI –SOTE –muutosta ja vanhemmuuden tukea konkretisoi lapsi- ja perhepalvelut yhteen kokoava monialainen perhekeskustoimintamalli, jota kehitetään nyt 18 maakunnassa. Perhekeskuksen ytimessä on kaikki lapsiperheet tavoittava neuvola ja mukana ovat lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Samalla se linkittyy varhaiskasvatuksen eri muotoihin sekä järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävään työhön. Vanhemmuuden tuen menetelmiä levitetään osana perhekeskustyötä. LAPE kouluttaa ammattilaisia soveltamaan parhaita menetelmiä perheiden kanssa tehtävässä työssä.

Miten saadaan LAPEssa aloitettu työ sekä järjestöjen monien eri hankeavustusten kautta tekemä vanhemmuuden tuki jatkumaan ja vakiintumaan?  Suomessa on hyviä kokemuksia pitkäjänteisestä väestötasoisesta vaikuttamisesta esimerkiksi Pohjois-Karjala –projektissa jossa sydänterveyttä saatiin kohennettua. Samoin sotien jälkeen nostettiin lasten ja perheiden asiat politiikan keskiöön ja alennettiin lapsikuolleisuutta ja äitien terveyttä.  Rokotusohjelmilla on tehokkaasti vähennetty tartuntatautien leviämistä.

Seuraava väestötasoisen vaikuttamisen ”hyvinvointiloikka” tulisi ottaa lasten mielenterveysongelmien ja eriarvoistumisen ehkäisyssä tuomalla vanhemmuuden tuki helposti erilaisten, monimuotoisten perheiden ja eri- ikäisten lasten saataville.  Olen Pentti Arajärven kanssa ehdottanut Suomeen perustettavaksi pitkäjänteistä vanhemmuuden tuen ohjelmaa, joka arkipäiväistää kotikasvatuksen tuen ja tuo sen sujuvaksi osaksi kaikkia palveluita.

Kansallinen vanhemmuuden tuen ohjelma voisi verkostoida yhteen alan erilaisia toimijoita, varmistaa lasten yhdenvertaisuutta sekä arvioida eri menetelmien vaikuttavuutta, kouluttaa ammattilaisia sekä tukea myös väestötasoista viestintää vanhemmuustaidoissa.

Olemme Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston puitteissa laatineet vastikään eri perhejärjestöjen kanssa yhteisen ehdotuksen eduskunnan Suomi100 – toimikunnalle.  Mikäpä olisi parempi päätös itsenäisyyden juhlavuodelle!

Maria Kaisa Aula
Kirjoittaja on Väestöliiton puheenjohtaja, Lapsi – ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja sekä Itsenäisyyden juhlavuoden rahaston (ITLA) hallituksen varapuheenjohtaja

 

Voiko tyytyminen olla hyvää elämää?

Kuva: Videezy-sivusto

Menestystarinoissa sankari pudottaa painoaan 20 kg, juoksee maratonin, multitaskaa ja tekee väitöskirjaa äitiyslomallaan. Hän hyppää pois oravanpyörästä, luopuu huippuammatistaan ja kouluttautuu uudelleen. Hän näyttää keski-ikäisenä vielä paremmalta kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

Moni meistä haluaa kehittää itseään mahdollisimman hyväksi. Edellä mainitut esimerkit ovat hienoja saavutuksia. Unelmien seuraaminen lisää tyytyväisyyttä elämään ja vähentää katkeruutta. Silloin ihminen tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. On tärkeää voida kokea itsensä oman elämän päähenkilöksi, ei sivustakatsojaksi. Yleensä teemme myös arjessa jatkuvia korjausliikkeitä kohentaakseemme omaa hyvinvointiamme niin psyykkisesti kuin fyysisesti.

Tarkastellaan aihetta nyt eri näkökulmasta. Joskus toive paremmasta elämästä voi nimittäin myös heikentää hyvinvointia. Yksi hyvän mielenterveyden mittareista onkin taito hyväksyä elämän realiteettejä – siis tyytyä.

Pienellä lapsella ei ole vielä tätä taitoa. Hän kokee, että kaikki on hänelle mahdollista. Ihmisen kehitykseen kuuluu tästä kaikkivoipaisuuden tunteesta luopuminen ja oman pienuuden hyväksyminen. Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä hyväksyä oma, ja toisten ihmisten, epätäydellisyys sekä rajallisuus. Tyytymisen taito näkyy kykynä sietää turhautumista ja pettymystä elämässä. Läheisten kanssa on jouduttava kestämään heidän vikojaan ja toisaalta sellaisia hyviä ominaisuuksia, jotka herättävät itsessä esimerkiksi kateutta. Kaikkivoipaisuudesta luopuminen auttaa ihmistä luomaan sellaisia ihmissuhteita, jotka perustuvat tosiasioihin.

Jatkuva haikailu voi kertoa todellisesta muutoksen tarpeesta mutta myös vaikeudesta hyväksyä realiteettejä. Tosiasioiden kohtaamisessa ja hyväksymisessä voi silloin auttaa pyrkimys ”riittävän hyvään”: ihminen hyväksyy sen, että hän on riittävän hyvä vanhempi, hänellä on riittävän hyvä parisuhde tai riittävän hyvä sinkkuelämä, riittävän hyvä koulutus tai työpaikka, hän tekee riittävästi töitä ja pitää itsestään riittävän hyvää huolta.

Tyytyminen ”riittävän hyvään” voi tukea ihmisen itsetuntoa. Hän on riittävä omana itsenään, ja muut ovat riittäviä hänelle virheineen päivineen. Oman rajallisuuden tunnistaminen vähentää tarvetta verrata itseä toisiin ihmisiin ja kokea huonommuuden tunteita. Tyytyminen voi lisätä onnellisuutta.

Elämä on tasapainottelua unelmien seuraamisen ja tyytymisen välillä: miten voi kuunnella omia tunteitaan ja huolehtia itsestään? Ja miten voi kohdata sitä, että elämä on tässä ja nyt – riittävän hyvää elettäväksi?

Lähteet:

Lemma, A. (2016) Introduction to the Practice of Psychoanalytic Psychotherapy. Wiley Blackwell.

 

#Munvalinta – seksuaalisen hyvinvoinnin kampanja

 

 

Kevätlukukauden lähestyessä loppuaan ja kesälomien häämöttäessä nurkan takana, monissa Suomen kouluissa tartutaan viimeisten kouluviikkojen aikana terveyden ja hyvinvoinnin teemoihin. Seksuaalisuus on usein suosikkiaihe koulujen hyvinvointipäivissä ja tapahtumissa. Se on myös yksi kiinnostavimmista teemoista monien murrosikäisten mielissä.

Väestöliitto tarjoaa nuorille mahdollisuuksia keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä koulutettujen ammattilaisten kanssa. Nuori voi esimerkiksi lähettää oman viestin nuorten Kysy asiantuntijalta palstalle, tai hän voi tulla juttelemaan reaaliaikaisesti työntekijän kanssa Neuvontachatiin ja pojat voivat soittaa Poikien Puhelimeen. Kohtaamme verkkopalvelujen kautta vuoden aikana satoja nuoria. Tietosivuja lukevat sadat tuhannet ihmiset. Tuhannet pojat soittavat.

Usein nuori tulee verkko- ja puhelinneuvontapalveluihin etsimään tietoa ja kysymään neuvoa sellaisiin asioihin, joihin hän ei kehtaa muulla tavoin toisen mielipidettä pyytää. Nimettömästi ja toisen katseelta suojassa on helpompi jutella kaikista henkilökohtaisimmista ajatuksista. Nuoret tuovat keskusteluun laajasti seksuaalisuuteen liittyviä teemoja, mutta niiden joukosta nousee esiin myös selkeitä suosikkiaiheita, joita nuoret pohtivat.

Seksistä, siihen liittyvistä odotuksista, suorituspaineista ja pulmista, juttelemme nuorten kanssa eniten. Myös oma keho ja sen riittävyys, raskauden mahdollisuus, seksitaudit ja ehkäisymenetelmät mietityttävät.  Melko usein nuoret kaipaavat tukea ihmissuhteisiin liittyviin haasteisiin ja sanoittajaa tunteilleen. Yhteistä näille kysymyksille on, että niihin ei monestikaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta myöskään meillä ammattilaisilla, vaan keskustelun ja näkökulmien kautta ratkaisu kysymykseen löydetään yhdessä nuoren kanssa.

Väestöliitto tarttuu koulujen rinnalla seksuaalisen hyvinvoinnin teemoihin tänään käynnistyvällä tiedotuskampanjalla. Se kantaa tällä kertaa nimeä Mun valinta, jolla halutaan kertoa, että jokaisella nuorella on oikeus ja mahdollisuus tehdä valintoja oman seksuaalisen hyvinvoinnin suhteen.

Kampanjaviikon aikana (24.-28.4.) käsitellemme seksuaalisen hyvinvoinnin teemoja niin ihmissuhdetaitojen kuin ehkäisymenetelmienkin näkökulmasta. Toteutamme kampanjan somessa ja päivittäin vaihtuvia teemoja voi seurata Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissa ja Youtubessa Nuorten Väestöliitto kanavilla, hästägillä #munvalinta, sekä Väestöliiton nuorten nettisivuilla. Viikon aikana toteutamme myös kyselyn, jonka avulla keräämme tietoa ja kartoitamme nuorten asenteita ehkäisyn käyttöön liittyen. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme kolme selfiekeppiä!

Löydät meidät somesta: Nuorten Väestöliitto, @nuortenvaestoliitto, #munvalinta

Poikien Puhelin: ma – pe kello 13–18 numerossa 0800 94 884.

Ystävyyttä etsimässä

shutterstock_234576763”Ei sitä voi tähän jättää, mä oon huolissani siitä!” nuori mies karjuu Poikien Puhelimeen. Vihaisuus sekaantuu itkuiseen huoleen. Ystävä on pulassa. Tunne on ehdotonta ja pakahduttavaa, toimintaa vaativaa. Sen tunteen vuoksi käydään läpi keinoja, etsitään väyliä hakea apua – ja kundi lähtee toteuttamaan suunnitelmaa!

Itsensä vuoksi hän ei sitä tekisi. Kaverin vuoksi? Tietenkin.

Aikuiset eivät puhu ystävyyssuhteistaan tarpeeksi usein tällä tavalla. Ystävyys on nuorten tarinoissa keskeisimpiä elementtejä elämässä. Siihen liittyy suuria tunteita, ajankäyttöä ja riitojakin. Siihen nähden, kuinka ajattelemattomia ja jopa julmia lapset voivat olla, he ovat herkkiä ystävyyssuhteidensa hoidossa. Ystävyys on heille iso asia.

Ja niin on sen puutekin. Nuorten hyvinvointi, itsetunto, itseilmaisu ja aivan silkka onnellisuuskin tuntuvat lakastuvan yksinäisyydessä. He tarvitsevat vertaisuutta, he tarvitsevat jonkun johon luottaa. Ystävän, jonka kanssa nauraa, jonka kanssa olla oma itsensä.

Poikien Puhelimen tuhansista kaveruutta käsitelleistä keskusteluista meille on jäänyt muutamia mottoja, joita niin lasten kuin aikuistenkin kannattaisi miettiä elämässään:

  • Ystävyys ei tapahdu vahingossa, vaan sitä on vaalittava. Kulkematon polku kasvaa lopulta umpeen. Pidä ystävistäsi kiinni.
  • Vaikean paikan tullen ystävyys punnitaan. Vaikka ystävä ei olisi parhaimmillaan tuskallisimmilla hetkillään, hän tarvitsee apua juuri silloin.
  • Ilman ystävyyttä ihminen tulee vähäisemmäksi, jopa kärsii. Aikuisten maailmassa työ, harrasteet, parisuhde ja perhe liian helposti vievät kaiken huomion. Silti ystävyydessä olemme oma itsemme eri tavalla, kuin missään näistä ympäristöistä. Tee ystävyydelle aikaa.

Millä tolalla nämä asiat ovat sinun elämässäsi?

Hyvää ystävänpäivää!

Donald Trumpin valinta voi vaarantaa naisten oikeudet

whitehouse

kuva: dreamstime.com

Yhdysvallat on Obaman presidenttikaudella panostanut sekä naisten oikeuksiin että seksuaalioikeuksiin. Donald Trumpin tekemien virkanimitysten perusteella tässä voi tapahtua merkittävä suunnanmuutos pian virkaanastujaisten jälkeen.

Trumpin varapresidentti Mike Pence vastustaa kiivaasti aborttia ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia eikä usko ehkäisyn hyödyllisyyteen. Trumpin sisäpiiriin kuuluvat myös ultra-konservatiivinen Reince Priebus sekä rasistisen nettiuutissivuston päätoimittaja Steve Bannion.

Aikaisempien republikaanihallintojen – presidentti Reganin ja presidenttien Bush vanhemman sekä nuoremman – aikana suhtautuminen naisten oikeuksiin ja erityisesti seksuaaliterveyteen ja -oikeuksiin oli hyvin rajoittavaa ja kielteistä.

Näiden hallintokausien aikana:

  • Niin kutsuttu ”Global Gag Rule” otettiin käyttöön heti kunkin hallintokauden alkumetreillä. Ensimmäisen kerran sen teki presidentti Reagan vuonna 1984. Global Gag Rule kieltää kaiken yhdysvaltalaisen rahoituksen kohdentamisen millekään Yhdysvaltojen ulkopuoliselle järjestölle, joka on mitenkään tekemisissä abortin kanssa – vaikka toiminnot rajoittuisivat esimerkiksi pelkkään neuvontaan.
  • USA:n kehitysyhteistyömäärärahoja seksuaaliterveyden ja -oikeuksien edistämiseen leikattiin Kansainväliseltä Perhesuunnittelujärjestöjen Liitolta IPPF:ltä sekä YK:n väestörahasto UNFPA:lta.
  • Yhdysvallat kehitti aggressiivisen ja ennakoivan diplomaattisen strategian seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia sekä naisten oikeuksia vastaan. Tämä näkyi konkreettisesti esimerkiksi pyrkimyksissä sabotoida niihin liittyviä YK:n asiakirjatekstejä.
  • Yhdysvaltain aloittamat seksuaalioikeuksien vastaiset aloitteet lisääntyivät. George W. Bushin kaudella tämä toteutui muodossa, jossa ainoastaan pidättäytyminen sallittiin hivin ennaltaehkäisyyn tarkoitetussa valistuksessa. Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID rahoitti aloitetta avokätisesti uskonnollisten ryhmien kautta.
img_0720

Kuva (Malawi): Teija Kulmala

Riski on, että sama toistuu myös Donald Trumpin hallintokaudella. Mikäli näin käy, niin seuraukset ovat vakavat. Näiden toimenpiteiden johdosta monet kehitysmaissa toimivat perhesuunnittelujärjestöt joutuvat leikkaamaan palveluitaan, nostamaan hintoja tai lopettamaan toimintansa kokonaan. Kehitysmaiden köyhät naiset kantavat seuraukset usein omalla hengellään. Tiedon, palveluiden ja ehkäisymenetelmien puuttuessa ei-toivotut raskaudet ja turvattomat abortit lisääntyvät. Näistä seuraa inhimillistä kärsimystä, vammautumisia ja äitiyskuolemia.

Presidentti George W. Bushin hallintokaudella EU nousi täyttämään Yhdysvaltain jättämää rahoitusvajetta. Tänä päivänä tällainen toiminta EU:n puolelta on sangen epävarmaa, koska myös EU:ssa seksuaalikasvatuksen, abortin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien vastustaminen on vahvassa nousussa eikä EU:n edellyttämää päätöksenteon konsensusta saada aikaan. Yhdysvaltain republikaanihallinto myös rahoittaa mielellään seksuaalioikeuksien vastustamista Euroopassa.

Siksipä Pohjoismaiden ja muiden liberaalien, samanmielisten hallitusten, parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan onkin seurattava tarkasti, mitä Yhdysvaltain politiikassa tulee tapahtumaan ja pysyttävä kehitysmaiden naisten oikeuksien ja seksuaaliterveyden ja -oikeuksien vahvoina puolustajina.

Ihmisoikeustyöllä kestävää kehitystä

_DSC7479Väestöliitto on 75-vuotias suomalainen yleishyödyllinen järjestö. Teemme työtä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden puolesta. Väestöliitto haluaa vahvistaa ihmisten luottamusta omiin voimavaroihinsa ja tulevaisuuteen. Tärkeä perusta myönteiselle muutokselle on ihmisoikeuksien tiedostaminen ja vahvistaminen suomalaisten arjessa.

Olemme työyhteisönä antaneet oman yhteiskuntasitoumuksen, jolla toteutamme toiminnassamme konkreettisesti YK:n kestävän kehityksen periaatteita. Kaikille maille tarkoitetut periaatteet pohjautuvat ihmisoikeuksiin. Oma sitoumuksemme koostuu kolmesta osasta.

Nuorille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa
Nuorten ajatuksilla ja mielipiteillä on väliä. Väestöliitto kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan omaan elämäänsä ja seksuaalioikeuksiinsa sekä välittää nuorille tietoa erilaisista mahdollisuuksista olla aktiivinen toimija yhteiskunnassa. Samat vaikuttamismahdollisuudet koskevat myös maahanmuuttajia.
Sitoudumme toiminnassamme hyödyntämään ihmisten tietoa, kokemuksia ja arjen asiantuntemusta. Otamme nuoret mukaan suunnittelemaan tulevia kehitystyöhankkeita ja tiedotamme suurelle yleisölle seksuaalioikeuksien haasteista, toteutumisesta ja kehityksestä.

Nuorten muodostama virtuaalilehti Hurman toimituskunta tuottaa tietoa seksuaalioikeuksista nuorilta nuorille. Lisäämme nuorten konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia myös muodostamalla aktiivisen Nuorten työryhmän, josta tulee osa Väestöliiton päätöksentekoa ja strategista työtä. Työryhmä tuottaa kannanottoja ajankohtaisiin kysymyksiin seksuaalioikeuksista ja -terveydestä ja on aktiivinen kansalaisvaikuttamisen kanava nuorille.

Helposti saavutettavat verkkopalvelut kaikille
Kaikki eivät löydä tarvitsemaansa tietoa verkosta kovin helposti. Verkostojen risteysasemana Väestöliitto kokoaa tietoa, kehittää tarvittavia palveluja ja ohjaa niiden pariin. Sitoudumme kehittämään tiedonvälitystä ja saavutettavuutta. Esimerkiksi panostamalla verkkosivujen selkokielisyyteen näkö- ja kuulovammaiset pääsevät yhdenvertaisesti kiinni tarvitsemaansa tietoon.

Elämä on täynnä ala- ja ylämäkiä, vuoristorata, jossa tarvitaan tukea varsinkin kriisivaiheiden aikana. Väestöliitto sitoutuu lisäämään kattavien, maksuttomien, helppokäyttöisten verkkopalvelujen saatavuutta valtakunnallisesti. Tutkimusaineistoja kerätään kestävällä tavalla ja avataan julkisiksi, jotta kaikki halukkaat voisivat niitä hyödyntää.

Panostusta perheen ja työn yhteensovittamiseen
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on Väestöliitolle sydämen asia. Hyvä yhteistyö perheiden ja työpaikkojen välillä on osa tavoitetta, johon Väestöliitto sitoutuu Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassaan vuosina 2016-2018. Ohjelman kehittymistä mitataan läpi eri toteutusvaiheiden. Näin voidaan mitata muutoksia esimerkiksi etätyön, sairauspoissaolojen, ylitöiden kertymisen ja niiden vapaina pitämisen määrissä. Samalla nähdään, miten työelämä joustaa perhe-elämää huomioiden.

Näinä aikoina joudumme näkemään ja kokemaan kansainvälisiä ja kansallisia konflikteja ja erilaisten ryhmittymien toisiin ihmisiin kohdistamia aggressioita. Väestöliitto on sitoutunut yhdenvertaisuuden, osallistamisen ja yhteistyöhakuisuuden arvoihin. Tänäänkin, kansainvälisenä ihmisoikeuspäivänä voimme kukin, teko teolta, rakentaa parempaa huomista.

Perheiden palvelut sote-integraation koetinkivi

_DSC7479Sote-uudistuksen valmistelu etenee. Sote- ja maakuntauudistusta koskevat lakiehdotukset ovat parhaillaan lausunnolla. Valinnanvapauden mallista on julkaistu virkamiesten laatima ensimmäinen luonnos.

Uuden sote-mallin tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. Ihmisoikeusnäkökulmasta kyse on keskeisten sosiaalisten oikeuksien toteuttamisesta yhdenvertaisesti koko väestölle.

Uudistus konkretisoituu peruspalveluissa. Nykyisen julkisen terveyskeskusverkoston sijaan voivat tulla sote-omatiimit, jotka antavat ihmisille tavallisimmat terveyspalvelut ja sosiaalipalvelujen ohjausta. Haastavammat sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut haetaan edelleen julkisen palveluverkon kautta maakunnan palvelulaitoksesta.

Samanaikaisesti sote-muutoksen kanssa modernisoidaan lasten ja perheiden palveluja, toimintakulttuuria ja toteutustapaa. LAPE-hankkeessa rakennetaan toimintakulttuuria, joka perustuu uusimpaan tietoon ja lapsen oikeuksien tuntemukseen ja kunnioittamiseen. Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on tarkoitus tulevaisuudessa sovittaa yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi. Matalan kynnyksen palvelut kootaan toisaalta perhekeskustoimintamalliin, toisaalta koulu ja siellä annettava tuki toimii lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena.

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat korostaneet hyvinvointipalveluissa lapsen ja perheiden tarpeista lähteviä palveluja. Palvelut tulisi koota kokonaisuudeksi: Yksi lapsi – yksi suunnitelma. Lapsen elämäntilanteeseen, terveyteen ja tarpeisiin vaikuttaa myös perheen tilanne. Vanhemman ollessa avun tarpeessa esimerkiksi mielen sairauden tai taloudellisten vaikeuksien vuoksi, lapsenkin tuen tarve olisi tärkeä arvioida. Puhutaan myös yksi perhe – yksi suunnitelma –toimintamallista.

Asiakaan palvelujen integroiminen kokonaisuudeksi eri palveluja tarvitsevien kohdalla on myös soten suuri haaste. Valinnanvapauden myötä soten palvelutuotannossa arvioidaan yksityisten palveluntuottajien eli yritysten ja järjestöjen osuuden kasvavan. Integraation toteutus vaatii kaikkien tuottajien sitoutumista hyvään yhteispeliin sekä uusia työtapoja ja välineitä. Fyysiset kohtaamiset ovat vain yksi tiedon kulun ja ymmärryksen jakamisen ja kasvattamisen väline. Asiakkaan kohtaamiseen perustuva palvelutarpeen arvio ja palvelusuunnitelma sekä asiakas- ja potilastiedon jakaminen ovat ydin, jolle integraatio rakentuu.

Lasten ja nuorten kohdalla olemme yhteiskuntana erityisessä vastuussa heidän turvallisesta kasvustaan ja kehityksestään. Perheissä myös vanhemmuutta on tuettava. Lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kaari ulottuu päiväkodista ja koulusta terveydenhoitoon ja lastensuojeluun. Myös sotessa tulee paneutua kysymykseen siitä, kuka vastaa lasten palveluista ja miten yhden perheen asiat monimutkaisessa palveluverkostossa kyetään sovittamaan tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi.

Vanhempi, ole arvokas!

shutterstock_336970313Lapsi joka kohdataan myötätunnolla, oppii empatiaa. Miten se tehdään käytännössä? Ellei myötätuntoa itse ole saanut, sitä on vaikea myös antaa. Oletko itse oppinut hyväksymään ja myötäelämään itsesi kanssa, itseäsi kohtaan? Myötätunto ja hyväksyminen lähtevät ensin itsestä – siis itsemyötätunnosta.

Arjessa ehkä sen huomaa, että vaikka haluaa ja on päättänyt olla empaattinen ja kannustava vanhempi tai kumppani, suusta tulee turhan kovia sanoja, turhan karulla äänellä. Lohtua ja läheisyyttä hakeva tuleekin työnnettyä pois tai vilpitön innostus latistettua. Jopa silloin kun toisella oikeasti olisikin hauskaa!

Väkivaltaa voi ja pitää ennaltaehkäistä. Hyvinvoiva, onnellinen ihminen ei ammu lapsia ja nuoria, jotka edustavat elämäniloa, toivoa ja tulevaisuutta. Myötätuntoinen ihminen ei halua tappaa. Jos haluamme taistella väkivaltaa vastaan, on lisättävä hyvinvointia, toivoa ja onnellisuutta. Hyvinvointia syntyy kun tulee kohdatuksi empaattisesti ja oikeudenmukaisesti. Empatia on myötäelämisen taito. Sitä voi opetella.

Myötätunto vähentää omaa ja toisten kärsimystä ja osaltaan lisää hyvinvointia.

Meistä jokainen on arvokkainta mitä on. Sinulla on oikeus tulla kohdatuksi myötätuntoisesti, mutta vain itseesi ja omaan käyttäytymiseesi voit todella vaikuttaa. Siksi onkin tärkeää osoittaa myötätuntoa juuri itseään kohtaan. Itsemyötätunto on sitä että arvostaa itseään ja suhtautuu lempeydellä omiin tekoihinsa ja tunteisiinsa. Jotta voit todella olla myötätuntoinen muita kohtaan on sinun ensin opittava olemaan myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Muutoksen on lähdettävä sisältä, muuten se jää pintapuoliseksi. Kyseessä on siis elämän mittainen matka joka vaatii paljon harjoittelua.

Opettele myötäelämisen taito

Opettele myötätuntoa ensin itseäsi kohtaan. Se on tarpeen aina vastoinkäymisen ja mokan hetkellä ja lapset ottavat mallin sinusta. Myötätuntotutkijan, professori Neffin mukaan itsemyötätunto tarkoittaa neljää askelta.

1. Huomaa kärsimys. Kun itse voit huonosti, älä pakene päihteisiin, ruokaan tai riitelyyn. Lakkaa väheksymästä omaa kärsimystäsi. Katso asiaa asiana ja hyväksy tilasi. Tervehdi itseäsi rauhallisesti silmiin katsoen: tässä olen taas, kärvistellen, valvoen, ahdistuen.
2. Suhtaudu lämmöllä. Toimi lempeydellä, kuten toimisit parasta ystävääsi kohtaan. Lohduta. Ymmärrä. Rohkaise. Kannusta. Halaa itseäsi, kiedo kirjavaan peittoon, tarjoa itsellesi ja tuskallesi kuppi teetä.
3. Pysy rinnalla. Moni hylkää itsensä karkeilla ajatuksilla tai solvaavalla sisäisellä puheella. Sano, että ei hätää, tästä selvitään, taas etsitään keinot ja luotetaan, uskotaan, toivotaan ja yritetään. Yksi hyvin nukuttu yö, yksi soitto ystävälle, yksi hikinen lenkki tai aamu-uinti kirpeässä järvessä jo tekee ihmeitä. Tunteet ja tunnelmat muuttuvat.
4. Yleistä. Jos muistat, että virheet ja vastoinkäymiset ovat inhimillisiä, kaikille ihmisille kuuluvia asioita, se helpottaa. Et ole ainoa jolle käy näin tai joka tuntee näin, päinvastoin kaikki ihmiset kokevat samoja asioita. Olet samanlainen ja samanarvoinen, tämä yhdistää sinut kaikkiin muihin. Et ole yksin.

Nämä askeleet ovat tärkeitä jokaiselle epäonnistumisten tai onnettomuuksien hetkellä. Oman pahan olon vahvistaminen tai itseruoskinta tuskin antavat voimaa ja viisautta selviytyä ja voida paremmin. Ja mikä tärkeintä, oman itsesi kohtaaminen myötätunnolla kehittää sinua lempeämmäksi ja myötätuntoisemmaksi myös muita kohtaan. Samalla kun lisäät omaa hyvinvointiasi, lisäät sitä myös muilla.

Myötäelämisen taitoa voi soveltaa kaikkiin omiin tunteisiinsa, myös iloon ja onneen. Sama kaava toimii myötätuntoisena suhtautumisena myös lapsen tai kumppanin tunnetiloihin.

Koe rinnalla, anna surun tulla ja ilon kuplia. Tunteita on monenlaisia, kaikilla. Ne voi hyväksyä ja elää myötätuntoisesti.

Väestöliiton nettipalvelu Urpot.fi tarjoaa tukea ja tietoa murrosikäisen nuoren vanhemmalle

Lähteitä

K. D. Neff: Self-compassion, self-esteem, and well-being. Social and personality psychology compass, Vol 5/1, 1–12, 2011.
K. D. Neff, P. McGeheef: Self-compassion and psychological resilience among adolescents and young adults. Self and Identity, Vol 9/3. 2010.
K. D. Neff, S.S. Rude, K. L. Kirkpatrick: An examination of self-compassion in relation to positive psychological functioning and personality traits. J of Res in Personality. Vol 41/4, 908-916, 2007.

About the Book

 

Erilaiset elämäntilanteet tarvitsevat joustoja

blogibanneri_parassyy_584x100

shutterstock_263698928”Meillä kaikilla on oma, arvokas elämä”, totesi viisas työkaverini perheystävällisen työpaikan lähtökohdista.

Olemme töissä 117 vuotta kotitalousneuvontaa, kansalaistoimintaa ja tasa-arvoa edistäneessä Marttaliitossa, jossa teemme työtä kotien ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja arjen hallinnan tukemiseksi. Järjestön perustamisesta lähtien on ollut tärkeää tukea perheellisten ja perheettömien tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa osana kotitalouksien toimintakykyä. Olin ilahtunut, että kollega nosti tämän tärkeän asian esille, koska työn ja perheen yhteensovittamisen onnistumisen edellytys on huomioida työntekijöiden erilaiset perhe- ja elämäntilanteet – joustavasti.

Pikkuveljeni ja minut on kasvatettu kotiapulaisten hoivalla. Nuoria ja vanhempia naisia tuli ja meni. Veljeni itki joidenkin perään ja aneli heidän jäämistään. Yritin isosiskona lohduttaa ja paijata päätä, kyllä tästä selvitään. Yrittäjävanhempani ja -sukuni eli työlle. Heitä ei näkynyt arjessa, mutta 70-80-luvulla kotiapulaisten apu oli korvaamatonta. Tukiverkostoja ei perheelläni ollut tai ne sijaitsivat toisella puolella Suomea. Suku oli myös yrittäjinä aina töissä. Kun sain kunnian haudata yhden pitkäikäisimmistä kotiapulaisistamme, Aunen, koin suurta kiitollisuutta ja arvoa siinä, että sain suorittaa hänelle viimeisen palveluksen. Työn ja perheen yhteensovittamisen apuna kotiapulaisemme oli lapsuudenperheeni arjen pelastaja.

historia1167Kohtasin jokin aika sitten Väestöliiton perustaman Kotisisar Oy:n sisaria, jotka olivat käyneet kodinhoitajakoulutuksen 1945 alkaneessa koulutusohjelmassa. Heidän keskellä tunsin tulleeni kotiin. Tänään työn ja perheen yhteensovittamista jatkaa ja helpottaa sisarien antama lastenhoito perheille, sairaan lapsen hoito, kotitöiden tekeminen, arjen neuvojen antaminen ja perinteinen perhetyö. Äitini osti tätä palvelua minulle, kun olin mennyt ensimmäisen lapsen saatuani puolen vuoden sisällä takaisin töihin. Ja toisen kerran, kun jäin vuosiksi kotiin toisen lapsen kanssa ja olin täysin uupunut esikoisen nukkumattomuuteen ja erityishoitoon. Olin lähellä katkeamista.

Meillä Marttaliitossa on päätetty tehdä työyhteisöstä perheystävällinen. Tänään se tarkoittaa joustavia työaikoja, saldojen, etätyön ja lyhennetyn työajan vapautta, erilaisten elämäntilanteiden huomioimista, esimiesten esimerkkiä (vastuun jakamista, kokousten päättämistä ajoissa). Työyhteisössä kannustetaan räätälöityjen ratkaisujen huomioimiseen työaikajärjestelyjä sovittaessa.

Uskon siihen, että jokainen meistä on työssä korvattavissa, mutta kotona emme koskaan. Tärkein asia on kuitenkin pään sisässä; omat asenteemme ja tahtotilamme. Haluamme olla työyhteisönä ja neuvontajärjestönä edelläkävijöitä perheystävällisen työkulttuurin edistämisessä, jota olemme ajamassa myös yhteiskunnallisesti.

Jos saisin aloittaa kaiken alusta, oma ruuhkavuosistrategiani olisi kirkas: Selvitä etukäteen puolison kanssa pelisäännöt, tukiverkostot ja työnantajien asenteet. Meillä valinnat ja päätökset tehtiin spontaanisti tarpeet edellä; mieheni jäi vaativan esikoisen kanssa koti-isäksi ja heidän suhteensa on ollut näihin päiviin asti ainutlaatuinen. Minä olen saanut tehdä työtä, mutta myös halutessani jäädä toisen lapsen kanssa kotiin.

Jos olisin osannut järjestää työn ja perheen yhteensovittamisen toimivammaksi, olisin hankkinut paljon enemmän tukea ja apua arkeen. Lasten hakemiset tarhasta ja koulusta olivat ne kriittisimmät tunnit illoista, silloin olisi pitänyt osata järjestää enemmän apukäsiä. Työnantajalta en nuorena naisena edes osannut kysyä joustoja tai tukea. Painoimme tukka putkella pitkät päivät loppuun asti.

Marianne Heikkilä
Kirjoittaja on Väestöliiton varapuheenjohtaja ja Marttaliiton toiminnanjohtaja

diiliVäestöliitto järjestää viihteellisen shown – Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä! – Porin SuomiAreenalla tänään, maanantaina 11.7. klo 17 – 18.15 Porin. Tilaisuus pidetään Kaupungintalon pihalla (sateen sattuessa sisätiloissa).

Diilissä työpaikkoja haastatellaan perheystävällisyydestä. Kansanedustaja Hjallis Harkimo selvittää paikallaolevien viiden työpaikan perheystävällisyyttä. Marianne Heikkilä avustaa häntä tässä tehtävässä. Tilaisuudessa nostetaan herkullisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamista esille. Kisaamassa joukko mielenkiintoisia suomalaisia työnantajia!

Parisuhteen omavastuuosuus

Kuva: 1fotonin

Parisuhteessa kummallakin osapuolella on omavastuuosuus. Se on osuus, jota ei voi sysätä toiselle. Se voi olla osuus riidasta, osuus hyvästä mielestä tai kummankin puolison vastuuosuus onnistuneesta lomasta.

Joskus oman vastuun kantaminen suhteessa tuntuu raskaalta. Jos parisuhde on turvaton, kumppanin jokainen ilme tai äänensävy voi tuntua moitteelta. Vetäytyminen ja mykkäkoulu aiheuttavat usein hylätyksi tulemisen tunteita. Kummatkin puolisot vaikuttavat toistensa reaktioihin, vaikka olisi toki helpompaa syyttää vain kumppania. ”Hän ei puhu eikä pukahda. Elämä hänen kanssaan on mahdotonta”, tai ”Enhän voi muuta, kun hän aina vain valittaa”.

Merkittävä muutos parisuhteessa tapahtuu silloin, kun ymmärrämme, että yhteisessä vuorovaikutuksessa vaikutamme myös itse kumppanin käytökseen. Se ei tarkoita sitä, että puolison ikävä käytös olisi meidän vikamme. Kielteisen vuorovaikutuksen kehä vahvistaa itse itseään. Omavastuuosuus ei myöskään tarkoita sitä, että oma kokemus tai pettymys parisuhteessa ei olisi oikeutettua. Kummankin reaktiot ovat ymmärrettäviä, mutta yhteydessä toisiinsa.

Jos ihminen voi huonosti parisuhteessaan, pelkkä ajatus omasta vastuusta voi tuntua loukkaavalta. Voi olla vaikea myöntää, että saatamme ehkä toistaa lapsuuden perheestä opittuja malleja tai että ajaudumme riitatilanteissa aina samaan rooliin. On ehkä vaikea ajatella, että oma käytöksemme voi saada puolison entistä enemmän kuoreensa tai entistä tyytymättömämmäksi – olemmehan päinvastoin pyrkineet selvittämään tai rauhoittamaan tilannetta. Mikäli koemme, että oman vastuun kantaminen merkitsee parisuhteen syntipukin osaa, on omaa käytöstä vaikea tarkastella avoimesti ja uteliaasti. Yhtä lailla on tärkeää tunnistaa ne asiat, jotka eivät ole omalla vastuulla. Parisuhdeväkivalta on väärin kaikissa tilanteissa.

Kuten kollegani psykologi ja psykoterapeutti Keijo Markova on sanonut, ihminen on kuin kuu: ihmisessä on sekä näkyvä puoli että tuntemattomampi, pimeä puoli. Turvallisessa parisuhteessa voimme kohdata myös omaa tuntematonta puoltamme.

Parisuhteen omavastuuosuus on pysähtymistä sen ääreen, mitkä asiat vaikuttavat omaan ja toisen hyvinvointiin. Se on mahdollisuus kasvaa ihmisenä ja suhteessa toiseen ihmiseen. Riitaisan tai vetäytyvän käyttäytymisen takana on usein pelkoja ja riittämättömyyden tai kelpaamattomuuden tunteita. Juuri näitä tunteita me aktivoimme kumppanissa, kun olemme kriittisiä tai etäisiä. Omavastuuosuuden tunnistaminen antaa kokemuksen siitä, että voimme itse vaikuttaa valintoihimme. Kohtalo ei sanele sitä, kenen kanssa päädymme yhteen ja kenen kanssa pysymme yhdessä. Ei ainakaan kokonaan.

Aiheeseen liittyvää:

Nettiluento: Miten ymmärtää paremmin puolisoa?
Miesten rakkauskoulu: Rakastamalla kohtaat itsesi
Teksti: Löysitkö rinnallesi isäsi tai äitisi?
Teksti: Onko hän liian erilainen?
Teksti: Tyypillinen parisuhderiita
Tukea pariterapiasta: Väestöliiton Familia Oy