Saat, mitä mittaat

Kuva: freephotos

Indikaattorit, mittarit, tulos, tuotos, vaikuttavuus.

Kuulostaa puuduttavalta. Ainakin jos vertaa kestävän kehityksen suurenmoisiin tavoitteisiin. Vai miltä kuulostavat köyhyyden poistaminen, tyttöjen syrjinnän lopettaminen ja modernin ehkäisyn takaaminen kaikille?

Ainakin sukujuhlissa tuon jälkimmäisen luettelon kerrottuaan saa kuulla, että tekee tärkeää työtä.

Valitettavasti myös alussa luettelemiani mittaamiseen liittyviä termejä tarvitaan, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Voisi jopa sanoa, että ne ovat onnistumisen – tai ainakin onnistumisen todentamisen – elinehto.

Kysymykset laadukkaasta mittaamisesta ovat kuitenkin valtavan suuria, teknisesti ja filosofisestikin. Miten mitata tyttöjen syrjintää? Pitääkö sen olla joku numeerinen mittari, jota voidaan vertailla eri maiden välillä? Miten arvioidaan, kuinka moni jää ilman tarvitsemaansa ehkäisyä? Kuka määrittelee, millaiset ehkäisyvälineet ovat moderneja?

Laajuudestaan huolimatta juuri näihin kysymyksiin pitää kuitenkin kyetä vastaamaan, jotta tiedämme, teemmekö kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi oikeita toimenpiteitä.

Saat, mitä mittaat, sanotaan. Ja jotta tehdään oikeita asioita, meidän pitää mitata oikeita asioita.

Esimerkiksi 90-luvun laman aikaan Suomessa säästettiin seksuaalikasvatuksesta, mikä näkyi suurena määränä teiniraskauksia. Kun 2000-luvulla seksuaalikasvatukseen alettiin taas panostaa, lähti teiniraskauksien määrä laskuun. Määrä on jo puolittunut vuosituhannen vaihteen tasosta. Ja nyt – kiitos mittaamisen – päättäjät uskovat, että seksuaalikasvatukseen kannattaa satsata.

Meillä jokaisella on oikeus ja tarve hyvään tilastointiin, jonka pohjalta voidaan tehdä parempaa politiikkaa. Minulla on, näin kansainvälisenä tyttöjen päivänä, pyyntö maailman tilastonikkareille: ottakaa tytöt ja heidän todellisuutensa huomioon tilastoja laatiessanne. Varsinkin hyvin nuorten, 1014-vuotiaiden tyttöjen seksuaaliterveyteen liittyviä tarpeita ei tilastoida ja siksi ne jäävät näkymättömiin.

Tilastot on kuivia, ei siitä pääse mihinkään. Niiden kanssa vääntäminen voi olla tuskastuttavaa, kyllä. Mutta se on työtä, jota on tehtävä, jotta voimme suhtautua vakavasti perimmäisiin tavoitteisiimme: köyhyyden poistamiseen, tyttöjen syrjinnän lopettamiseen ja modernin ehkäisyn takaamiseen kaikille.

Turvallinen abortti on seksuaalioikeus

Kansainvälistä turvallisen abortin päivää vietetään tänään, syyskuun 28. päivä. Päivän tarkoituksena on edistää turvallista ja laillista aborttia. Jokaisella naisella on oikeus päättää omasta kehostaan ilman painostusta. Jokaisella naisella on oikeus turvalliseen aborttiin. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan toteudu kaikkialla, sillä eri maissa on erilaisia käytäntöjä ja lakeja aborttiin liittyen. Sen vuoksi tarvitaan kansainvälistä huomiota naisten seksuaalioikeuksiin ja aborttioikeuteen. Oikeus turvalliseen aborttiin on seksuaalioikeus.

Vaarallinen abortti on raskauden keinotekoinen ja ennenaikainen keskeytys, joka suoritetaan turvattomissa olosuhteissa joko epäpätevästä henkilökunnasta tai tarvittavien välineiden ja hygienian puutteesta johtuen. Erilaiset esteet johtavat siihen, että naiset joutuvat turvautumaan vaaralliseen aborttiin. Näitä esteitä ovat esimerkiksi rajoittavat lait, palveluiden huono saatavuus, korkea hinta, stigma, terveydenhuollon ammattilaisten kieltäytyminen tai tarpeettomat vaatimukset, kuten pakolliset odotusajat tai kolmannen osapuolen suostumus.

Nyt vuosittain tehdään noin 21,6 miljoonaa vaarallista aborttia. Näistä 18,5 miljoonaa aborttia tapahtuu kehitysmaissa. Vuosittain 47 000 naista kuolee vaarallisen abortin seurauksena. Vaarallinen abortti on pääsyynä 13 prosenttiin äitiyskuolemista. Näihin lukuihin voidaan vaikuttaa mahdollistamalla laillinen ja turvallinen abortti.

Asenteet seksuaalioikeuksia kohtaan ovat muuttuneet entistä tiukemmiksi ja opposition määrä on kasvanut. Erityisesti presidentti Trumpin asettama Global Gag Rule vaikuttaa suoraan naisten aborttioikeuteen. Rahoituksen kieltäminen aborttia tukevilta järjestöiltä vähättelee yleisesti naisten seksuaalioikeuksia, mutta samalla ottaa vahvan kannan naisten oikeudesta aborttiin. Näillä toimilla ei vaikuteta siihen, että aborttien määrä laskisi vaan päinvastoin.

Suunnittelemattomia raskauksia ei vähennetä kieltämällä aborttipalvelut vaan tarjoamalla mahdollisuus perhesuunnitteluun ja ehkäisyyn. Guttmacher Instituutin mukaan mahdollistamalla kehittyvillä alueilla naisten pääsy ehkäisypalveluihin voidaan vähentää suunnittelemattomia raskauksia 75 prosentilla, joka tarkoittaisi 67 miljoonaa suunnittelematonta raskautta vähemmän.

Naisten seksuaalioikeudet eivät täyty mikäli naisten oikeus turvalliseen aborttiin ei toteudu. Jotta vaarallisilta aborteilta vältyttäisiin, tulisi tiedon ja ehkäisyvälineiden saatavuutta parantaa. Erityisen tärkeää olisi lisätä naisten tietämystä omista oikeuksistaan, jolloin he osaisivat vaatia asianmukaista hoitoa eivätkä joutuisi valitsemaan vaarallista aborttia.

Sinun tukeasi tarvitaan. Allekirjoita vetoomus siitä, että kaikilla naisilla Euroopassa tulee olla oikeus aborttiin. Vetoomus esitetään Euroopan parlamentissa Brysselissä 28. syyskuuta 2017.

 

Yhtäläinen oikeus seksuaaliseen hyvinvointiin

Kun kasvuympäristökseni sattui 2010-luvun Suomi, olin onnekkaampi kuin moni muu nuori maailmassa. Nepalissa murrosikäisten tyttöjen toisiksi yleisin kuolinsyy on raskauden ja synnytyksen aiheuttamat komplikaatiot, yleisempää on vain itsemurha.

Maailmanpankin mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lapsiluku naista kohden on edelleen korkeampi kuin missään mualla, melkein viisi, kun Euroopassa sama luku on 1,6. Lukujen ero ei selity vanhempien henkilökohtaisilla valinnoilla, vaan taustalla ovat erot ehkäisyn saatavuudessa ja kulttuureihin liittyvissä uskomuksissa ja asenteissa perhesuunnitteluun. Vaikka jättäisi mainitsematta kokonaisia teemoja alkaen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemasta syrjinnästä, lienee selvää, että seksuaalioikeuksien puolesta riittää yhä tehtävää niin paikallisesti kuin globaalisti ympäri maailmaa.

Seksi on mielenkiintoinen, ihmeellinen ja ihana asia. Kiehtovalla tavalla se yhdistyy osaksi esihistoriaa ja tulevaisuutta, ihmissuhteita ja uuden elämän ihmettä – sen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus, yhdessä tai erillään, voivat antaa valtavasti iloa ja nautintoa koettavaksi.

Ihmiset ajattelevat maailmasta ja seksistä eri tavoin, ja toisille abortti tai vaikkapa ehkäisy eivät ole vaihtoehtoja, jotkut ovat onnellisimmillaan usean kumppanin kanssa, toiset yksin ja joitain seksi ylipäätään ei kiinnosta lainkaan. Ajatukset siitä, minkälaiseen suhteeseen seksin harrastaminen sopii, vaihtelevat ja oma seksuaalisuus ja seksi voi olla myös jotain määritelmien väliltä tai ulkopuolelta. Parhaimmillaan seksi on osa itselle sopivaa hyvää elämää, tekijänsä näköistä ja itse valitulla tavalla toteutettua. Melkein kaikki on oikein ja sallittua, kunhan seksi perustuu vapaaehtoisuuteen, sillä seksuaalioikeudet ovat yhtäläisiä ja mielipiteistä riippumattomia.

Mulle on kerrottu oikeudestani keholliseen koskemattomuuteen ja päättää itse seksielämästäni ja kumppaneistani. Tiedän, mitä tehdä jos haluan tai en halua lapsia, miten vältetään seksitauteja ja miten riisto, väkivalta ja pakottaminen eivät kuulu seksin kanssa yhteen. Yksi monista syistä, miksi meidän maailmamme ei kuitenkaan ole vielä valmis on, etteivät kaikki maailman ihmiset tunne näitä oikeuksiaan tai saa riittävää seksuaalikasvatusta.

Koska ihmiset ovat epätäydellisiä ja erehdyksiä ja vahinkoja sattuu, kuuluu seksuaalioikeuksiin mahdollisuus jatkaa elämää myös harmien jälkeen. Aborttiharkinta on harvoin naisen tavoittelema tila, mutta vaikeassa tilanteessa on hurjan tärkeää saada tukea ja aborttiin päädyttäessä myös turvalliset toimenpiteet sen suorittamiseksi. Tälläkin hetkellä sadat miljoonat naiset ovat vailla asiallista tietoa ja välineitä turvalliseen perhesuunnitteluun, eikä aborttioikeus toteudu kaikkialla.

Tiistaina 26.9. vietetään maailman ehkäisypäivää ja tämän viikon torstaina kansaivälistä turvallisen abortin päivää, kummankin taustalla seksuaalioikeuksiin kuuluva oikeus seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Erityisesti naisten seksuaalioikeuksiin ja -terveyteen vaikuttamalla yhä useampi tyttö pystyy kouluttautumaan ja niin yksilön kuin yhteiskunnankin taloudellinen tilanne paranee, köyhyys vähenee, sukupuolet tasa-arvoistuvat ja perhekokojen siirtyessä perheiden toivomalle tasolle myös ympäristöhaasteet helpottavat.

Maailma muuttuu, kun vääriin käsityksiin perustuvat uskomukset vaihtuvat ja välineitä ja lääkkeitä, rahoitusta, mediatilaa ja poliittista tahtoa käytetään sen muuttamiseen.

Tua Videman, Väestöliiton nuorten työryhmän jäsen

Seuraa maailman ehkäisypäivän seminaaria ”Samat oikeudet, eri haasteet” nettilähetyksen kautta Väestöliiton sivulla www.vaestoliitto.fi tiistaina 26.9. klo 12-14.

Seksuaalioikeudet malawilaisen nuoren näkökulmasta

Väestöliitolla on ilo saada vieraaksi malawilainen nuorisoaktiivi Prisca Chakholoma. Priscaa on mahdollista kuulla Maailman ehkäisypäivän seminaarissa 26.9. Pikkuparlamentin auditoriossa Helsingissä.

Tutustutaan ensin Priscaan ja Malawin tilanteeseen paremmin.

Prisca on 23-vuotias nuorisoaktiivi, joka työskentelee valmiuksien kehittämisen ja koulutuksen koordinaattorina CYECE:llä Malawissa. CYECE eli Centre for Youth Empowerment and Civic Education edistää nuorten seksuaalioikeuksia, parantaa heidän valmiuksiaan ja vaikuttaa yhteisöjen ilmapiirin muutokseen nuoria kannustavaksi. CYECE toteuttaa myös Väestöliiton kehitysyhteistyöhanketta Malawissa. Työssään Prisca keskittyy suunnittelemaan ja koordinoimaan toimia, joilla edistetään ja suojellaan nuorten erityisesti tyttöjen seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia.

Prisca pyrkii intohimoisesti edistämään nuorten oikeuksia. Kysyin häneltä, miksi hän haluaa edistää nuorten ja erityisesti tyttöjen seksuaalioikeuksia. Hän kertoi tarinan ystävästään, joka tuli nuorena raskaaksi. Ystävä ei ollut valmis raskauteen nuoren ikänsä vuoksi, mutta myös siksi, ettei hänellä ollut kokonaisvaltaista tietoa omasta seksuaali- ja lisääntymisterveydestään. Ystävä sai loppujen lopuksi keskenmenon. Tilanne oli stressaava niin nuorelle itselleen, mutta myös koko perheelle.

Prisca halusi kertomuksellaan tuoda esille, että Malawissa monet tytöt tulevat raskaaksi liian nuorena. Seksuaaliterveys ja -oikeuksien toteutumattomuus vaikuttaa eniten juuri nuoriin tyttöihin. Prisca kertoi, että pojat pääsevät usein kuin koira veräjästä tytön tullessa raskaaksi.  Tyttö taas joutuu kantamaan vastuun lapsesta sekä mahdollisesta stigmasta. Tytöt ovat myös niitä, jotka joutuvat kärsimään vaarallisen abortin seuraukset.

Prisca kertoi, miten Malawissa tytöt joutuvat jättämään koulun kesken raskauden vuoksi, heidät pakotetaan avioliittoon, he altistuvat seksitaudeille ja kärsivät vakavia seurauksia siitä, että heillä ei ole tietoa seksuaaliterveydestä tai -palveluista. Prisca on myös huolissaan seksitautien määrän kasvusta, sillä nuoret tytöt eivät uskalla kieltäytyä suojaamattomasta seksistä. Prisca haluaa korostaa tyttöjen voimaannuttamisen tärkeyttä, jotta he voivat tehdä päätöksiä omasta tulevaisuudestaan.

Prisca kertoi myös Malawin tilanteesta. Hänen mukaansa, että poliittista tahtoa löytyy ja aloitteita on tehty, jotta seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista tulisi valtion prioriteetti. Ongelmiksi Prisca näkee vielä esimerkiksi sen, että abortti on edelleen laiton ja samaa sukupuolta olevien parisuhde ja avioliitto on rangaistavaa. Haasteita lisää myös resurssien ja materiaalien puute, negatiivinen asenneilmapiri nuorten seksuaaliterveyspalveluita kohtaan yhteisöissä sekä stigmat. Prisca haluaa korostaa, että muutosta on tapahtunut, mutta edelleen on haasteita ja töitä oikeuksien toteutumiseksi on tehtävä.

Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla, mitä Priscalla on kerrottavaa Malawin nuorista ja seksuaalioikeuksista.
Ilmoittaudu Maailman ehkäisypäivän seminaariin ”Samat oikeudet, eri haasteet” 24.9. mennessä osoitteeseen sanna.kotiranta@vaestoliitto.fi.
Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeistä asioista! Tervetuloa!

Lisätietoja ja seminaarin ohjelma

Kondomioppia nuorille, tärkeääkö?

Olen opettanut biologiaa ja terveystietoa yläkoululaisille monen vuoden ajan ja kondomin käytön opettaminen on ollut osa 8. luokan terveystiedon kurssia niin kauan kuin muistan. Aloittaessani seksuaalineuvojan opintoihin liittyvää opinnäytetyötä kondomin käytön ohjeistuksesta, ajattelin, että kaikki tietävät miten kondomin käyttöä opetetaan nuorille, pidin sitä itsestäänselvyytenä. Ja aivan syyttä.

Usein oletetaan nuorten tietävän paljon enemmän asioista, kuin he todellisuudessa tietävät. Erityisesti seksuaalisuus on alue, josta monet nuoret eivät halua kavereiden edessä tunnustaa olevansa tietämättömiä, eivätkä he kysy siitä aikuisilta, eivät halua eivätkä pysty. Nuoren elämässä olevilla muilla aikuisilla onkin tässä suuri rooli. Kuinka luontevasti asioista puhutaan, ja millainen malli aikuisten suhtautumisesta aiheeseen nuorille jää. Tämän kun aikuiset aina muistaisivat erilaisista asioista nuorten kanssa keskustellessaan.

Kouluterveyskyselyssä (2015) tulee esille, että yhdynnät alkavat monilla (18-19%:lla) 8.-9. -luokkalaisena. Yhdynnässä olleista moni (pojat 27%, tytöt 43%) on jättänyt ehkäisyn kokonaan käyttämättä, vaikka ehkäisyn käytöllä seksissä halutaan erityisesti ehkäistä ei-toivottua raskautta. Seksitaudin riskiä pidetään melko vähäisenä. Tämäkin asenne vähentää kondomin käyttöä.

Yläkoulussa nuoret ovat hyvin erilaisessa kehitysvaiheessa keskenään. Ei voi sanoa, että kaikki heistä tarvitsevat tietoa ehkäisystä juuri tietyllä luokka-asteella. Mutta koska tietoa on parempi antaa aikaisin, kuin liian myöhään, on 8. luokka-aste mielestäni juuri oikea aika. Kondomin käyttö tulee esille terveystiedon tunneilla ja terveydenhoitajan tarkastuksessa. Nuorelle on annettava mahdollisuus tiedon saamiseen ja kondomin käytön opetteluun niin, ettei hän koe tilannetta kiusalliseksi, ja että kondomista jää käsitys, ettei sen käyttö ole ihmeellistä eikä vaikeaa. Nuoret eivät halua yleensä erottua porukasta, joten siksi kondomin käytön opettelu oppitunnilla on hyvä tehdä niin, että koko luokka, tai ainakin mahdollisimman moni oppilaista saa harjoitella kondomin käyttöä samanaikaisesti. Opettajan rooli tilanteen ohjaamisessa ja ilmapiirin pitämisessä rentona ja luontevana on tärkeä. On hienoa, kun nuorille jää tunnin jälkeen käsitys, että kondomi on helppo hankkia ja käyttää ja se tulee pitää aina mukana.

Mielestäni omassa koulussani on toimiva konsepti siinä, miten kondomioppi on jaettu terveydenhoitajien ja terveystiedon opettajien kanssa. Luokassa jokainen saa harjoitella kondomin käyttöä 8. luokalla rennossa ilmapiirissä. Samana vuonna laajassa terveystarkastuksessa terveydenhoitaja keskustelee nuoren kanssa henkilökohtaisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja antaa nuorelle kondomin, jonka käyttöä voi harjoitella rauhassa kotona. Nuoren niin toivoessa käytön opastusta annetaan myös tuolla kahdenkeskisellä vastaanotolla.

On hienoa, kun koulun aikuiset keskustelevat keskenään siitä, miten seksuaalikasvatus ja esimerkiksi kondomin käytön neuvonta koulussa hoidetaan. On myös hyvä, kun aihealuetta nuorten kanssa läpi käyvät aikuiset suhtautuvat seksuaalisuuteen luontevasti ja osaavat myös jutella siitä nuorten kanssa. Tällaisen mallinhan me nuorillekin haluamme antaa. Kondomi on tärkeä ja helppokäyttöinen ehkäisyväline, jota tulee käyttää. Nuorille tärkein viesti on, että he ymmärtävät, kuinka tärkeitä he ovat ja huolehtivat itsestään parhaalla mahdollisella tavalla.

Eeva Lehtinen
Biologian, maantiedon ja terveystiedon lehtori, seksuaalineuvojaopiskelija
Eeva tekee opinnäytetyönään Väestöliiton neuvonta- ja opetusaineistoa Kumita-kampanjan nettisivulle.
Kumita on valtakunnallinen kampanja, jolla halutaan lisätä nuorten kondomin käyttöä, kun on sen aika. Kampanjassa jaetaan kondomit kaikille 8.-luokkalaisille ja tarjotaan ohjaus- sekä neuvontamateriaalia mm. kampanjan nettisivuilla
www.kumita.fi, facebookissa, sekä instagramissa.

Samat oikeudet, eri haasteet

”Miten löytää juuri minulle sopiva ehkäisy?”

”En minä aluksi pystynyt itse maksamaan ehkäisyä vaan äiti sen maksoi.”

”Tapasin pojan ja tulin raskaaksi. Lapsen syntymän jälkeen minut lähetettiin asumaan poikaystäväni vanhempien luokse. He pahoinpitelivät minua, en ollut tervetullut.”   Ilza, 15 vuotta

”Olen ollut naimisissa 15-vuoden ikäisestä asti. Olen saanut viisi lasta, joista kolme on menehtynyt. Olen kärsinyt seitsemän vuotta fistulasta, joka syntyi viimeisimmän synnytykseni aikana.” Hadjidja, 25 vuotta

Huomaatko eron?

Meillä kaikilla on samat oikeudet, mutta ne eivät toteudu samalla tavalla.

Tieto ehkäisystä on erityisen tärkeää nuorten tyttöjen hyvinvoinnille. Oikein käytettynä ehkäisyllä estetään tahattomat raskaudet ja seksitautien tarttuminen.

Ehkäisyn saatavuuteen liittyy haasteita eri puolilla maailmaa. Varsinkaan kehitysmaissa nuoret eivät saa tarvittavaa tietoa ehkäisystä tai heillä ei ole mahdollisuutta käyttää sitä. Haasteena voi olla myös maan uskonto, lait tai stigma, joka aiheuttaa sen, ettei tietoa ehkäisystä yksinkertaisesti ole tarjolla.

Raha on usein haaste niin kehittyvissä kuin kehittyneissä maissa. Maksuttoman ehkäisyn avulla vähennetään eriarvoisuutta ja varmistetaan jokaiselle mahdollisuus itselle sopivaan ehkäisyyn. Maksuttoman ehkäisyn taustalla on myös tavoite ehkäistä seksitauteja tehokkaammin ja samalla vastuu ehkäisystä jakautuisi tasaisemmin kaikille sukupuolille.

Tiedon ja ehkäisyn puute vaikuttaa negatiivisesti maailman naisiin ja tyttöihin. Maailmassa on tälläkin hetkellä yli 220 miljoona naista, jotka haluaisivat käyttää turvallista ja tehokasta ehkäisyä. Heillä ei kuitenkaan ole sitä varten tietoa tai ehkäisymenetelmiä.

Ehkäisyn ja tiedon puute vaikuttaa osaltaan siihen, että raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat 15–19-vuotiaiden tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa. Ehkäisyn puute, näiden aiheuttama aikainen raskaus, siihen liittyvät komplikaatiot rikkovat räikeästi tyttöjen oikeuksia. Sen vuoksi on erityisen tärkeää etsiä ratkaisuja siihen, miten seksuaalioikeudet voidaan toteuttaa jokaisen kohdalla. Tällä hetkellä seksuaalioikeudet eivät toteudu kaikille.

Tänään vietetään Maailman väestöpäivää. Maailman väestöpäivä on Yhdistyneiden kansakuntien UNFPA:n vuosittainen päivä, jolloin korostetaan väestönsuunnittelua.

Seksuaalikasvatuksella voi vaikuttaa

Kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen tavoite on lisätä tietoa, taitoja, mahdollisuuksia ja vastuullisuutta. Seksuaalikasvatuksella on merkittävä rooli nuorten kehityksessä.

Seksuaalikasvatus ehkäisee riskikäyttäytymistä vahvistamalla nuoren itsetuntemusta, itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa. Se antaa tietoja murrosiästä, raskauden ja seksitautien ehkäisystä, seksuaalikäyttäytymisestä sekä lisääntymisestä ja vanhemmuudesta. Kuulostaa hyvältä, eikö niin?

Mutta mitä tapahtuu, jos nuoret eivät saa tarvittavaa seksuaalikasvatusta?

Joka päivä yli 20 000 alle 18-vuotiasta tyttöä synnyttää lapsen. Vuosittain se tekee noin 7,3 miljoonaa alaikäisen synnytystä. Aikaiset raskaudet vaarantavat niin tytön terveyden kuin tulevaisuuden. Usein aikainen raskaus pakottaa tytön jättämään koulun kesken, jonka vuoksi hänen mahdollisuutensa saada töitä ja vaikuttaa omaan ja perheensä tulevaisuuteen pienenee.

Nuorilla on myös suurempi riski komplikaatioihin ja kuolemaan raskauden ja synnytyksen aikana. Raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat 15–19-vuotiaiden tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa.

Joka päivä todetaan yli miljoona uutta seksitautitartuntaa. Suurin osa voitaisiin estää tarvittavalla tiedolla. Kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen avulla nuoret saavat tietoa siitä, miten ehkäistä seksitauteja. Vaikuttavaa, eikö olekin?

Suomessa ajankohtaisessa keskustelussa ollut maksuton ehkäisy olisi myös suunta kohti parempaa seksuaalikasvatusta. Ehkäisystä tulisi puhua enemmän ja siitä tulisi tehdä arkisempaa ja hyväksyttävämpää. Kokonaisvaltaisella seksuaalikasvatuksella turvataan se, että jokainen tietää, miten ehkäisyvälineitä käytetään. Maksuton ehkäisy varmistaa jokaiselle yhtäläiset oikeudet ehkäisyyn.

Seksuaalikasvatus tulisi mahdollistaa kaikille nuorille ympäri maailman. Toimiva seksuaalikasvatus on kulttuurisensitiivistä eli ottaa huomioon maan kulttuurin ja uskonnon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, sitä etteikö kaikilla nuorilla olisi oikeutta oikeaan tietoon myös seksuaalisuudesta.

Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus on seksuaalioikeus. Jokaisella on oikeus tietoon!

Aina valmis?

Seksuaalikasvatuksessa tarjotaan nuorille tietoa turvallisemmasta seksistä sekä raskauksien että seksitautien ehkäisyn kannalta. Asiallinen tieto näyttää tuottaneen tulosta, sillä teiniraskaudet ja raskauden keskeytykset nuorilla ovat vähentyneet.

THL:n vuoden 2015 kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmasosa vastanneista kuitenkin kertoo, etteivät he viimeisen yhdynnän yhteydessä käyttäneet minkäänlaista ehkäisyä. Pojista noin kaksi kolmasosaa kertoo käyttäneensä kondomia viimeisessä yhdynnässä. Sen käytöstä muissa seksikontakteissa, johon liittyy seksitautien tartuntariski, ei kysellä.

Kondomeista puhuminen on arkipäiväistynyt Suomessa. Siinä missä ehkäisyvalistus oli ennen pelottelua tai kömpelöhköä leikkiä vihannesten ja hedelmien kanssa, nykyään useat tahot tarjoavat monipuolista tietoa neuvonnan, netin, puhelinsovellusten ja eri tempausten kautta. Koulussa ja nuorten tapahtumissa kortsuja jaetaan joskus ilmaiseksi, jolloin niihin on helppo tutustua etukäteen. Epävarman hohotuksen saattelemana ne menevät hyvään tarkoitukseen, joskaan eivät aina aivan alkuperäiseen.

Silti kumi jää joskus h-hetkellä käyttämättä. Miksi?

Puhe kondomeista jää helposti hyvin tekniseksi tai hyväntahtoiseksi paasaukseksi siitä, miten kortonki kulkee aina mukana hänellä, joka on aina valmiina. Selkeät ja rohkaisevat käyttöohjeet ja helppo saatavuus ovat taatusti olleet merkityksellisiä kortsujen käyttämisen suhteen. Mutta osataanko asiasta puhua tavalla, joka tavoittaa myös heidät, jotka eivät samaistu tällaisiin partiopoikaoletuksiin? Turvallisemmassa seksissä on kysymys muustakin kuin ehkäisyvälineistä. Mitkä asiat voivat vaikuttaa siihen, pystytäänkö turvallisemmasta seksistä ja kondomin käytöstä neuvottelemaan, jos ne eivät olekaan itsestäänselvyyksiä?

Kyse ei aina ole periaatteista tai kondomien saatavuudesta. Kondomin käyttöön ja puheeksi ottamiseen voi myös vaikuttaa yllättävät lerpahdukset, suorituspaineet, jännitykset ja päihteidenkäyttö; itseen tai hyvännäköiseen, maineikkaaseen kumppaniin liittyvät odotukset ja oletukset ja käsitykset siitä, millaista seksiä haluaisi tai ”pitäisi” harrastaa; luottamus kumppaniin ja siihen, että ei tule torjutuksi.

Millainen merkitys on itsetunnolla ja sillä, mitä seksillä haetaan? Seksi ei aina tapahdu luotetun ja pitkäaikaisen kumppanin kanssa. Kovasti kaivattua läheisyyttä, hetkellistä nautintoa, kokemusta ja vahvistetuksi tulemista etsitään myös satunnaiselta kumppanilta. Kykeneekö hänelle kertoa omista epävarmuuksista tai mieltymyksistä?  Joskus seksi on myös vastikkeellista, jolloin valta-asetelmat ja omista rajoista kiinni pitäminen voivat olla vieläkin monimutkaisempia. Asiaan vaikuttanee myös tiedon saatavuus siitä, miten mahdollisimman turvallisesti harrastetaan joitakin, ehkä toissijaisina tai kinkkeinä pidettyjä seksikäytäntöjä. Myös sisäistetyillä asenteilla vastuusta ja siitä, kenen hyvinvointi on tärkeä, kenen vähemmän tärkeä, voi olla vaikutusta.

Ruotsissa RFSL Ungdom on julkaissut mainion rajanvetojen puheeksi ottamisen menetelmäoppaan Gränser. Se on ensisijaisesti suunnattu sateenkaari-ihmisille, mutta herättää tärkeitä ajatuksia kenelle tahansa, vaikkapa juuri turvallisemmasta seksistä ja ehkäisystä neuvottelemiseen. Yleispäteviä ohjeita joka tilanteeseen ei löydy, mutta omien rajojen, kipukohtien ja ylpeyden aiheiden pohtiminen etukäteen – ja muistutus siitä, että näitä asioita miettii muutkin – voi auttaa huolehtimaan enemmän sekä itsestään että pitkäaikaisesta tai hetkellisestä seksikumppanista.

 

 

#Munvalinta – seksuaalisen hyvinvoinnin kampanja

 

 

Kevätlukukauden lähestyessä loppuaan ja kesälomien häämöttäessä nurkan takana, monissa Suomen kouluissa tartutaan viimeisten kouluviikkojen aikana terveyden ja hyvinvoinnin teemoihin. Seksuaalisuus on usein suosikkiaihe koulujen hyvinvointipäivissä ja tapahtumissa. Se on myös yksi kiinnostavimmista teemoista monien murrosikäisten mielissä.

Väestöliitto tarjoaa nuorille mahdollisuuksia keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä koulutettujen ammattilaisten kanssa. Nuori voi esimerkiksi lähettää oman viestin nuorten Kysy asiantuntijalta palstalle, tai hän voi tulla juttelemaan reaaliaikaisesti työntekijän kanssa Neuvontachatiin ja pojat voivat soittaa Poikien Puhelimeen. Kohtaamme verkkopalvelujen kautta vuoden aikana satoja nuoria. Tietosivuja lukevat sadat tuhannet ihmiset. Tuhannet pojat soittavat.

Usein nuori tulee verkko- ja puhelinneuvontapalveluihin etsimään tietoa ja kysymään neuvoa sellaisiin asioihin, joihin hän ei kehtaa muulla tavoin toisen mielipidettä pyytää. Nimettömästi ja toisen katseelta suojassa on helpompi jutella kaikista henkilökohtaisimmista ajatuksista. Nuoret tuovat keskusteluun laajasti seksuaalisuuteen liittyviä teemoja, mutta niiden joukosta nousee esiin myös selkeitä suosikkiaiheita, joita nuoret pohtivat.

Seksistä, siihen liittyvistä odotuksista, suorituspaineista ja pulmista, juttelemme nuorten kanssa eniten. Myös oma keho ja sen riittävyys, raskauden mahdollisuus, seksitaudit ja ehkäisymenetelmät mietityttävät.  Melko usein nuoret kaipaavat tukea ihmissuhteisiin liittyviin haasteisiin ja sanoittajaa tunteilleen. Yhteistä näille kysymyksille on, että niihin ei monestikaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta myöskään meillä ammattilaisilla, vaan keskustelun ja näkökulmien kautta ratkaisu kysymykseen löydetään yhdessä nuoren kanssa.

Väestöliitto tarttuu koulujen rinnalla seksuaalisen hyvinvoinnin teemoihin tänään käynnistyvällä tiedotuskampanjalla. Se kantaa tällä kertaa nimeä Mun valinta, jolla halutaan kertoa, että jokaisella nuorella on oikeus ja mahdollisuus tehdä valintoja oman seksuaalisen hyvinvoinnin suhteen.

Kampanjaviikon aikana (24.-28.4.) käsitellemme seksuaalisen hyvinvoinnin teemoja niin ihmissuhdetaitojen kuin ehkäisymenetelmienkin näkökulmasta. Toteutamme kampanjan somessa ja päivittäin vaihtuvia teemoja voi seurata Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissa ja Youtubessa Nuorten Väestöliitto kanavilla, hästägillä #munvalinta, sekä Väestöliiton nuorten nettisivuilla. Viikon aikana toteutamme myös kyselyn, jonka avulla keräämme tietoa ja kartoitamme nuorten asenteita ehkäisyn käyttöön liittyen. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme kolme selfiekeppiä!

Löydät meidät somesta: Nuorten Väestöliitto, @nuortenvaestoliitto, #munvalinta

Poikien Puhelin: ma – pe kello 13–18 numerossa 0800 94 884.

Skam saa sukeltamaan nuoren nahkoihin

Vasemmalta Eva (Lisa Teige), Sana (Iman Meskini) Chris (Ina Svenningdal) & Vilde (Ulrikke Falch). Yle Kuvapalvelu.

Jos seuraat nuoria sosiaalisessa mediassa, et luultavasti ole voinut välttyä sanalta Skam. Norjalainen suursuosioon noussut tv-sarja lukioikäisistä nuorista on herättänyt keskustelua myös useissa tiedotusvälineissä. Sarjan kaikki kolme tuotantokautta löytyvät tällä hetkellä Yle Areenasta ja neljäs kausi julkaistaan Norjassa tänä keväänä.

Miksi aikuisen kannattaa katsoa Skamia? Luulet kurkistavasti 2010-luvun teini-ikäisen sielunmaisemaan, mutta huomaatkin kiitäväsi serpentiinitietä omaan sisimpääsi. Vaikka sarjan nuorten vaatteet, muotisanat ja sosiaalisen median suvereeni käyttö saattavat aluksi hämätä, ei sukupolvien kuilu ole pohjaton. Ihminen pinnan alla on sama.

Kun tv-sarjan nuori ihastuu yksipuolisesti, joutuu kiusatuksi, rakastuu ensimmäistä kertaa tai pitää ystävänsä puolia, nousevat tutut tunteet pintaan. Ilo, suru, pelko, viha tai rakkaus eivät ole muuttaneet muotoaan, eivätkä nuoren elämään liittyvät paineet tai leimautumisen pelko ole kadonneet mihinkään. Norjankielen sana skam tarkoittaa häpeää. Häpeä, erilaisuus ja anteeksianto niin itselle kuin muille liittyvätkin jokaisen päähenkilön tarinaan.

Sarjassa ehditään käsitellä niin ystävyyttä, mielenterveyden ongelmia, seksiä ja ehkäisyä, päihteitä, uskontoa kuin pettämistäkin. Skam tulee iholle ja tarttuu rohkeasti ja raikkaasti aiheisiin, joita aikuiset käsittelevät usein tunkkaisesti. Yhtäkkiä onkin helppoa muistaa, mitä on olla 16-vuotias ja hieman eksyksissä. Mieleen häivähtää ajatus: kuinka paljon itse on lopulta muuttunut?

Entä mikä Skamissa vetoaa nuoreen? Räävittömyys, rohkeus ja aitous. Finnejä ei piiloteta, hiukset rasvaisena voi tulla kouluun, ja hyväksyttäviä kehonmalleja on muitakin kuin se yksi median määrittämä. Kuten todellisesta elämästä, puuttuvat täydelliset kiiltokuvat myös sarjasta. Jokainen epäonnistuu joskus, mutta maahan ei jäädä makaamaan. Aina löytyy toivoa. Satunnaisia sekoiluja ja ylilyöntejä ei myöskään turhaan sensuroida. Nuoren maailma on usein mustavalkoinen, ja tunteet eletään täysillä hetkessä. Huumori onneksi keventää elämän synkeämpiä sävyjä.

Oli juoniratkaisuista tai draaman toteutuksesta mitä mieltä tahansa, voi nuorille suunnattuja sarjoja taatusti hyödyntää keskustelun herättelijänä. Miten itse toimisit, jos sinua olisi petetty? Kuinka kannattaisi puuttua ystävän syömishäiriöön? Millä tavalla voi toimia, jos joutuu toisten loanheiton kohteeksi?

Samaistumiskohteita voi löytää vaikkapa vahvan selviytyjän rooliin kätkeytyvästä Noorasta, seksuaalista identiteettiään etsivästä Isakista, uskonsa takia ennakkoluuloja kohtaavasta Sanasta tai Evasta, joka pettää toisen luottamuksen. Vaikka itseään ei sarjan hahmoista tunnistaisi, todentuntuinen kuvaus saa katsojan sujahtamaan vaivattomasti päähenkilön nahkoihin. Kaikkea ei tarvitse itse kokea ymmärtääkseen toista. On vain yritettävä katsoa maailmaa toisen silmin – ja se voi onnistua tv-draaman kautta mainiosti!