Maksuttoman ehkäisyn kokeilu nuorille käynnistyi toden teolla viime vuoden aikana, mikä on suurenmoinen edistysaskel kohti nuorten parempaa seksuaalista hyvinvointia ja seksuaalioikeuksien yhdenvertaista toteutumista. On tärkeää, että maksuton ehkäisy nuorille ei tarkoita vain liukuhihnalta annettuja pillerireseptejä, vaan että nuorella tai ehkä jopa vastaanotolle yhdessä uskaltautuneella nuorella parilla/moniskunnalla on mahdollisuus keskustella sekä ehkäisyvaihtoehdoista että seksuaalisuudesta laajemminkin.

Kuitenkin jo se, että nuori hakeutuu ehkäisyneuvolaan, vaatii nuorelta taitoja, joita ei voida pitää itsesäänselvyytenä. Jos omasta kehosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen, seksistä ja seksuaalisuudesta puhuminen tai niihin liittyviin ongelmiin avun hakeminen ovat täysin vieraita asioita, ei ehkäisyneuvolakäynti ehkä ole mahdollinen. Kotien tarjoama seksuaalikasvatus on kovin vaihtelevaa, joten varhaiskasvatus ja koulu ovat keskeisessä roolissa siinä, että jokainen lapsi saa edes perustaidot siitä, miten omaa ja toisten kehoa tule arvostaa, että seksuaalisuudessa ei ole mitään hävettävää ja että se on asia, josta voi puhua ja johon liittyviin pulmiin voi hakea apua siinä missä ihan mihin tahansa muihinkin.

Nuorten seksuaalineuvontachatissa käymme monen tasoisia keskusteluja. Suurta osaa mietityttää, onko oma keho jotenkin vääränlainen tai sitten kehon normaalit toiminnot tuntuvat pelottavilta ja noloilta. Joiltain puuttuvat perustiedot raskauden ja seksitautien ehkäisystä. Osalle ehkäisy tarkoittaa pelkkää raskaudenehkäisyä, osa taas pelkää niin seksitauteja kuin raskauttakin niin paljon, että seksin harrastaminen tai ainakin siitä nauttiminen on mahdotonta, vaikka käytössä olisi millainen ehkäisyarsenaali. Valitettavan monelle tyttöoletetulle ajatus siitä, että itsellä olisi oikeus nauttia seksistä, on täysin vieras. Ja sitten taas toisaalta kohtaamme nuoria, jotka tulevat hakemaan vahvistusta sille, että omassa tilanteessa kannattaa hakeutua lääkäriin tai kysymään, että mikä avuksi, kun seksi ei tunnu molemmista osapuolista hyvältä keskusteltuaan jo ensin asiasta yhdessä kumppanin kanssa.

On siis selvää, että suomalaisnuorten seksuaalikasvatus on epätasa-arvoista – toisille sitä annetaan siitä asti, kun vanhempi katsoo vauvaansa lempeästi ja opettaa tälle, että sinä olet hyvä, arvokas ja tärkeä ja jatkuu ehkä motivoituneen terveystiedon opettajan nuorten tarpeista lähtevällä kokonaisvaltaisella seksuaalikasvatuksella. Toisen seksuaalikasvatus voi kotona tiivistyä ärtyneeseen kieltoon olla räpläämättä sitä, jolle ei ole nimeä ja jatkua koulussa vaivaantuneen opettajan kehotuksella lukea 8.-luokan terveystiedon kirjasta ”ne asiat” kotona – onneksi tätä jälkimmäistä tapahtuu yhä harvemmin.

Koulu ja varhaiskasvatus ovat paikkoja, joissa seksuaalikasvatusta voidaan tarjota kaikille, mutta hyvä seksuaalikasvatus ei synny itsestään – ainakaan ihan jokaiselta, sillä suurin osa meistä aikuisista joutuu työstämään ainakin joitain osia omaa seksuaalisuuttaan, jotta siitä voi puhua luontevasti nuorten kanssa. Niin koulujen kuin varhaiskasvatuksenkin ammattilaiset tarvitsevat koulutusta ja työkaluja lapsen ja nuoren ikätasoiseen seksuaalikasvatukseen, jotta jokaisen lapsen ja nuoren perustavanlaatuinen seksuaalioikeus saada laadukasta kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta voi toteutua.

Maria Nikunlaakso
Väestöliiton nuorten seksuaalisen hyvinvoinnin toimintojen palvelupäällikkö, YTM, kliininen seksologi, seksuaaliterapeutti, seksuaalineuvoja

*********

Tutustu Väestöliiton vaalitavoitteisiin eduskuntavaaleissa 2023

Vaadimme vaalitavoitteissamme: Nuorten maksuttoman ehkäisyn ja siihen liittyvän neuvonnan toimintamalli pitää vakinaistaa, valtakunnallistaa ja juurruttaa osaksi Suomen perusterveydenhuoltoa. Löydät vaalitavoitteet verkkosivuiltamme.