Tehokkain ehkäisy ei ole kaikkien saatavilla

Kierukka kohdussa

Pysäyttäkää painokoneet: Kaikki ehkäisyvälineet eivät ole yhtä tehokkaita keskenään. On tehokkaita ja paljon tehokkaampia.

Ehkäisymenetelmien tehoa voidaan tutkia siten, että mitataan kuinka monta sadasta ehkäisynkäyttäjästä tulee vuoden aikana raskaaksi. Siis otetaan sata raskauden ehkäisyn tarvitsijaa, aloitetaan ehkäisy vuoden alussa ja katsotaan vuoden viimeisenä päivänä kuinka kävi. Mittari tunnetaan lääketieteessä Pearlin indeksinä.

Lääkäriyhdistys Duodecimin raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suosituksesta löytyy menetelmien tehoa vertaileva taulukko. Olennaista on huomata, että tulokset vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä ollut ohjeenmukainen käyttö vai tyypillinen käyttö.

Tuloksissa on merkittäviä eroja sen mukaan, kummanlaista ehkäisyn käyttö on ollut, siis täsmälleen valmisteen pakkausselosteen ja mahdollisesti lääkärin tai hoitajan antamien ohjeiden mukaista, vai sitten sitä toista, eli tyypillistä, kaurapuuroarjen mukaista käyttöä.

Kaurapuuroarjenmukaista käyttöä on se, että joskus e-pilleri unohtuu ottaa, pilleripakkaus ei muistu mukaan viikonloppumatkalle, ehkäisyrengas unohtuu emättimen ulkopuolelle yli kolmeksi tunniksi, kondomi liukuu pois peniksen päältä ja niin edelleen.

Tiedättehän, tyypillistä käyttöä, tyypillistä elämälle.

Ehkäisymenetelmien välillä on siis eroja, mutta miten suuria. Hahmottaaksemme tilannetta, otetaan lähtökohdaksi henkilöt, jotka eivät käytä mitään ehkäisyä. Heistä 85 % tulee vuoden aikana raskaaksi. Miesten kondomia huolellisesti käyttävistä sadasta henkilöstä kaksi tulee raskaaksi, mutta tyypillisessä käytössä peräti 15 vuoden aikana. E-pillerin käyttäjistä raskaaksi tulee 0-2 sadasta.

Erot ohjeenmukaisen ja tyypillisen käytön ryhmissä ovat sitä suuremmat, mitä isompi on käyttäjän vastuu. Mitä enemmän muistettavaa ja huolehdittavaa menetelmän käyttöön liittyy, sitä suuremmat ovat erot. Tämä on ymmärrettävää; unohtamista voi pitää kuitenkin aika inhimillisenä.

On kuitenkin myös valmisteita, joiden tehoa ei käyttäjä voi toiminnallaan heikentää. Ne ovat pitkävaikutteisia valmisteita, ehkäisykierukoita ja -kapseleita. Näiden ryhmässä ovat kaikista olemassa olevista ehkäisyvaihtoehdoista kaikkein tehokkaimmat; hormonikierukoiden ja -kapseleiden Pearlin indeksi on 0.05-0.2, siis käytännössä yhdenkään ehkäisyn käyttäjän ei pitäisi vuodessa tulla raskaaksi. Ehkäisykapseleiden teho on jonkin verran kierukkaa parempi, syynä ehkä yksinkertaisempi asettamistapa ja varmempi paikallaan pysyminen.

Harmillista kyllä pitkäaikaisten, tehokkaiden välineiden hinnat ovat monelle este ehkäisyn hankinnalle ja käyttöönotolle. Esimerkiksi kolmen vuoden tehokkaan suojan raskautta vastaan tarjoavan ehkäisykapselin hinta on reilut 150 euroa. Kela-korvausta ehkäisystä ei saa, koska kyse ei ole sairauden hoidosta, mikä on korvauksen myöntämisen ehto.

Sataviisikymmentä euroa on iso summa työssäkäyvällekin, mutta se on valtava, suorastaan giganttinen nuorelle.  Ja juuri nuorille henkilöille pitkäaikainen ehkäisy sopisi loistavasti – teho säilyy, eikä vaadi käyttäjältä huolellisuutta. Teho kestää raskaammankin festarijuhlinnan, hajamieliset tenttiviikot ja psykoottistasoiset ihastumisilmiöt.

Ehkäisykapseli

Juuri kapseleiden ja kierukoiden maksuton tarjonta laski Vantaalla nuoruusikäisten raskaudenkeskeytysten määrää. Samanlaisia havaintoja on maailmalla runsaasti.

Joukko kuntia tarjoaa tänään ehkäisyä maksutta nuorille ja nuorille aikuisille. Osassa myös pitkäaikaiset menetelmät ovat mukana valikoimassa. Kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä. Nuorten kiinnostus pitkäaikaisiin vaihtoehtoihin on kasvanut ja käyttöönotot ovat yleistyneet.

Vaikuttaa siltä, että on olemassa joukko ihmisiä, joilla on tarve luotettavalle ehkäisylle ja kun heidän kohdaltaan esteitä käyttöönoton tieltä puretaan, lisääntyy käyttökin. Hyvin yksinkertaista, hyvin tehokasta.

 

 

Nuoret kestävän kehityksen keskiössä

Joukko nepalilaisia nuoria pohtimassa, miten vaikuttaa lähiyhteisössä. Joulukuu 2018, Väestöliitto.

Miltä sinusta tuntuisi jos et saisi mahdollisuutta vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin? Turhauttaa? Ärsyttää? Suututtaa? Aivan varmasti turhauttaisi, sillä meillä jokaisella on oikeus vaikuttaa. Emme voi tehdä kestäviä päätöksiä jättämällä osan porukasta päätöksenteon ulkopuolelle. Tästä syystä nuorten osallistuminen yhteiskuntaan ja päätöksentekoon on ehdottoman tärkeää.

Maailmassa on tällä hetkellä 1,8 miljardia 10–24-vuotiasta nuorta. Nuorten sukupolvi on nyt suurin koko historiassa. Tässä porukassa on potentiaalia vaikka millä mitalla ja se kaikki potentiaali menee hukkaan, mikäli nuoria ei kuunnella ja oteta mukaan aktiivisiksi yhteiskunnan toimijoiksi. On annettava tilaa nuorille ja heidän ajatuksilleen. Emme voi tehdä päätöksiä, jotka koskettavat nuoria ja tulevia sukupolvia ilman heidän osallistumistaan.

Nuorilla on uutta näkemystä asioihin ja innokkuutta olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta maailmaan. Nuoret osaavat katsoa asioita boksin ulkopuolelta ja sen vuoksi heillä on uutta ja kaivattua näkemystä yhteiskunnallisista asioista. Monesti pelkäämme muutosta, mutta tässä kohtaa muutos on hyvästä. Pohditaan kriittisesti omia valintojamme ja otetaan vastaan uusia ideoita ja näkemyksiä. Tehdään yhdessä muutosta kestävämmän maailman puolesta.

Agenda2030 eli kestävän kehityksen tavoitteiden ytimessä on tavoite, että ketään ei jätetä tässä kehityksessä jälkeen (leave no-one behind). Tässä kiteytyy se tärkein pointti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kestävää kehitystä ei voi tapahtua, mikäli kaikki eivät ole tässä mukana. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että kuuntelemme nuorten ajatuksia kestävästä kehityksestä ja myös otamme nuoret mukaan tekemään päätöksiä.

Kestävän kehityksen tavoitteissa jokainen tavoite on yhtä tärkeä ja ne ovat vahvasti linkittyneitä toisiinsa. Emme siis voi saavuttaa yhtä tavoitetta ilman toista ja mukaan tarvitaan kaikkia. Ei siis riitä, että nuoret otetaan esimerkiksi mukaan päättämään vain koulutuksesta vaan nuorten osallistuminen tulee taata jokaisen kestävän kehityksen tavoitteen saralla.

Nuorten toimijuutta korostetaan eri sektoreilla ja tasoilla yhä enemmän ja se on juuri oikea suunta. YK lanseerasi viime vuoden syyskuussa Youth2030-nuorisostrategian. Sen tavoitteena on maailma, jossa jokaisen nuoren ihmisoikeudet toteutuvat. Tällä varmistetaan, että jokainen nuori voi saavuttaa täyden potentiaalinsa ja omalta osaltaan toimia kehityksen muutosagentteina. Nuorten osallistaminen ja voimaannuttaminen ovat läpileikkaavia teemoja myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa.

Kun nuorten ihmisoikeudet toteutuvat ja he saavat mahdollisuuksia sitä kautta saavuttaa täyden potentiaalinsa, he myös vaikuttavat osaltaan kestävän kehityksen toteutumiseen. Kestävä kehitys on vastavuoroista ja emme voi saavuttaa sitä, jos kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia. Ei jätetä ketään kehityksessä jälkeen vaan ollaan kaikki yhdessä mukana toteuttamassa kestävää kehitystä.

Pian sinulla on mahdollisuus kuulla, mitä nuorilla on sanottavaa seksuaalioikeuksista. Väestöliiton podcastit puhuvat nuorille antaen samalla äänen nuorille itselleen. Nuoret ympäri maailmaa vastaavat kysymyksiin elämästä, rakkaudesta ja seksistä. Jokainen podcast-jakso esittelee yhden seksuaalioikeuden. Tarinoiden lisäksi kuulet, miten seksuaalioikeudet toteutuvat maailmassa juuri nyt ja miten niiden toteutumisella muutetaan maailmaa. 

Podcast-sarja seksuaalioikeuksista julkaistaan keväällä 2019. Pysy kuulolla!

Podcastit tuotetaan Frame, Voice, Report! –hankkeen tuella.

 

 

 

 

 

 

Pioneerihommia nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä

Aloitin työni Väestöliitossa melko pian valmistuttuani terveydenhoitajaksi keväällä 2001. Tuona samana syksynä Väestöliiton Nuorten Avoimet Ovet (ent. Avoimet Ovet) tuli teini-ikään täyttäessään 13 vuotta. Silloin nuoria kohdattiin etupäässä vastaanotoilla ja toiminnassa kehitettiin  nuorten seksuaaliterveysanamneesi kohtaamisen tueksi ja malliksi muillekin.  Kävimme kouluilla pitämässä seksuaalikasvatustuokioita ja  vanhempainiltoja ja koulutimme ammattilaisia, kirjoitimme kirjoja ja oppaita nuorten kohtaamisesta ja seksuaaliterveydestä.

Asiakkaita riitti yllin kyllin ja vastaanotoille heitä ohjautui eniten koulujen terveydenhuollon kautta. Yleisin käyntisyy oli ehkäisyn aloittaminen, joten suurin osa kävijöistä oli tyttöjä. Kohtaamisten kautta saimme tietoa siitä, millaisten seksuaaliterveyteen liittyvien asioiden kanssa nuoret elävät ja millaisia henkilökohtaisia kysymyksiä heillä on. Väestöliittoon oli hiljattain perustettu Miehen Aika-projekti, jonka tarkoitus oli muun muassa tarjota myös pojille omia palveluita ja materiaaleja mieheksi kasvamisen ja seksuaalisen kehityksen tueksi. Silti kokemus oli se, ettei poikia tavoitettu samalla lailla kuin tyttöjä. Lisäksi haasteena oli se, että toiminta kohdistui lähinnä pääkaupunkiseudulle.

Suunnitelmat olivatkin jo pitkällä http://www.seksuaaliterveys.org- internetpalvelun perustamiseksi, josta kaikki sukupuoleen ja asuinpaikkaan katsomatta voisivat löytää tietoa ja esittää oman kysymyksensä nettipalstalla ja varata ajan kahdenkeskeiseen ”One-to-One”-keskusteluun. Siihen aikaan oli olemassa eri tahojen avoimia chatteja, joissa kuka tahansa saattoi sanoa mitä tahansa ilman erityistä moderointia. Itsekin kokeilimme yleisen, moderoidun chatin pitämistä, mutta se osoittautui epäeettiseksi tavaksi tehdä seksuaalikasvatusta. Se mahdollisti epäasiallisen käyttäytymisen ja chat lopetettiinkin melko pikaisesti.

Väestöliiton palvelut olivat ensimmäisiä sähköisiä nuorille kohdistettuja neuvontapalveluja koko Suomessa ja melko ainutlaatuisia myös rajojen ulkopuolella. Nuoret saivat mahdollisuuden tuoda luottamuksella ja nimettömästi esiin omia henkilökohtaisimpia asioitaan ja huoliaan. Verkkotyön kautta saimme ensiarvoisen tärkeää tietoa siitä, mitä nuoret haluavat tietää ja mihin kaipaavat tukea ja apua. Saimme olla ensimmäisten joukoissa kokeilemassa palveluiden toimivuutta ja kohtaamassa verkkopalveluiden mahdollisuuksia ja uhkia, esimerkiksi nimettömyyteen, vaitiolo- ja ilmoitusvelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä. Kokemuksen kartuttua loimme kohtaamisen malleja verkkotyöhön. Tulipa minulta siinä kehittelyn tiimellyksessä kerran kadotettua koko Väestöliiton sivusto bittitaivaaseen… Kantapään kautta opittiin!

Nuo samat elementit palveluissa ovat pysyneet tähänkin päivään saakka (tietopankit, vastaanotto ja kysy asiantuntijalta-palsta). Nuorten tuomat aiheet ja kysymykset ovat osin pysyneet samoina, osin muuttuneet ajan ja sen ilmiöiden myötä. Esimerkiksi porno ja sen tuomat vääristyneet odotukset ja suorituspaineet puhututtivat jossain vaiheessa paljon, kun pornon saatavuus yleistyi. Myöhemmin pohdittiin seksuaalista suuntautumista ja tuotiin esiin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sen eri muodoissaan. Ehkäisy, seksitaudit ja omaan kehoon liittyvät kysymykset ovat ikuisia kestoaiheita palveluissa.

Palatakseni hetkeksi kasvotusten tapahtuviin vastaanottoihin en voi olla mainitsematta sitä, että myös siellä havaittiin uusia asioita ja ilmiöitä. Tästä tärkeimpänä aiheena nuorten kokema seksuaalinen kaltoinkohtelu. Koska nuorilta kysyttiin asiasta aina, huomaisimme sen yleisyyden, johon tarvittaisiin lisää tietoa ja keinoja sen kohtaamiseen. Myöhemmin saimme silloiselta RAY:lta projektirahaa NUSKA-projektille, jossa luotiin kohtaamis- ja verkostoitumismalli seksuaalisesti kaltoinkohdeltujen nuorten auttamiseksi. Tämä oli ainutlaatuista työtä ilmiön ympärillä siihen aikaan.

Olen saanut pitkän Väestöliittourani ajan olla aitiopaikalla seuraamassa nuorten seksuaaliterveyden edistämisen ja seksuaalikasvatuksen pioneerityötä. Olen kiitollinen kaikille Väestöliitossa kohtaamilleni ihmisille heidän jättämistään jäljistä minuun ja omaan ammatillisuuteeni. Toimin Väestöliitossa vuosien 2001-2018 välillä projektityöntekijänä, projektikoordinaattorina, kehityspäällikkönä ja viimeisimpänä asiantuntija-tiimiesimiehenä. Saatoin lähteä Väestöliitosta, mutta Väestöliitto ei minusta!

Onnea aikuinen, 30-vuotias Väestöliiton Nuorten toiminnot!

Tuulia Råmark
Kirjoittaja työskenteli Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla, Nuorten Avoimissa Ovissa ja nuorten tiimissä useissa tehtävissä vuosina 2001-2018

 

Some kaipaa myönteistä puhetta, ei vihapuhetta

Tällä viikolla vietetään sekä mediataitoviikkoa että Väestöliiton nuorisotyöryhmän järjestämää Veckan Sexiä, seksuaalikasvatukseen ja -oikeuksiin liittyvää teemaviikkoa. Sosiaalisen median ja muun internetin käyttäminen taitavasti ja seksuaalikasvatus kietoutuvat toisiinsa erottamattomasti: usein etenkin nuoret hakevat tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista juuri netistä, koska “oikeassa elämässä” tapahtuva seksuaalikasvatus ei vastaan kaikkiin niihin tarpeisiin, joita erilaisilla nuorilla on. Internetin tietomäärä voi helpottaa nuorten elämää, mutta sosiaalisen median ilmapiirillä on myös negatiivisia vaikutuksia.

Monet sosiaalisen median palvelut kuten Facebook, Instagram ja Twitter ovat laatineet käyttäjilleen säännöt, jotka mm. kieltävät väkivaltaisen, seksuaalisen ja laittoman toiminnan somessa. Sosiaalinen media on osa jokaisen nuoren elämää tavalla tai toisella, ja se on tuonut kiusaajat myös kodin sisälle. Missä menee seksuaalisten puheiden tai vihapuheen raja? Miten vihapuhetta ja seksuaalissävytteistä puhetta sisältävä postauksia voitaisiin vähentää?

Varsinaisen vihapuheen lisäksi sosiaalisessa mediassa esiintyy valtavasti negatiivista kommentointia. Me nuorisotyöryhmäläiset olemme kiinnittäneet huomiota etenkin seksi- ja kehopositiivisten postausten keräämiin ilkeisiin kommentteihin. Nämä postaukset yrittävät purkaa yhteyskunnassamme tiukasti asustelevia normeja – seksi ei ole häpeän asia, ja itseään voi rakastaa vartalostaan riippumatta. Jostain aina kuitenkin mönkii esiin ilkeäsuisia ihmisiä, jotka naureskelevat tai täysin lyttäävät hyväntahtoiset postaukset.

Someajan nuorille tällaiset positiiviset postaukset ovat tärkeitä – emme enää näe vain yhtä elämisen mallia valtamediasta, vaan voimme somen kautta löytää vakuutuksia siitä, että mekin olemme oikeanlaisia ja hyviä, vaikka emme täysin noudattaisi yhteiskunnan vanhanaikaisia ja tukahduttavia normeja. Siksi positiivisen sisällön saama negatiivinen huomio on ongelmallista: nuorten vapautta elää rajoitetaan sekä “oikeassa elämässä” että virtuaalisesti.

Mikä siis avuksi? Onko parasta vain pysytellä poissa sosiaalisesta mediasta, joka on samanaikaisesti sekä taivas että helvetti; toisaalta tärkeä henkireikä vapauttavine sanomineen ja samanmielisine ystävineen, toisaalta täynnä kommentteja, jotka kiskovat muita alaspäin? On oltava jokin muu vaihtoehto.

Loukkaava tai ahdisteleva puhe ei lähde somesta ihmettelemällä, sivusta seuraamalla tai voivottelemalla. Tarvitaan hyvää ja täsmällistä valistusta siitä, mitä on loukkaava puhe ja miten jokainen voi osaltaan ehkäistä sen vaikutuksia. Tarvitaan enemmän resursseja esimerkiksi laittomuuden piiriin kuuluvien tapausten läpikäymiseen ja niiden tunnistamiseen. Tarvitaan lisää tietoisuutta loukkaavan laajuudesta sekä sen aiheuttamien sivuilmiöiden tunnistamisesta. Sosiaalinen media ongelmineen ei ole katoamassa, vaan se kehittyy koko ajan ja nopeammin kuin ikinä ennen.

Kirjoittajat ovat Väestöliiton nuorisotyöryhmän jäseniä
Lisätietoja ryhmästä

Vanhempi, tue nuoren kaverisuhteita

Nuoruusikä on herkkää aikaa. Nuoret voivat etsivät itseään, kokeilla erilaisia rooleja kaveripiirissä ja suuntautua poispäin lapsuuden perheestään. Moni nuori solmii läheisiä ystävyyssuhteita, ja ensimmäiset seurustelukokemukset voivat myös herättää monenlaisia tunteita. Nuoruusiässä moni kokee myös ensimmäisen kerran pulmia ihmissuhteissaan ja mielenterveydessään. Nuoruusikä onkin hyvä aika tukea nuorten sosiaalisia suhteita ja ennaltaehkäistä aikuisiän mielenterveysongelmia.

Tuoreessa Cambridgen yliopiston tutkimuksessa (2017) tarkasteltiin 14-24-vuotiaiden nuorten hyvinvointia suhteessa perheen ja ystävien antamaan tukeen. Tutkimuksessa havaittiin, että sekä perheen että ystävien tuki oli tärkeä positiivinen ennustaja nuorten hyvinvoinnille, mutta että ystävien tuki ennusti nuorten hyvinvointia voimakkaammin. Kun samoja nuoria tutkittiin uudelleen vuoden päästä, ystävien tuki oli edelleen positiivisessa yhteydessä nuorten hyvinvointiin – mutta vanhempien tuki sen sijaan oli negatiivisesti yhteydessä nuorten hyvinvointiin. Näytti siis siltä, että vanhempi tuki vähensi nuorten hyvinvointia, ja ystävien tuki lisäsi sitä.

Nuoruusiässä ystävien merkitys kasvaa. Nuori irrottautuu vanhemmistaan ja rakentaa uusia tärkeitä, läheisiä suhteita perheen ulkopuolella. Ystävien puuttuminen, yksinäisyys ja ulkopuolelle jääminen häiritsevät nuoruusiän kehitystä, riippumatta hyvistä suhteista vanhempien kanssa.

Vanhemman tärkeänä tehtävänä on tukea nuoren kaverisuhteita. Näin voi tehdä esimerkiksi kannustamalla nuorta harrastuksiin, kuskaamalla tapaamaan ystäviä ja pitämällä ovet auki nuoren ystäville.

Vanhempi myös näyttää mallia perheessä siinä, miten ihmissuhteissa toimitaan: miten lähestytään uusia ihmisiä ja pidetään yllä ihmissuhteita, miten selvitään konflikteista ja miten vaikeista tunteista voi puhua. Turvallinen kokemus suhteesta omaan vanhempaan voi auttaa luomaan läheisiä suhteita kavereihinkin. Jos kotona on vaikeaa, hyvät kaverisuhteet voivat toisaalta tarjota nuorelle uudenlaisen väylän läheisiin ihmissuhteisiin.

Vanhempi ei aina huomaa, että omiin oloihin vetäytyvä nuori saattaa olla yksinäinen – nuorethan vetäytyvät muutenkin vanhemmistaan. Jos nuori on jatkuvasti yksin vapaa-ajalla, voi kuitenkin olla syytä huolestua. Nuoren yksinäisyys voi tulla esiin esimerkiksi loma-aikoina, jos nuorella ei ole kavereita arjen rutiinien ulkopuolella. Leirit ja harrastukset voivat auttaa saamaan yhteyden ikätovereihin myös loma-aikoina.

Joskus vanhempi voi olla hyvillään, kun nuori viihtyy itsekseen tai vanhempien seurassa. Voi tuntua vaikealtakin, kun nuori kasvaa ja irrottautuu. Aina ei myöskään tunnu kivalta, jos nuori tuo perjantai-iltana ison kaveriporukan kotiin, kun itse tulee väsyneenä töistä viikonlopun viettoon. Nämä tunteet, kuten luopumisen tuska, kuuluvat asiaan, kun nuori rakentaa omaa elämäänsä. Ne eivät kuitenkaan saa vaikuttaa nuoren mahdollisuuteen solmia perheen ulkopuolisia ihmissuhteita, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan.

Nuori tarvitsee rajoja, mutta hän tarvitsee myös vapautta viettää aikaa ystävien kanssa ja pitää yllä hänelle merkityksellisiä kaverisuhteita.

Lähde:

van Harmelen ym. (2017) Adolescent friendships predict later resilient functioning across psychosocial domains in a healthy community cohort. Psychological medicine, 47, 2312-2322.

Lisätietoa:

Tukipalvelu murrosikäisten nuorten vanhemmille

 

 

Lapsista ja perheistä kasvaa onnellinen Suomi

Itsenäisen Suomen historia on lasten hyvinvoinnin menestystarina.  Harppaus kehitysmaasta monien hyvinvointimittareiden mitalisarjaan on huikea.

Usein Suomen kansainvälisinä saavutuksina muistetaan oppimistuloksia, naisten oikeuksia, demokratiaa, sananvapautta ja hyvää hallintoa. Lasten hyvinvointi olisi syytä lisätä samaan listaan.

Eduskunnan juhlaistunnossa tänään puhemies Lohela konkretisoi oivallisesti ison kehityskaaren. Vuosisadan alun Suomessa lapsia myytiin huutolaisiksi eniten tarjonneille. Sieltä on tietoisin päätöksin askellettu Suomeen, joka on oppimisen, vauvojen terveyden ja turvallisen kasvuympäristön ”supervalta”.

Askeleita parempaa ei ole otettu itsestään. Ne ovat olleet  usein mielipidevaikuttajien ja järjestöjen pohjustamia ja sitten puolueiden kannattamia ja ajamia. Väestöliitto ja sen ensimmäinen perustaja V.J Sukselainen oli perhepolitiikan monen sotien jälkeisen innovaation puuhamies. Toimitusjohtajamme Jaakko Itälä vaikutti tasa-arvoisemman koulun puolesta.

Suomen lasten hyvinvoinnin menestystarinaan ovat kietoutuneet sekä sivistyksen ja koulutuksen että sosiaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden toimet.  Ennen sotia kansakoulun laajentaminen tarjosi paikan paitsi oppia, myös jakaa vaatteita ja ruokaa lapsille. Työnteko vaihtui koulupäiviiin. Sotien jälkeen investoitiin lapsilisään, äitiyspakkaukseen, kodinhoitajiin ja neuvolaan.   Päivähoito ja vanhempainvapaat ovat laajenneet 1980-luvulta lähtien.

Suurin lasten hyvinvoinnin edistysaskel on ollut peruskoulu, joka  tarjosi jokaiselle mahdollisuudet jatko-opintoihin vanhempien taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Ammatillisen koulutuksen laajeneminen ja maakuntayliopistot toivat väylät joiden kautta ”kenestä tahansa saattoi tulla mitä tahansa”.

Entä nyt? Mikä on tahtotila? Eduskunnan juhlaistunnon puheet kuunneltuani jäin toiveikkaalle mielelle.  Lasten hyvinvoinnin merkitys Suomen kannalta ymmärrettiin, Päättämällä osakesijoituksesta uudistetulle ITLA-säätiölle eduskunta antoi hyvän signaalin koko yhteiskunnalle siitä, että lasten hyvinvointi on itsenäisen Suomen esityslistan kärjessä ja että se yhdistää puolueita, jotka monesta muusta asiasta ovat erimielisiä.

Monessa puheessa toistui tavoite Suomesta joka on hyvä ja yhdenvertainen kaikille lapsille –  perheystävällisyydestä ja onnellisuudestakin mainittiin. Monessa puheessa sanottiin eri sanoin tavoite pitää Suomi maana, jossa jokaiselle kaikki on mahdollista. Kenenkään ei saisi jäädä ulkopuolelle. Oppimistulosten tasa-arvoa pitää vaalia. Vanhemmuudelle haluttiin tukea: kaikki alkaa kodista, moni totesi.

Näistä teemoista puhuivat juhlaistunnossa niin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen, SDP:n Antti Lindtman, Keskustan Antti Kaikkonen, vihreiden Krista Mikkonen,  KD:n Peter Östman, sinisten Tiina Elovaara ja perussuomalaisten Arja Juvonen. Vasemmistoliiton Anna-Kaisa Pekonen sekä RKP:n Anna-Maja Henriksson puhuivat lisäksi hyvin avoimuudesta, suvaitsevaisuudesta ja vihapuheen ehkäisystä.

Kalle Jokinen vertasi oivallisesti nyt päätetty ITLAn uudistamista SITRA-säätiön perustamiseen vuonna 1967.  SITRAn perustaminen oli kauaskantoista. Se on monella tavalla osoittanut suuntaa, innovoinut ja antanut aineksia päättäjille. ITLAsta voi tulla aikaa myöten yhtä lailla merkittävä vaikuttaja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kansallisen tahtotilan ja strategian suuntaajana. Kun taustalla on koko eduskunta, asiasta ei tule hallitus-oppositio- riitakysymystä.

Uuden ITLAn työlistalla on ensimmäisenä kansallinen vanhemmuuden tuen ohjelma, jota se lähtee suunnittelemaan yhdessä muiden alan toimijoiden, myös Väestöliiton kanssa. Lastensuojelun, neuvolan, koulun ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille halutaan antaa näyttöön perustuvia menetelmiä lasten ja vanhempien hyvän vuorovaikutuksen tukemiseen. Tämä on jatkoa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta rahoitetulle Kasvun tuki-työlle.

Tarkoitus on yhdessä eri toimijoiden kanssa lisätä myös väestöviestintää, jolla tuetaan jokaisen isän ja äidin, vanhemman, kasvatustietoisuutta ja ymmärrystä omasta tärkeästä tehtävästään.

Tulevaisuudessakin lasten hyvinvointiin tarvitaan sekä koulun että sosiaali- ja terveystoimen, sivistyksen ja sosiaalisen turvallisuuden toimia. Koulu on tässäkin keskiössä. Tulevaisuuden peruskoulu voisi toimia monella tapaa nykyistä tehokkaammin lasten hyvinvoinnin kokonaisvaltaisena tukijana uudessa kunnassa.

Lapsen hyvinvointi kasvaa läheisissä ihmissuhteissa. Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa. Koulun oppimistuloksia ei pystytä kohentamaan pelkästään pedagogisilla toimilla. Lisäksi tarvitaan lasten kasvuympäristöön, kodin ilmapiiriin ja kannustavuuteen vaikuttamista.  Parempi vanhempien tukeminen on myös tehokasta eriarvoisuuden vähentämistä. Näillä asioilla toimii uudistettu ITLA-säätiö. Nämä tavoitteet ovat myös Väestöliitolle läheisiä ja tärkeitä.

Vaikutetaan yhdessä lasten hyvinvoinnin menestystarinan jatkumiseksi!

Maria Kaisa Aula
Maria Kaisa Aula on Väestöliiton puheenjohtaja ja ITLA :n hallituksen varapuheenjohtaja.

Lisää eduskunnan juhlapäätöksestä www.eduskunta.fi

Seksuaalioikeudet malawilaisen nuoren näkökulmasta

Väestöliitolla on ilo saada vieraaksi malawilainen nuorisoaktiivi Prisca Chakholoma. Priscaa on mahdollista kuulla Maailman ehkäisypäivän seminaarissa 26.9. Pikkuparlamentin auditoriossa Helsingissä.

Tutustutaan ensin Priscaan ja Malawin tilanteeseen paremmin.

Prisca on 23-vuotias nuorisoaktiivi, joka työskentelee valmiuksien kehittämisen ja koulutuksen koordinaattorina CYECE:llä Malawissa. CYECE eli Centre for Youth Empowerment and Civic Education edistää nuorten seksuaalioikeuksia, parantaa heidän valmiuksiaan ja vaikuttaa yhteisöjen ilmapiirin muutokseen nuoria kannustavaksi. CYECE toteuttaa myös Väestöliiton kehitysyhteistyöhanketta Malawissa. Työssään Prisca keskittyy suunnittelemaan ja koordinoimaan toimia, joilla edistetään ja suojellaan nuorten erityisesti tyttöjen seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia.

Prisca pyrkii intohimoisesti edistämään nuorten oikeuksia. Kysyin häneltä, miksi hän haluaa edistää nuorten ja erityisesti tyttöjen seksuaalioikeuksia. Hän kertoi tarinan ystävästään, joka tuli nuorena raskaaksi. Ystävä ei ollut valmis raskauteen nuoren ikänsä vuoksi, mutta myös siksi, ettei hänellä ollut kokonaisvaltaista tietoa omasta seksuaali- ja lisääntymisterveydestään. Ystävä sai loppujen lopuksi keskenmenon. Tilanne oli stressaava niin nuorelle itselleen, mutta myös koko perheelle.

Prisca halusi kertomuksellaan tuoda esille, että Malawissa monet tytöt tulevat raskaaksi liian nuorena. Seksuaaliterveys ja -oikeuksien toteutumattomuus vaikuttaa eniten juuri nuoriin tyttöihin. Prisca kertoi, että pojat pääsevät usein kuin koira veräjästä tytön tullessa raskaaksi.  Tyttö taas joutuu kantamaan vastuun lapsesta sekä mahdollisesta stigmasta. Tytöt ovat myös niitä, jotka joutuvat kärsimään vaarallisen abortin seuraukset.

Prisca kertoi, miten Malawissa tytöt joutuvat jättämään koulun kesken raskauden vuoksi, heidät pakotetaan avioliittoon, he altistuvat seksitaudeille ja kärsivät vakavia seurauksia siitä, että heillä ei ole tietoa seksuaaliterveydestä tai -palveluista. Prisca on myös huolissaan seksitautien määrän kasvusta, sillä nuoret tytöt eivät uskalla kieltäytyä suojaamattomasta seksistä. Prisca haluaa korostaa tyttöjen voimaannuttamisen tärkeyttä, jotta he voivat tehdä päätöksiä omasta tulevaisuudestaan.

Prisca kertoi myös Malawin tilanteesta. Hänen mukaansa, että poliittista tahtoa löytyy ja aloitteita on tehty, jotta seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista tulisi valtion prioriteetti. Ongelmiksi Prisca näkee vielä esimerkiksi sen, että abortti on edelleen laiton ja samaa sukupuolta olevien parisuhde ja avioliitto on rangaistavaa. Haasteita lisää myös resurssien ja materiaalien puute, negatiivinen asenneilmapiri nuorten seksuaaliterveyspalveluita kohtaan yhteisöissä sekä stigmat. Prisca haluaa korostaa, että muutosta on tapahtunut, mutta edelleen on haasteita ja töitä oikeuksien toteutumiseksi on tehtävä.

Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla, mitä Priscalla on kerrottavaa Malawin nuorista ja seksuaalioikeuksista.
Ilmoittaudu Maailman ehkäisypäivän seminaariin ”Samat oikeudet, eri haasteet” 24.9. mennessä osoitteeseen sanna.kotiranta@vaestoliitto.fi.
Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeistä asioista! Tervetuloa!

Lisätietoja ja seminaarin ohjelma

Kondomioppia nuorille, tärkeääkö?

Olen opettanut biologiaa ja terveystietoa yläkoululaisille monen vuoden ajan ja kondomin käytön opettaminen on ollut osa 8. luokan terveystiedon kurssia niin kauan kuin muistan. Aloittaessani seksuaalineuvojan opintoihin liittyvää opinnäytetyötä kondomin käytön ohjeistuksesta, ajattelin, että kaikki tietävät miten kondomin käyttöä opetetaan nuorille, pidin sitä itsestäänselvyytenä. Ja aivan syyttä.

Usein oletetaan nuorten tietävän paljon enemmän asioista, kuin he todellisuudessa tietävät. Erityisesti seksuaalisuus on alue, josta monet nuoret eivät halua kavereiden edessä tunnustaa olevansa tietämättömiä, eivätkä he kysy siitä aikuisilta, eivät halua eivätkä pysty. Nuoren elämässä olevilla muilla aikuisilla onkin tässä suuri rooli. Kuinka luontevasti asioista puhutaan, ja millainen malli aikuisten suhtautumisesta aiheeseen nuorille jää. Tämän kun aikuiset aina muistaisivat erilaisista asioista nuorten kanssa keskustellessaan.

Kouluterveyskyselyssä (2015) tulee esille, että yhdynnät alkavat monilla (18-19%:lla) 8.-9. -luokkalaisena. Yhdynnässä olleista moni (pojat 27%, tytöt 43%) on jättänyt ehkäisyn kokonaan käyttämättä, vaikka ehkäisyn käytöllä seksissä halutaan erityisesti ehkäistä ei-toivottua raskautta. Seksitaudin riskiä pidetään melko vähäisenä. Tämäkin asenne vähentää kondomin käyttöä.

Yläkoulussa nuoret ovat hyvin erilaisessa kehitysvaiheessa keskenään. Ei voi sanoa, että kaikki heistä tarvitsevat tietoa ehkäisystä juuri tietyllä luokka-asteella. Mutta koska tietoa on parempi antaa aikaisin, kuin liian myöhään, on 8. luokka-aste mielestäni juuri oikea aika. Kondomin käyttö tulee esille terveystiedon tunneilla ja terveydenhoitajan tarkastuksessa. Nuorelle on annettava mahdollisuus tiedon saamiseen ja kondomin käytön opetteluun niin, ettei hän koe tilannetta kiusalliseksi, ja että kondomista jää käsitys, ettei sen käyttö ole ihmeellistä eikä vaikeaa. Nuoret eivät halua yleensä erottua porukasta, joten siksi kondomin käytön opettelu oppitunnilla on hyvä tehdä niin, että koko luokka, tai ainakin mahdollisimman moni oppilaista saa harjoitella kondomin käyttöä samanaikaisesti. Opettajan rooli tilanteen ohjaamisessa ja ilmapiirin pitämisessä rentona ja luontevana on tärkeä. On hienoa, kun nuorille jää tunnin jälkeen käsitys, että kondomi on helppo hankkia ja käyttää ja se tulee pitää aina mukana.

Mielestäni omassa koulussani on toimiva konsepti siinä, miten kondomioppi on jaettu terveydenhoitajien ja terveystiedon opettajien kanssa. Luokassa jokainen saa harjoitella kondomin käyttöä 8. luokalla rennossa ilmapiirissä. Samana vuonna laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja keskustelee nuoren kanssa henkilökohtaisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja antaa nuorelle kondomin, jonka käyttöä voi harjoitella rauhassa kotona. Nuoren niin toivoessa käytön opastusta annetaan myös tuolla kahdenkeskisellä vastaanotolla.

On hienoa, kun koulun aikuiset keskustelevat keskenään siitä, miten seksuaalikasvatus ja esimerkiksi kondomin käytön neuvonta koulussa hoidetaan. On myös hyvä, kun aihealuetta nuorten kanssa läpi käyvät aikuiset suhtautuvat seksuaalisuuteen luontevasti ja osaavat myös jutella siitä nuorten kanssa. Tällaisen mallinhan me nuorillekin haluamme antaa. Kondomi on tärkeä ja helppokäyttöinen ehkäisyväline, jota tulee käyttää. Nuorille tärkein viesti on, että he ymmärtävät, kuinka tärkeitä he ovat ja huolehtivat itsestään parhaalla mahdollisella tavalla.

Eeva Lehtinen
Biologian, maantiedon ja terveystiedon lehtori, seksuaalineuvojaopiskelija
Eeva tekee opinnäytetyönään Väestöliiton neuvonta- ja opetusaineistoa Kumita-kampanjan nettisivulle.
Kumita on valtakunnallinen kampanja, jolla halutaan lisätä nuorten kondomin käyttöä, kun on sen aika. Kampanjassa jaetaan kondomit kaikille 8.-luokkalaisille ja tarjotaan ohjaus- sekä neuvontamateriaalia mm. kampanjan nettisivuilla
www.kumita.fi, facebookissa, sekä instagramissa.

Nuorten seksuaalioikeudet politiikan keskiöön

Nuorten seksuaalioikeuksien edistäminen ja turvaaminen tulisi olla politiikan keskipisteenä.

Maailman väkiluvusta 1,8 miljardia on 10–24-vuotiaita nuoria. Suurin osa näistä nuorista elää kehitysmaissa. Nuorten määrän arvioidaan kasvavan vielä huomattavasti erityisesti Afrikan ja Aasian alueilla. Nuoret ovat haavoittuvaisessa kehitysvaiheessa, jonka vuoksi on erityisen tärkeää keskittyä nuorten seksuaalioikeuksien toteutumiseen.

Nuorten valinnoilla ja mahdollisuuksilla on käänteentekevä merkitys koko maailman tulevaisuuden kannalta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että politiikkalinjausten ja investointien avulla varmistetaan nuorten seksuaalioikeuksien toteutuminen. Ilman seksuaalioikeuksia nuorten mahdollisuudet tehdä itselleen ja yhteisölleen edullisia valintoja vähenevät.

Nuoret saattavat kohdata monenlaisia haasteita pyrkiessään seksuaaliterveyspalveluihin. Nuorten seksuaalisuuteen liittyvät tabut voivat vaikuttaa siihen, ettei nuori itse uskalla hakeutua näihin palveluihin tai ne voivat vaikuttaa negatiivisesti terveydenhoitohenkilökunnan käyttäytymiseen nuoria kohtaan.  Nuoren hakeutumista seksuaaliterveyspalveluihin rajoittaa myös mahdollinen huoltajalta tarvittava lupa tai ilmoitusvelvollisuus.

Minkälaista politiikkaa sitten tulisi tehdä, jotta nuorten seksuaalioikeudet toteutuisivat?

Nuorten seksuaalioikeudet toteutuvat mahdollistamalla jokaisen nuoren pääsy nuorisoystävällisiin seksuaaliterveyspalveluihin. Nuorisoystävälliset palvelut ovat ilmaisia ja lähellä nuoria, niihin hakeutumiseen on mahdollisimman matala kynnys. On tärkeää, että palvelut kunnioittavat nuorten erilaisuutta ja ovat luottamuksellisia. Nuorisoystävällisten palveluiden saatavuus ehkäisee tehokkaasti seksitauteja ja tahattomia raskauksia.

Nuorten tarve seksuaaliterveyspalveluille on suuri. Sen vuoksi kehitysyhteistyön painopisteenä tulisi olla nuorten seksuaalioikeuksien edistäminen.

Nuorten seksuaalioikeuksia edistetään turvaamalla jokaiselle nuorelle pääsy nuorisoystävällisiin seksuaaliterveyspalveluihin. Palvelut, jotka edistävät nuorten seksuaalista hyvinvointia ja oikeuksia vaikuttavat nuorten valintoihin ja mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Panostamalla nuoriin vaikutetaan tulevaisuuteen.

Väestöliitto järjestää yhdessä Eduskunnan Väestö- ja kehitysryhmän ja Bayerin kanssa Maailman ehkäisypäivän seminaarin tiistaina 26.9.2017 klo 12.00–14.00 Eduskunnan Auditoriossa. ”Samat oikeudet, eri haasteet” – seminaari etsii ratkaisuja siihen, miten oikeus ehkäisyyn voitaisiin toteuttaa jokaisen kohdalla, jokaisen omista lähtökohdista ja toiveista käsin.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeästä asiasta!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset seminaariin sanna.kotiranta(at)vaestoliitto.fi

Seminaarin aikataulun ja lisätietoja löydät täältä

Seksuaalikasvatuksella voi vaikuttaa

Kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen tavoite on lisätä tietoa, taitoja, mahdollisuuksia ja vastuullisuutta. Seksuaalikasvatuksella on merkittävä rooli nuorten kehityksessä.

Seksuaalikasvatus ehkäisee riskikäyttäytymistä vahvistamalla nuoren itsetuntemusta, itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa. Se antaa tietoja murrosiästä, raskauden ja seksitautien ehkäisystä, seksuaalikäyttäytymisestä sekä lisääntymisestä ja vanhemmuudesta. Kuulostaa hyvältä, eikö niin?

Mutta mitä tapahtuu, jos nuoret eivät saa tarvittavaa seksuaalikasvatusta?

Joka päivä yli 20 000 alle 18-vuotiasta tyttöä synnyttää lapsen. Vuosittain se tekee noin 7,3 miljoonaa alaikäisen synnytystä. Aikaiset raskaudet vaarantavat niin tytön terveyden kuin tulevaisuuden. Usein aikainen raskaus pakottaa tytön jättämään koulun kesken, jonka vuoksi hänen mahdollisuutensa saada töitä ja vaikuttaa omaan ja perheensä tulevaisuuteen pienenee.

Nuorilla on myös suurempi riski komplikaatioihin ja kuolemaan raskauden ja synnytyksen aikana. Raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat 15–19-vuotiaiden tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa.

Joka päivä todetaan yli miljoona uutta seksitautitartuntaa. Suurin osa voitaisiin estää tarvittavalla tiedolla. Kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen avulla nuoret saavat tietoa siitä, miten ehkäistä seksitauteja. Vaikuttavaa, eikö olekin?

Suomessa ajankohtaisessa keskustelussa ollut maksuton ehkäisy olisi myös suunta kohti parempaa seksuaalikasvatusta. Ehkäisystä tulisi puhua enemmän ja siitä tulisi tehdä arkisempaa ja hyväksyttävämpää. Kokonaisvaltaisella seksuaalikasvatuksella turvataan se, että jokainen tietää, miten ehkäisyvälineitä käytetään. Maksuton ehkäisy varmistaa jokaiselle yhtäläiset oikeudet ehkäisyyn.

Seksuaalikasvatus tulisi mahdollistaa kaikille nuorille ympäri maailman. Toimiva seksuaalikasvatus on kulttuurisensitiivistä eli ottaa huomioon maan kulttuurin ja uskonnon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, sitä etteikö kaikilla nuorilla olisi oikeutta oikeaan tietoon myös seksuaalisuudesta.

Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus on seksuaalioikeus. Jokaisella on oikeus tietoon!