Kierukka kohdussa
Pysäyttäkää painokoneet: Kaikki ehkäisyvälineet eivät ole yhtä tehokkaita keskenään. On tehokkaita ja paljon tehokkaampia.
Ehkäisymenetelmien tehoa voidaan tutkia siten, että mitataan kuinka monta sadasta ehkäisynkäyttäjästä tulee vuoden aikana raskaaksi. Siis otetaan sata raskauden ehkäisyn tarvitsijaa, aloitetaan ehkäisy vuoden alussa ja katsotaan vuoden viimeisenä päivänä kuinka kävi. Mittari tunnetaan lääketieteessä Pearlin indeksinä.
Lääkäriyhdistys Duodecimin raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suosituksesta löytyy menetelmien tehoa vertaileva taulukko. Olennaista on huomata, että tulokset vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä ollut ohjeenmukainen käyttö vai tyypillinen käyttö.
Tuloksissa on merkittäviä eroja sen mukaan, kummanlaista ehkäisyn käyttö on ollut, siis täsmälleen valmisteen pakkausselosteen ja mahdollisesti lääkärin tai hoitajan antamien ohjeiden mukaista, vai sitten sitä toista, eli tyypillistä, kaurapuuroarjen mukaista käyttöä.
Kaurapuuroarjenmukaista käyttöä on se, että joskus e-pilleri unohtuu ottaa, pilleripakkaus ei muistu mukaan viikonloppumatkalle, ehkäisyrengas unohtuu emättimen ulkopuolelle yli kolmeksi tunniksi, kondomi liukuu pois peniksen päältä ja niin edelleen.
Tiedättehän, tyypillistä käyttöä, tyypillistä elämälle.
Ehkäisymenetelmien välillä on siis eroja, mutta miten suuria. Hahmottaaksemme tilannetta, otetaan lähtökohdaksi henkilöt, jotka eivät käytä mitään ehkäisyä. Heistä 85 % tulee vuoden aikana raskaaksi. Miesten kondomia huolellisesti käyttävistä sadasta henkilöstä kaksi tulee raskaaksi, mutta tyypillisessä käytössä peräti 15 vuoden aikana. E-pillerin käyttäjistä raskaaksi tulee 0-2 sadasta.
Erot ohjeenmukaisen ja tyypillisen käytön ryhmissä ovat sitä suuremmat, mitä isompi on käyttäjän vastuu. Mitä enemmän muistettavaa ja huolehdittavaa menetelmän käyttöön liittyy, sitä suuremmat ovat erot. Tämä on ymmärrettävää; unohtamista voi pitää kuitenkin aika inhimillisenä.
On kuitenkin myös valmisteita, joiden tehoa ei käyttäjä voi toiminnallaan heikentää. Ne ovat pitkävaikutteisia valmisteita, ehkäisykierukoita ja -kapseleita. Näiden ryhmässä ovat kaikista olemassa olevista ehkäisyvaihtoehdoista kaikkein tehokkaimmat; hormonikierukoiden ja -kapseleiden Pearlin indeksi on 0.05-0.2, siis käytännössä yhdenkään ehkäisyn käyttäjän ei pitäisi vuodessa tulla raskaaksi. Ehkäisykapseleiden teho on jonkin verran kierukkaa parempi, syynä ehkä yksinkertaisempi asettamistapa ja varmempi paikallaan pysyminen.
Harmillista kyllä pitkäaikaisten, tehokkaiden välineiden hinnat ovat monelle este ehkäisyn hankinnalle ja käyttöönotolle. Esimerkiksi kolmen vuoden tehokkaan suojan raskautta vastaan tarjoavan ehkäisykapselin hinta on reilut 150 euroa. Kela-korvausta ehkäisystä ei saa, koska kyse ei ole sairauden hoidosta, mikä on korvauksen myöntämisen ehto.
Sataviisikymmentä euroa on iso summa työssäkäyvällekin, mutta se on valtava, suorastaan giganttinen nuorelle. Ja juuri nuorille henkilöille pitkäaikainen ehkäisy sopisi loistavasti – teho säilyy, eikä vaadi käyttäjältä huolellisuutta. Teho kestää raskaammankin festarijuhlinnan, hajamieliset tenttiviikot ja psykoottistasoiset ihastumisilmiöt.
Ehkäisykapseli
Juuri kapseleiden ja kierukoiden maksuton tarjonta laski Vantaalla nuoruusikäisten raskaudenkeskeytysten määrää. Samanlaisia havaintoja on maailmalla runsaasti.
Joukko kuntia tarjoaa tänään ehkäisyä maksutta nuorille ja nuorille aikuisille. Osassa myös pitkäaikaiset menetelmät ovat mukana valikoimassa. Kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä. Nuorten kiinnostus pitkäaikaisiin vaihtoehtoihin on kasvanut ja käyttöönotot ovat yleistyneet.
Vaikuttaa siltä, että on olemassa joukko ihmisiä, joilla on tarve luotettavalle ehkäisylle ja kun heidän kohdaltaan esteitä käyttöönoton tieltä puretaan, lisääntyy käyttökin. Hyvin yksinkertaista, hyvin tehokasta.
Aloitin työni Väestöliitossa melko pian valmistuttuani terveydenhoitajaksi keväällä 2001. Tuona samana syksynä Väestöliiton Nuorten Avoimet Ovet (ent. Avoimet Ovet) tuli teini-ikään täyttäessään 13 vuotta. Silloin nuoria kohdattiin etupäässä vastaanotoilla ja toiminnassa kehitettiin nuorten seksuaaliterveysanamneesi kohtaamisen tueksi ja malliksi muillekin. Kävimme kouluilla pitämässä seksuaalikasvatustuokioita ja vanhempainiltoja ja koulutimme ammattilaisia, kirjoitimme kirjoja ja oppaita nuorten kohtaamisesta ja seksuaaliterveydestä.
”Nuorisoneuvonnan aloittaminen Väestöliitossa perustuu siihen näkemykseen, että nuorison seksuaalisuuteen ja seurusteluun liittyy paljon sellaisia kysymyksiä, joihin heillä ei ole helppo saada apua”.
Heti erikoistuttuani aloitin vakituisen työn Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikalla kesällä 1998. Olimme maan ainoa erikoislääkärijohtoinen moniammatillinen seksuaaliterveyden yksikkö. Nuoria olin hoitanut jo yli kymmenen vuoden ajan ja pitänyt vastaanottoa myös Väestöliitossa.
Joka viides yläkouluikäinen ei käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässään mitään ehkäisyä, kertoo Kouluterveyskysely, ja se on paljon!
Suomessa voin naisena elää suhteellisen huolettomasti. Jos tulen vahingossa raskaaksi, voin tehdä raskaudenkeskeytyksen. Jos aviopuolisoni lyö, voin erota. Voin myös kulkea kadulla käsi kädessä rakkaani kanssa –riippumatta hänen sukupuolestaan.