Author Archives: Eija Koivuranta

About Eija Koivuranta

Väestöliiton toimitusjohtaja 1.1.2015 alkaen.

Lapset vähenevät- paranevatko Suomen pidot?

Posted on by
1

Maailmassa elää parhaillaan kaikkien aikojen suurin nuorten ihmisten sukupolvi. 10-24-vuotiaita nuoria on 1,8 miljardia. Suomessa väestötilanne on toisenlainen. Meillä suurimmat ikäluokat syntyivät 1945-50 ja ovat jo eläkeiässä. 1950-luvulta alkaen lapsiluku on pysynyt pienenä. Samaan aikaan väestön terveys on parantunut ja elinikä pidentynyt. Tänään olemme kansainvälisissä vertailuissa vauraimpien ja hyvinvoivimpien yhteiskuntien joukossa. Suomi on kyennyt pitkäjänteisellä politiikalla ja investoinneilla hyödyntämään yhteiskunnan rakentamisessa edun, joka syntyy, kun kuolleisuus ja syntyvyys laskevat ja työvoiman määrä suhteessa huollettaviin on ollut edullinen.

Nyt saatamme olla uuden edessä. Syntyvyys on viime vuosina laskenut yllättäen ja nopeasti. Viimeksi 1970-luvulla oli näin alhaisia syntyvyyslukuja. Huoltosuhde on haastava jo nykyisille ja etenkin tuleville työssäkäyvien ikäluokalle.

Väestöliiton näkemys on, että jokaisen aikuisen tulisi voida päästä omaan lapsitoiveeseensa. Olipa toive sitten 1, 2, 3 tai enemmän tai vaikka sitten ei yhtään lasta. Jokaisen lapsen tulisi kuitenkin voida syntyä toivottuna ja jokaisen toivotun lapsen tulisi saada syntyä.

Toive lapsen syntymästä on kunkin oma ja yksilöllinen. Se ei kuitenkaan ole kokonaan irrallaan yhteisestä yhteiskunnastamme ja sen politiikasta. Tietous seksuaalisuudesta, ehkäisystä ja hedelmällisyydestä on osa kasvatusta ja koulutusta. Raskauteen, äitiyteen, isyyteen, parisuhteisiin ja perheisiin liittyy yhteiskunnan palveluja, sosiaaliturvaetuuksia ja laissa säädettyjä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Näitä rakenteita ohjaavat myös Suomen kansainväliset sitoumukset ja oman perustuslakimme perusoikeudet.

Käsityksemme maailman tilasta ja omasta tulevaisuudestamme, arjen kokemukset terveydestä, toimeentulosta ja ihmissuhteista sekä yhteiskunnan ja oman lähiyhteisömme arvot heijastuvat lapsitoiveisiimme. Ystävät ja naapurit ovat tärkeitä esimerkkejä. Tutkimuksista tiedämme, että Suomessa läheskään kaikki eivät saa niin monta lasta kuin toivoisivat.

Väestön muutokset tulevat syntyvyyden, muuttoliikkeen ja kuolleisuuden kautta. Me teemme yhteiskunnassa paljon työtä eliniän pidentämiseksi. Valtio säätelee monin tavoin niin työperäistä kuin humanitäärisin perustein tapahtuvaa maahanmuuttoa. Yhteiskunnallinen päätöksenteko vaikuttaa myös väestön lapsitoiveisiin – tiedostimmepa vaikutukset tai emme.

Onko lasten syntyminen yhteiskunnalle myönteistä ja mihin mittaan asti? Ekologinen kestävyys on yksi näkökulma. Pitäisikö ilmastomuutoksen vuoksi pyrkiä pieneen lapsilukuun ja väestön vähenemiseen täällä Pohjolassa? Olisiko Suomi myöhempinä vuosikymmeninä sopiva suureksi luonnonpuistoksi? Vai tuleeko maastamme väen vähetessä yksi ilmastopakolaisten vastaanottajamaa?

Toinen kysymys on tarve inhimilliseen vuorovaikutukseen ja lasten mukanaan tuomaan rakkauteen ja iloon. Tarvitsemmeko me jo syntyneet ihmiset vuorovaikutusta uuden sukupolven kanssa ja ikääntyessämme myös hoivaa ja huolenpitoa tänään vielä syntymättömiltä ihmisiltä? Kykenemmekö tarjoamaan lapsille turvallisen kasvun, josta olemme vastuussa ja johon heillä on oikeus. Osaammeko tukea vanhemmuutta?

Kolmas näkökulma on työ ja tuotanto. Riittääkö uusien sukupolvien panos tulevaisuuden työtehtäviin? Tähän kysymykseen kietoutuvat myös maahanmuutto ja teknologian mahdollisuudet. Voisivatko ulkomailta tänne muuttavat yksilöt ja perheet nykyistä merkittävämmin täydentää Suomessa asuvien ja tänne alun perin syntyvien osuutta työmarkkinoilla? Olemmeko valmiita laajamittaiseen maahanmuuttoon? Olisiko tekoäly ratkaisu Suomen asukkaiden saattohoitoon?

Mielestäni on tervetullutta ja tärkeää käydä avointa ja monipuolista keskustelua siitä, tarvitseeko Suomi lapsia myös tulevaisuudessa ja miten yhteiskuntana vaikutamme siihen, miten syntyvyys ja lasten määrä koko väestön tasolla kehittyy. Minkälaisen väestötavoitteen satavuotias Suomi voisi itselleen asettaa? Tavoitteen täyttämiseksi tarvitaan sitten rakentavaa, yksilön valintoja kunnioittavaa ja pitkäjänteistä politiikkaa.

Kunnat + järjestökumppanit = kasvun ja kehityksen kehto

Posted on by
Vastaus

Kuntavaalikampanja on meneillään ja ehdokkaita voi bongailla toreilla, kauppakeskuksissa ja somessa. Kunnat muuttavat tulevan valtuustokauden aikana muotoaan. Sote-palvelujen laaja ja kallis kokonaisuus on siirtymässä maakuntien harteille. Kuntien toiminta keskittyy jatkossa kehitys-, kaavoitus- ja koulutuspalveluihin. Kunnan tehtävä on tähän astikin ollut edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan ja tämä tavoite nousee uudessa tilanteessa entistä selkeämmin esille.

Maakunta on yksi tärkeä kuntien kumppani hyvinvointityössä. Maakunta on kuitenkin kuntia raskaampi organisaatio ja sen päätehtävä sotessa on vastuu palvelutuotannosta. Kunnat tarvitsevat uudessa tilanteessa myös toisenlaisia, ketteriä kumppaneita ja asiantuntijoita. Kunnat ovat paikallisen demokratian foorumeita. Siksi on luontevaa, että kunnat hyödyntävät asukkaidensa tiedot ja taidot kuntayhteisön kehittämisessä.

Some on luonut mahdollisuuksia nopeille asukasaloitteille ilman valittua johtoa toimiville verkostoille. Tällainen toiminta innostaa ja voimaannuttaa. Klassinen, yhdistysmuotoinen järjestötoiminta tarjoaa kestävää yhteisöllisyyttä ja pitkäjänteisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Järjestötyöhön mukaan tulemisesta alkaa positiivinen kierre. Osallistumisen kautta voi saada tarvitsemaansa tukea ja vaikuttaa oman ja muiden elämäntilanteen parantamiseksi. Olosuhteiden parantuessa kykenee vaikuttamaan laajemmin. Järjestötyö ei vaadi paksua lompakkoa ja se on avointa hauraimmillekin ihmisryhmille. Se, joka on itse tämän vaikeuksissaan kokenut, ymmärtää järjestömuotoisen avun ainutkertaisen merkityksen.

Vapaaehtoisuutta ja vertaistukea ei voi kaupallistaa. Satavuotiaan Suomen yksi innovaatio on ollut turvata monenlaisen kansalaistoiminnan rakentumista ja jatkuvuutta pitkäjänteisellä, avoimiin kriteereihin perustuvalla rahoituksella. Sote-järjestöjen rahoituslähteenä kansallisella tasolla on ollut RAY ja nykyisin Veikkaus. Tämä rahoitus on ollut ja on elinehto kolmannen sektorin kehittymiselle ja sen tarjoamalle ihmisläheiselle tuelle. Paikallisella tasolla puolestaan kunnat ovat avustaneet pieniäkin toimijoita. Toivottavasti ne jatkavat tätä vaikuttavaa tukea.

Uudistuvilla kunnilla on nyt loistava pelipaikka haastaa sote-järjestöt ja muutkin kansalaisyhteiskunnan toimijat yhdistämään tietonsa ja taitonsa kuntalaisten terveys- ja hyvinvointitalkoisiin. Järjestöjen ja verkostojen kanssa yhteistoiminnassa suunnitellut varhaiskasvatus, koulu, vapaa-ajan toiminnat ja asuinympäristö voivat olla kehto kukoistavalle kasvulle. Äänestä järjestötyön puolestapuhujia!

Ihmisoikeustyöllä kestävää kehitystä

Posted on by
Vastaus

_DSC7479Väestöliitto on 75-vuotias suomalainen yleishyödyllinen järjestö. Teemme työtä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden puolesta. Väestöliitto haluaa vahvistaa ihmisten luottamusta omiin voimavaroihinsa ja tulevaisuuteen. Tärkeä perusta myönteiselle muutokselle on ihmisoikeuksien tiedostaminen ja vahvistaminen suomalaisten arjessa.

Olemme työyhteisönä antaneet oman yhteiskuntasitoumuksen, jolla toteutamme toiminnassamme konkreettisesti YK:n kestävän kehityksen periaatteita. Kaikille maille tarkoitetut periaatteet pohjautuvat ihmisoikeuksiin. Oma sitoumuksemme koostuu kolmesta osasta.

Nuorille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa
Nuorten ajatuksilla ja mielipiteillä on väliä. Väestöliitto kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan omaan elämäänsä ja seksuaalioikeuksiinsa sekä välittää nuorille tietoa erilaisista mahdollisuuksista olla aktiivinen toimija yhteiskunnassa. Samat vaikuttamismahdollisuudet koskevat myös maahanmuuttajia.
Sitoudumme toiminnassamme hyödyntämään ihmisten tietoa, kokemuksia ja arjen asiantuntemusta. Otamme nuoret mukaan suunnittelemaan tulevia kehitystyöhankkeita ja tiedotamme suurelle yleisölle seksuaalioikeuksien haasteista, toteutumisesta ja kehityksestä.

Nuorten muodostama virtuaalilehti Hurman toimituskunta tuottaa tietoa seksuaalioikeuksista nuorilta nuorille. Lisäämme nuorten konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia myös muodostamalla aktiivisen Nuorten työryhmän, josta tulee osa Väestöliiton päätöksentekoa ja strategista työtä. Työryhmä tuottaa kannanottoja ajankohtaisiin kysymyksiin seksuaalioikeuksista ja -terveydestä ja on aktiivinen kansalaisvaikuttamisen kanava nuorille.

Helposti saavutettavat verkkopalvelut kaikille
Kaikki eivät löydä tarvitsemaansa tietoa verkosta kovin helposti. Verkostojen risteysasemana Väestöliitto kokoaa tietoa, kehittää tarvittavia palveluja ja ohjaa niiden pariin. Sitoudumme kehittämään tiedonvälitystä ja saavutettavuutta. Esimerkiksi panostamalla verkkosivujen selkokielisyyteen näkö- ja kuulovammaiset pääsevät yhdenvertaisesti kiinni tarvitsemaansa tietoon.

Elämä on täynnä ala- ja ylämäkiä, vuoristorata, jossa tarvitaan tukea varsinkin kriisivaiheiden aikana. Väestöliitto sitoutuu lisäämään kattavien, maksuttomien, helppokäyttöisten verkkopalvelujen saatavuutta valtakunnallisesti. Tutkimusaineistoja kerätään kestävällä tavalla ja avataan julkisiksi, jotta kaikki halukkaat voisivat niitä hyödyntää.

Panostusta perheen ja työn yhteensovittamiseen
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on Väestöliitolle sydämen asia. Hyvä yhteistyö perheiden ja työpaikkojen välillä on osa tavoitetta, johon Väestöliitto sitoutuu Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassaan vuosina 2016-2018. Ohjelman kehittymistä mitataan läpi eri toteutusvaiheiden. Näin voidaan mitata muutoksia esimerkiksi etätyön, sairauspoissaolojen, ylitöiden kertymisen ja niiden vapaina pitämisen määrissä. Samalla nähdään, miten työelämä joustaa perhe-elämää huomioiden.

Näinä aikoina joudumme näkemään ja kokemaan kansainvälisiä ja kansallisia konflikteja ja erilaisten ryhmittymien toisiin ihmisiin kohdistamia aggressioita. Väestöliitto on sitoutunut yhdenvertaisuuden, osallistamisen ja yhteistyöhakuisuuden arvoihin. Tänäänkin, kansainvälisenä ihmisoikeuspäivänä voimme kukin, teko teolta, rakentaa parempaa huomista.

Perheiden palvelut sote-integraation koetinkivi

Posted on by
Vastaus

_DSC7479Sote-uudistuksen valmistelu etenee. Sote- ja maakuntauudistusta koskevat lakiehdotukset ovat parhaillaan lausunnolla. Valinnanvapauden mallista on julkaistu virkamiesten laatima ensimmäinen luonnos.

Uuden sote-mallin tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. Ihmisoikeusnäkökulmasta kyse on keskeisten sosiaalisten oikeuksien toteuttamisesta yhdenvertaisesti koko väestölle.

Uudistus konkretisoituu peruspalveluissa. Nykyisen julkisen terveyskeskusverkoston sijaan voivat tulla sote-omatiimit, jotka antavat ihmisille tavallisimmat terveyspalvelut ja sosiaalipalvelujen ohjausta. Haastavammat sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut haetaan edelleen julkisen palveluverkon kautta maakunnan palvelulaitoksesta.

Samanaikaisesti sote-muutoksen kanssa modernisoidaan lasten ja perheiden palveluja, toimintakulttuuria ja toteutustapaa. LAPE-hankkeessa rakennetaan toimintakulttuuria, joka perustuu uusimpaan tietoon ja lapsen oikeuksien tuntemukseen ja kunnioittamiseen. Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on tarkoitus tulevaisuudessa sovittaa yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi. Matalan kynnyksen palvelut kootaan toisaalta perhekeskustoimintamalliin, toisaalta koulu ja siellä annettava tuki toimii lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena.

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat korostaneet hyvinvointipalveluissa lapsen ja perheiden tarpeista lähteviä palveluja. Palvelut tulisi koota kokonaisuudeksi: Yksi lapsi – yksi suunnitelma. Lapsen elämäntilanteeseen, terveyteen ja tarpeisiin vaikuttaa myös perheen tilanne. Vanhemman ollessa avun tarpeessa esimerkiksi mielen sairauden tai taloudellisten vaikeuksien vuoksi, lapsenkin tuen tarve olisi tärkeä arvioida. Puhutaan myös yksi perhe – yksi suunnitelma –toimintamallista.

Asiakaan palvelujen integroiminen kokonaisuudeksi eri palveluja tarvitsevien kohdalla on myös soten suuri haaste. Valinnanvapauden myötä soten palvelutuotannossa arvioidaan yksityisten palveluntuottajien eli yritysten ja järjestöjen osuuden kasvavan. Integraation toteutus vaatii kaikkien tuottajien sitoutumista hyvään yhteispeliin sekä uusia työtapoja ja välineitä. Fyysiset kohtaamiset ovat vain yksi tiedon kulun ja ymmärryksen jakamisen ja kasvattamisen väline. Asiakkaan kohtaamiseen perustuva palvelutarpeen arvio ja palvelusuunnitelma sekä asiakas- ja potilastiedon jakaminen ovat ydin, jolle integraatio rakentuu.

Lasten ja nuorten kohdalla olemme yhteiskuntana erityisessä vastuussa heidän turvallisesta kasvustaan ja kehityksestään. Perheissä myös vanhemmuutta on tuettava. Lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kaari ulottuu päiväkodista ja koulusta terveydenhoitoon ja lastensuojeluun. Myös sotessa tulee paneutua kysymykseen siitä, kuka vastaa lasten palveluista ja miten yhden perheen asiat monimutkaisessa palveluverkostossa kyetään sovittamaan tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi.

Kaikki tarvitaan sote-talkoisiin

Posted on by
Vastaus

_DSC7338Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla halutaan saada aikaan väestölle mahdollisimman hyvä terveys ja toimintakyky saatavilla olevien taloudellisten resurssien ja osaamisen avulla.

Palveluja tulee järjestää ja tuottaa yhdenvertaisesti ja syrjimättä ketään, jotka ovat niihin oikeutettuja. Yhdenvertaisuuden varmistamisen rinnalla halutaan lisätä myös palvelun käyttäjän omaa vaikutusvaltaa palveluihin. Tätä varten uudessa sotessa laajennetaan asiakaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia. Yhtäkaikki palvelut on järjestettävä aina myös niille, jotka eivät valintoja kykene tekemään.

Valmisteilla olevalla sotella on hyvä ja kunnianhimoinen tavoite kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Vahvistamalla peruspalveluja ja integroimalla asiakkaan tarpeista lähtien eri palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi voidaankin päästä hyviin tuloksiin. Samalla uuden sote-mallin tulee myös alentaa palvelutarpeen kasvusta aiheutuvaa yhteiskunnan kustannusten nousua.

Meneillään olevat Sote-muutostalkoot ovat mittavat ja kauaskantoiset. Niissä on tarpeen tunnistaa ja ottaa käyttöön kaikki resurssit, joita Suomesta löytyy. Valtio, kunnat, uudistuvat maakunnat, yksityiset yritykset ja järjestöt sekä kunkin ihmisen ja lähiyhteisön voimavarat.

Uudistuksessa on esillä monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen, erityisesti yksityisistä sairaanhoitopalveluista myönnettävät Kela-korvaukset. Palvelujen käyttäjien kannalta oman terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa ja parantamisessa ei kuitenkaan ole olennaista se, mistä lähteestä kukin palvelujen tarjoaja tulonsa saa, vaan se, mitä kukin asiakkaalle tarjoaa ja mihin hintaan.

Järjestöillä on matala kynnys. Järjestö ei ole julkisen vallan käyttäjä, vaan pikemminkin vertainen palvelujensa käyttäjän kanssa. Kansalaistoiminta, vertaistuki sekä asiantuntija- ja kokemustiedon ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoaminen lähtee ihmisten tarpeista.

Järjestöjen toimintaan ja palveluihin pääsee mukaan oman vapaan valinnan kautta. Voi liittyä jäseneksi, ilmoittautua vapaaehtoiseksi tai hyödyntää järjestöjen kaikille vapaasti tarjolla olevia palveluja – kiitos pitkäjänteisen Ray-rahoituksen. Monissa elämäntilanteissa järjestötyö ja järjestön antama tuki voi olla aivan ratkaiseva ihmisen selviytymisen ja tulevaisuuden uskon ja terveyden ja toimintakyvyn vahvistumisen kannalta.

Tuore Järjestöbarometri 2016 kartoitti järjestöjohtajien ajatuksia sote-uudistuksesta. 55 prosenttia heistä uskoo, että uudistus vaikuttaa merkittävästi heidän toimintaansa. Lähes 40 prosenttia vastaajista arvioi, että järjestöjen asema hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä vahvistuu ja valinnanvapaus parantaa yhdenvertaisuutta. Toisaalta lähes sama määrä vastaajia pitää uudistusta uhkana. Lähes kolmannes pelkää kuntien avustusten heikkenevän ja neljännes toimitilojen kallistuvan. Nämä tutkimustulokset kannattaa  ottaa huomioon, kun sotea viedään eteenpäin.

Järjestöjen yleishyödyllisestä työstä ja sen edelleen vahvistamisesta onkin tärkeää keskustella valtakunnan tasolla sote-uudistuksessa. Täytyy tunnistaa, minkälaisen vastuun järjestöt jo nyt ja tulevaisuudessa kantavat väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä. Täytyy myös linjata, miten tämä kansallisella tasolla tunnustetaan ja rakennetaan eläväksi osaksi uudistuvaa sote-kokonaisuutta. Tarvittaessa järjestöjen roolia tulee selkeyttää myös lainsäädännössä.

Väestöliiton tehtävä kiteytyy arvoissa

Posted on by
Vastaus

Väestöliiton yhteiskunnallinen tehtävä ja toiminta kiteytyy arvoissa.

_DSC7338Väestöliitto perustettiin 75 vuotta sitten, vuonna 1941. Juhlaviikollamme helmikuussa 2016 julkaisemme Väestöliiton tulevaisuuden linjaukset ja niiden perustaksi sopimamme arvot.

Arvoissa kiteytyy Väestöliiton yhteiskunnallinen tehtävä. Arvot ovat perusta, jonka päälle työmme rakentuu. Arvot tuovat turvaa; tiedämme paikkamme ja roolimme. Kun meitä haastetaan, arvot antavat meille pohjan, jolle rakentaa vastineemme. Arvot ovat myös se, jolla erotumme ja otamme paikkamme muiden toimijoiden joukossa.

Väestöliiton strategiassa on sitouduttu kuuteen arvoon. Ne tukevat toisiaan. Arvoista neljä on vanhaa ja tuttua. Uusia arvoja ovat osallistaminen ja yhteistyöhakuisuus. Ne kertovat jotain tärkeää Väestöliiton tulevaisuuden linjauksesta. Tavoitteemme on olla entistä avoimempi, kuuntelevampi ja jatkuvasti uudistuva järjestö.

Arvoistamme yhdenvertaisuus merkitsee sitä, että jokainen ihminen on meille samanarvoinen. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Väestöliitto on kaikkien järjestö riippumatta henkilön taustasta, iästä, sukupuolesta, kulttuurisesta tai etnisestä tausta.

Ennakkoluulottomuus tarkoittaa, että olemme kuunteleva, utelias ja avoimesti maailmaa tarkkaileva järjestö. Emme poteroidu, vaan haluamme oppia uutta. Haluamme, että meitä haastetaan. Osallistumme aktiivisesti keskusteluun ja otamme rohkeasti puheeksi niitäkin asioita, joista usein vaietaan.

Osallistamisen ymmärrämme niin, että emme halua olla norsunluutorni, vaan haluamme tehdä ja kehittää työtämme yhdessä kansalaisten kanssa. Osallistamme erilaisia ihmisisiä mukaan kehittämään, tuottamaan ja arvioimaan toimintaamme. Vain yhteistyöllä ja osallistamisella pysymme kiinni ajassa ja toimintamme vastaa kohderyhmän tarpeita.

Ihmisläheisyys kuvaa sitä, että asiakas on meillä oikeassa. Kohtaamisissamme muistamme sen, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Me olemme sisältöjen asiantuntijoita. Palveluissa kaksi erilaista asiantuntijaa kohtaa. Ihmisläheisyyttä on myös se, että puhumme oikeasti kohderyhmällemme tärkeistä asioista, emme vain ylätasolla. Laadimme palvelut siten, että ne ovat helposti saavutettavissa, oli sitten kyse kasvokkaisista tapaamisesta tai nettivastaanotoista.

Luotettavuus on arvoista tärkein. Se on maineemme perusta. Luotettavuus syntyy asiantuntijuudesta. Kun otamme kantaa, se perustuu aina johonkin tutkittuun tai vastaanotolla todettuun. Moniammatillisuus on voimavaramme – voimme rakentaa kantamme ja mielipiteemme monen tieteen ja ammattialan muodostamaan konsensukseen. Siihen ei moni muu järjestö pysty. Pidämme kiinni palvelulupauksistamme, olemme luotettava yhteistyökumppani.

Yhteistyöhakuisuus ohjaa meitä olemaan auki uusille kohtaamisille myös erilaisten toimijoiden kanssa. Emme keskustele vain heidän kanssaan, jotka ovat kanssamme kaikesta samaa mieltä. Kohtaamme rohkeasti myös heitä, jotka kokevat ja näkevät maailman toisin silmin. Yhteiskunnassamme on käynnissä poteroitumisilmiö, jossa ihmiset asettuvat saman mielisten kanssa kupliinsa. Väestöliitto voi olla sovitteleva, yhteistä ymmärrystä rakentava järjestö, joka kuulee ja ymmärtää kaikenlaisia näkökulmia, vaikka ei niistä jokaista hyväksyisikään.

Arvojensa perustalta Väestöliitto vaikuttaa, tutkii ja toimii asiantuntijana. Väestöliitto kehittää ja tuottaa palveluja yhdessä jäsenjärjestöjen sekä muiden järjestö- ja yrityskumppaneiden kanssa sekä osallistaa ihmisiä tähän toimintaan. Väestöliiton tytäryhtiöt Kotisisar Oy, Väestöliiton klinikat Oy ja Familia Oy toimivat ihmisläheisten palvelujen kehittäjinä ja tuottajina.

Arvoihin perustuva Väestöliiton visio, tulevaisuudenkuva on, että jokaisella perheellä, aikuisella, lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus elää omannäköistään elämää turvallisissa ja täysipainoisissa ihmissuhteissa.

Hei, äiti, mitä sä teet?

Posted on by

_DSC7338– Hei, äiti, mitä sä teet?
– Yritän kirjoittaa blogiin.
– Taas jotain työjuttuja. Onks meil mitään ruokaa?
– Bloggauksen aiheena on perheen ja työn yhteensovittaminen. Siinä perustelen, mitä hyötyjä saavutetaan huomioimalla perheet työelämässä. Perheystävällinen työpaikka on parempi työntekijöille, perheille ja lapsille, mutta myös työnantajille ja Suomen kansantaloudelle.
– Siis onks meil mitään ruokaa? Ja voit sä sit auttaa mua tän yhen kesätyöpaikkahakemuksen tekemises?

Lapset ja nuoret lähestyvät vanhempiensa työssäkäyntiä käytännönläheisesti. Enemmän kuin isän tai äidin työn sisältö, palkka tai urasuunnitelmat, heitä kiinnostaa, pelaako kodin arki vai aiheutuuko pitkistä työpäivistä yllätyksiä rutiineihin. Merkitystä on myös sillä, vaikuttavatko vanhemmat tyytyväisiltä työhönsä vai aiheuttaako työ stressiä ja huonotuulisuutta. Tulojen suuruus ja jatkuvuus nousee keskusteluun keskituloisissakin perheissä mietittäessä nuorten tarpeita kuten vaatteiden tai kännykän hankintaa ja harrastusmenoja.

Eduskuntavaaliteemana perheen ja työn yhteensovittaminen on monimutkaisempi. Työelämän ja työpaikan perheystävällisyys koostuu monesta asiasta ja yksittäisiä tai kaikkein tärkeimpiä asioita ei ole aivan helppo eritellä. Suomessa on jo tehty tällä saralla paljon. Merkittävä uudistus oli aikanaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Päivähoitokeskustelussa on voitu jo pääosin siirtyäkin vanhempien näkökulmasta lapsen varhaiskasvatusoikeuden painottamiseen.

Näiden vaalien alla perhe ja työ -keskustelussa nousevat esiin joustavat työajat, osa-aikatyön lisääminen ja etätyömahdollisuudet niissä ammateissa, joissa ei tarvita aina henkilökohtaista läsnäoloa. Kysymys vanhempainvapaiden ja kotihoidontuen jakamisesta huoltajien kesken keskusteluttaa. Nykytilanteessa ei myöskään aina huomioida sitä, kuinka monimuotoisia perheet ovatkaan.

Muutokset vaativat joiltakin osin lainsäädännön korjauksia ja osa kysymyksistä kuuluu työmarkkinapöytään. Monia työpaikkojen käytäntöjä voidaan kuitenkin muuttaa ilman valtakunnallisia linjauksia. Tällaisia käytäntöjä ovat perhetilanteen huomioiminen työaika- ja vuorojärjestelyissä ja etätyöstä sopimisessa.

Perheen ja työn onnistuneen yhdistämisen perusedellytys on, ettei perheellistyminen sulje äitiä tai isää työmarkkinoiden ulkopuolelle. Riskiryhmänä ovat vähän koulutetut yksinhuoltajat. Heidän tilanteeseensa olisikin tärkeää nyt pureutua. Väestön ikääntyessä myös omaishoidon ja työssäkäynnin yhdistäminen nousee yhä suurempaa joukkoa koskevaksi asiaksi. Jo nyt tässä usein hyvin vaativassa tilanteessa elävät vammaisen tai pitkäaikaissairaan omaiset ja hoivaa tarvitsevan ikäihmisen työikäiset läheiset.

Tässä joitakin näkökulmia siitä, miten käytäisiin vielä nykyistä lapsiystävällisemmin töissä. Ehdotuksia saa konkretisoida ja panna paremmiksi. Ja mitä tulee alun kysymykseen: meillä on  tänään ruokana liha-kasvispataa ja salaattia.

Vain tahto ja mielikuvitus rajoina

Posted on by

shutterstock_188393936”Lapsi- ja perhejärjestöt vaativat lapsiin ja perheisiin investoimista tulevan hallituksen strategiseksi painopisteeksi. Valtioneuvostossa hajallaan olevasta lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikasta on luotava toimiva kokonaisuus. Lapsiin ja perheisiin investoimisella luodaan kestävän kasvun edellytykset koko yhteiskunnalle”. Tämän kannanoton teimme yhdessä kuuden järjestön voimin.

Kannanotto luovutettiin eduskunnan lapsen puolesta -ryhmälle 4.3. Edustajat pitivät erinomaisena sitä, että järjestöt olivat koonneet voimansa ja tiivistäneet tärkeimmät tavoitteet ytimekkääksi ohjelmaksi. Tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan vielä aimo annos tahtoa ja sitkeyttä, jotta lapset, nuoret ja perheet saadaan nousemaan politiikan kärkeen ja uudistushankkeet muuttumaan perheiden paremmaksi arjeksi.

Yhteiskunnan ja politiikan mahtivaikuttaja on raha. Kun järjestöt esittävät vaalitavoitteissaan parannuksia perhe- ja sosiaalipolitiikkaan, kysytään heti ”mistä rahat?”.

Ehdotan, että aloittaisimme politiikan uudistustyön siitä, että ensin laskisimme yhteen ne määrärahat, joita valtio ja kunnat jo nykyisin käyttävät lasten hyväksi – kuten lapsilisät, neuvola, varhaiskasvatus, koulu, lastensuojelu, liikunta ja kulttuuri. Toiseksi voitaisiin arvioida myös työnantajien osuutta, kuten perhevapaiden kustannuksia. Kolmanneksi ehkä osattaisiin arvioida myös vanhempien, isovanhempien ja muiden läheisten ja vapaaehtoisten työn määrää ja arvoa. Hyvä, jos tämän jälkeen voidaan lisätä satsauksia nykytasoon verrattuna.

Lisäinvestointivaatimusten vaihtoehtona kannattaisi paneutua siihen, voitaisiinko ja millä tavoin nämä nykyiset varat käyttää lasten hyväksi entistä paremmin. Jättiuudistusta ei kuitenkaan kannattaisi jäädä laatimaan vuosiksi. Melko nopeastikin voitaisiin määritellä ensimmäiset parannuskohteet ja tehdä ensimmäiset muutokset nopeasti. Missä kohdin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lasten turvaa pitää vielä parantaa? Miten ennalta ehkäisevää toimintaa pitää tehostaa? Mistä kohdin voitaisiin varoja siirtää näihin tarkoituksiin niin, että hyödyt jäisivät haittoja suuremmiksi?

Yhtenä yksittäisenä muutosehdotuksena esitän lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamista lapsilisäjärjestelmän sisällä varoja siirtämällä. Perusteena on se, että yksinhuoltajaperheiden lapsilla on suurempi köyhyys- ja syrjäytymisriski kuin useamman huoltajan perheillä.

Yksi tärkeä voimavarojen kohdentamisen suunta ovat sähköiset palvelut. Esimerkiksi Väestöliiton parisuhdekeskuksen nettisivuja klikataan kuukausittain keskimäärin 40 000 kertaa, kun haetaan tietoa ja neuvoja parisuhteen kysymyksiin. Vastaajat hyötyvät palvelusta ja se keventää monen lapsen ja perheen arkea! Palvelu on rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella ja laadittu huippuosaajien voimin. Palvelun tarjonta ja käyttö eivät lisää minkään kunnan menoja. Päinvastoin se todennäköisesti vähentää kuntien korjaavien palvelujen tarvetta ympäri maata. Vastaavia sähköisten palvelujen mahdollisuuksia on vielä paljon toteuttamatta.

Yhteiskuntaa voidaan muuttaa myös ilman valtion ja kuntien budjettipäätöksiä tai tekemättä uusia lakeja. Voimme muuttaa asenteita ja sitoutua yhdessä asettamaan lapsen edun ensi sijalle. ”Koko Suomi kasvattaa!” Tähän periaatteeseen olemme valtiona oikeastaan sitoutuneetkin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa.

Asennemuutokset helpottaisivat esimerkiksi perheen ja työn parempaa yhteensovittamista. Lainsäädäntöä viisaasti soveltamalla ja työelämän neuvottelumekanismien kautta yhteisymmärrystä hakemalla on mahdollista muuttaa työpaikkojen käytäntöjä erilaisten perheiden arkeen paremmin soveltuviksi. Asennemuutokseen tarvitaan mielipidevaikuttajia, kuten järjestöjä ja kansalaisaktiiveja.

Eduskuntavaalikampanjassa ja vaaleissa voit nyt äänestäjänä tai ehdokkaana valita lapsille, nuorille ja perheille paremman tulevaisuuden. Samoin voit ideoida tulevaisuuden uusia ratkaisuja. Voit myös haastaa muita mukaan vaikuttamaan. Rajana ovat vain tahto ja mielikuvitus.

Lapsi- ja perhevaikutuksilla on väliä

Posted on by

_DSC7479Hallitus päätti perua rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvät lasten päivähoito-oikeuden ja kotihoidon tuen leikkaukset. Muutoksilla ei olisi arvioiden mukaan saavutettu niitä säästö- ja tasa-arvovaikutuksia, joita tavoiteltiin. Saimmeko todistaa suomalaisen politiikan teon ja yhteiskuntapolitiikan painotuksen muutosta? Vaikutukset ratkaisevat! Lapset ja perheet ovat tärkeitä!

Väestöliitto on eduskuntavaalitavoitteissaan nostanut esille sen, että lakien ja muiden päätösten lapsiin ja perheisin kohdistuvat vaikutukset tulisi selvittää paljon nykyistä systemaattisemmin. Taloudellisten vaikutusten selvittämisellä hallitaan kansakunnan talouden pitoa ja siksi talousvaikutusten arviointi on tärkeää. Erilaiset perheet ovat yhteiskunnan keskeinen rakennuspilari. Lasten ja nuorten varassa on meidän kaikkien tulevaisuus. Perheisiin ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja arvioiden ottaminen päätöksenteon yhdeksi perustaksi ei suinkaan ole pehmoilua, vaan yhteiskuntapolitiikan valintojen kovaa ydintä! Vaikutusarvioinnit  ovat käytännössä monesti ohuita ja ne saadaan laadituksi vasta valmistelun loppuvaiheessa. Tällöin niitä ei voida hyödyntää ehdotuksen muokkaamisessa.

Rakennepakettiin sisältyneiden hankkeiden peruminen osoittaa myös, ettei kestävää lapsi- ja perhepolitikkaa voi valmistella vain osana talouspolitiikkaa. Suomalainen lapsi- ja perhepolitikka on pikkuhiljaa hiipunut vanhojen järjestelmien korjailuksi. Enää ei ole   kokonaiskuvaa siitä, mitä muuta tavoitellaan kuin olemassa olevan tilan säilyttämistä tai siitä tinkimistä taloudellisen pakon edessä. Lapsen ja perheen näkökulma on vaarassa jäädä toissijaiseksi, toisaalta talouden ja toisaalta aikuisten yksilöiden intressien katveeseen. Myönteisenä poikkeuksena on sosiaalihuoltolain uudistuksessa havahtuminen lapsiperheiden kotiavun tarpeeseen.

Seuraavalla hallituskaudella tulevaisuuden hyvinvointimallin valmistelu voisi alkaa lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen ja -etuuksien arvioinnilla riippumatta siitä, mille ministeriölle minkäkin asian valmisteluvastuu kuuluu. Hahmottamalla toimenpiteiden kokonaisuus perheiden arjen näkökulmasta ja etsimällä ennakkoluulottomasti uudenlaisia toimintamalleja, voitaisiin mahdollisesti nykyisillä yhteenlasketuilla voimavaroilla päästä vaikuttavampaan politiikkaan. Lasten, nuorten  ja perheiden tulisi alusta asti tulla kuulluiksi tässä valmistelussa.

Parempaa lapsille?

Posted on by

Koivuranta Eija 003Äitini oli omaksunut äidiltään vanhemmuuden keskeisen ajatuksen ja välitti sen edelleen meille tyttärille: ”Lasten pitää aina päästä parempaan kuin vanhempansa.” Hänen keskeinen neuvonsa oli: ”Hanki itsellesi hyvä ammatti niin, että olet taloudellisesti itsenäinen.” Äiti itse, osin olosuhteiden ohjaamana, luopui omista kunnianhimoisimmista unelmistaan ja nykysanoin ilmaistuna ”satsasi perheeseen”. Elintasosta tingittiin, mutta meillä tyttärillä oli aina kuuntelija ja rohkaisija kun sitä tarvitsimme, ja hyvää kotiruokaa säännöllisinä ateria-aikoina.

Kävimme koulut ja hankimme ammatit. Meistä tuli myös äitejä. Siihen oma äitimme taas sanoi: ”Kaikkea ihminen voi katua elämässään, mutta ei sitä, että on hoitanut lapsiaan hyvin silloin, kun nämä ovat pieniä.”

Olen nyt vuorollani vanhemman ja isovanhemman roolissa. Lapsuudestani sukupuolten tasa-arvo on huikeasti parantunut, koulutusmahdollisuudet kehittyneet ja yhteiskunta ottanut vastuuta perheiden palveluista. Olen neuvonut tyttäriäni ja poikiani: ”Opiskelkaa ja hankkikaa itsellenne koulutus alalle, joka teitä innostaa ja jossa voitte käyttää ja kehittää parhaita puolianne.” Vastikään äidiksi tullutta tytärtäni olen kannustanut pitämään lasta paljon lähellään ja jakamaan hoivavastuuta lapsen isän kanssa.

Mielessäni olen miettinyt, pääsevätkö nyt nuoruuttaan elävä sukupolvi ja heidän lapsensa parempaan kuin vanhempansa. Ja mikä oikeastaan olisi parempaa? Maailma on avautunut ja samalla monella tapaa polarisoitunut. Eurooppa on vauras, mutta väestö vanhenee ja taloudet ovat vaikeuksissa. Teknologian kehitys on muuttanut ja muuttaa radikaalisti kommunikaatiota, työn tekemistä ja arkielämää. Luonnon kestävyys on vakavasti uhattuna.

Olen pohtinut monesti myös sitä, olenko itse vanhempana kyennyt tukemaan ja rohkaisemaan omia lapsiani yhtä hyvin kuin omat vanhempani tukivat ja kannustivat minua. Olen kyllä tehnyt kotiruokaa äitieni ja isoäitieni perinteitä nykypäivään soveltaen, mutta läsnäolossa ja sen myötä ruoka-aikojen säännöllisyydessä on ollut paljonkin toivomisen varaa. Toisaalta olen muiden ikäisteni äitien ja isien tavoin antanut lapsille mallin siitä, että perheen ja työuran voi yhdistää. Lapsillemme sukupuolten tasa-arvo työelämässä ja perheessä on lähtökohta, melkein itsestäänselvyys.

Aikanaan kouluttauduin juristiksi. Yli kahden vuosikymmenen työskentely sosiaali- ja terveysministeriössä kasvatti minusta sosiaali- ja terveyspolitiikan ammattilaisen. Tammikuun alussa elämässäni alkoi uusi vaihe, kun aloitin työt Väestöliitto ry:n toimitusjohtajana.

Väestöliitto tekee töitä nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Koen, että nämä ovat juuri niitä elämäntavoitteita, joihin äitini ja hänen äitinsä elämänkokemuksensa pohjalta viittasivat. Uudessa tehtävässäni tarvitsen ja voin käyttää kaikkia niitä eväitä, joita reppuuni on kertynyt opinnoissa, työssä ja henkilökohtaisessakin elämässä.

Väestöliitossa minua innostaa mahdollisuus olla luomassa uutta. Tahdomme liitossa rakentaa jäsenjärjestöjemme, yhteistyökumppaniemme ja palvelujemme käyttäjien kanssa parempaa tulevaisuutta nuorille ja perheille. Järjestön työn tulokset syntyvät yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneen ja kunnianhimoisen asiantuntijajoukon voimin.

Tutkimme, mitä muutoksia tarvitaan, jotta nuorten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy. Tämän tiedon pohjalta suunnittelemme ja toteutamme erilaisia kehittämishankkeita. Levitämme tietoa myös alan muille toimijoille ja sidosryhmillemme ja olemme niiden kanssa vuorovaikutuksessa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Teemme myös käytännön neuvonta- ja palvelutyötä suoraan nuorille ja perheille. Tuloksena ovat parhaimmillaan tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen ja muutokset ihmisten arvoissa ja asenteissa. Lopuksi, ehkäpä tärkeimpänä, ihmisille syntyvät kokemukset siitä, että he ovat saaneet tukea tai tulleet autetuksi.

Jatkossakin haluamme Väestöliitossa olla osaavia, rohkeita ja innovatiivisia niin kuin järjestön perustajat ja myöhemmät toimijat ovat olleet. Tavoitteemme on selvittää, millainen on se parempi tulevaisuus tässä muuttuvassa maailmassa, johon voisimme lapsiamme ohjata ja rohkaista. On tärkeää, että tätä työtä tehdään tutkimustiedon sekä asiantuntemuksen lisäksi myös sydämellä.

Eija Koivuranta on Väestöliiton uusi toimitusjohtaja. Hän aloitti työnsä Väestöliitossa tämän vuoden alussa.