Tag Archives: nautinto

Ärsyttävätkö hammastahnan jäljet lavuaarissa?

Posted on by
Vastaus

Puolison maiskutuksen ääni kantautuu korviini, kun luen aamulehteä. ”Miten se voikin olla niin ärsyttävää, vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen”, toteaa asiakas vastaanotollani. Tämä on inhimillistä ja elämään kuuluvaa, mutta kuitenkin niin rasittavaa monelle pariskunnalle.

Arki on joskus julmaa elämästä selviytymistaistelua myös parisuhteelle. Puolison huomioiminen arjessa käy joskus työstä, mutta maksaa vaivan. Pienikin huomionosoitus, kun puoliso tulee väsyneenä kotiin, voi muuttaa arki-illan ihanaksi yhteiseksi hetkeksi kinastelun sijaan. Koskettaminen ja silittäminen vähentävät stressiä ja tuovat hyvää oloa molemmille. Joskus on parempi silittää kuin puhua. Aamusuukko, iltasuukko ja lähtösuukko tuovat arkeen hyvää yhteistä meininkiä

Onko seksiä vai onko arki vienyt erotiikalta siivet? Yhteisiin hetkiin tarvitaan aikaa ja iloa. Parisuhteen hoitamiseen tietoa, ymmärrystä ja tilaa.

Yhteinen aika jää nykyään usein vähiin kiireisessä arjessa. Tutkimusten mukaan vain 1/3 pareista omaa lähtökohtaisesti riittävät parisuhdetaidot mennessään yhteen. Tämä yhdistettynä siihen tietoon, että parisuhteen ristiriidoista 2/3 on ratkaisemattomia, antaa ymmärrystä sille, miksi niin monet parit kärsivät huonosta kommunikaatiosta ja riitelystä. Parisuhdetaitoja – toimivaa vuorovaikutusta, läheistä tunneyhteyttä ja ristiriitojen ratkaisukykyä –  voi onneksi oppia.

Jokaisella on oikeus hyvään ja tyydyttävään seksielämään. Onhan seksuaalisuus yksi perustarpeistamme. Myös seksitaitoja ja yhteistä nautintoa voi ja pitääkin opetella.

Eriikka Sailo

 

Nautinnosta ja kehitysyhteistyöstä

Posted on by
Vastaus

Seksi ei ole yhtä kuin seksitaudit, lisääntymiselimet, teiniraskaudet, ongelmat, vauriot. Siitä me seksiä harrastaneet aikuiset taidamme olla yhtä mieltä. Luulen, tai ainakin toivon, että suurin osa ihmisistä ajattelee seksin olevan hauskaa, iloista, ihanaa läheisyyttä ja kyllä vain – nautinnollista.

Vai olenko sittenkin väärässä? Usein tuntuu siltä, että jopa seksuaalisuuteen suhteellisen vapaamielisesti suhtautuvassa kansainvälisessä seksuaaliterveys- ja -oikeuskeskustelussa sekä seksuaalikasvatuksessa seksistä puhutaan lähinnä ongelmaperusteisesti: Seksi näyttäytyy vaarallisena asiana, johon liittyy valtavia ongelmia. Viestit keskittyvät seksin harrastamisen ikäviin ja surullisiin seurauksiin, joita luonnollisesti on olemassa, eikä niitä voi vähätellä.

Mutta voiko nautinto oikeasti olla sellainen asia, josta voidaan puhua vasta sitten, kun kaikki vaarat ja riskit, eli niin sanotut oikeat asiat on käsitelty? Ovatko seksi ja sen tuoma nautinto täysin toisarvoisia asioita suurten kehityskysymysten joukossa? Voiko tehdä sellaisen päätelmän, että ihmiset esimerkiksi pakolaisleireillä, kehittyvien maiden perinteisissä kyläyhteisöissä tai seksuaalisuuteen näennäisesti pidättyvästi suhtautuvissa kulttuureissa eivät olisi kiinnostuneita siitä, miltä seksi tuntuu tai sen pitäisi tuntua? Jos seksi ja seksuaalisuus ovat tabuja joissakin kulttuureissa, tarkoittaako se sitä, ettei seksistä ja nautinnosta saa puhua?

Ei, ei ja ei. Nautinnosta saa ja pitää puhua!

Kuvitelkaa, miten mullistavaa ja äärimmäisen voimaannuttavaa tieto oikeudesta nautintoon voi parhaimmillaan olla. Erityisesti maailman naisten käsiin pudotettuna tämä tieto voi olla elämänmullistava. Nautinnosta puhuminen on vallankumouksellista. Seksiin ei tarvitsekaan suostua jostain toisten määrittelemästä halusta tai syystä (miehen nautinto, lisääntyminen) vaan sen täytyy tuntua itsestäkin hyvältä ja sitä pitää saada haluta. Maailman naisilla pitää olla oikeus haluta nautinnollista seksiä. Mikä seksuaalisuudessa voisi antaa tämän vahvemman tunteen itsemääräämisoikeudesta?

Jos halutaan antaa tytöille ja naisille valtaa ja voimaa sanoa: ”Ei, tämä ei tunnu minusta hyvältä, en halua tätä, tämä tilanne tuntuu minusta oudolta ja epämiellyttävältä, en halua jatkaa, en halua että kosket minua noin”, eikö voimakkain ja tehokkain keino tähän ole nostaa jalustalle seksin nautinnollisuus? Seksin ja läheisyyden kuuluu tuntua hyvälle, ja jos se ei siltä tunnu, sitä ei tarvitse harrastaa.

Olen tehnyt Väestöliitossa töitä globaalien seksuaalioikeuskysymysten ja kehitysyhteistyön parissa yli 11 vuotta. Tänä aikana ei nautinnosta ole kansainvälisillä foorumeilla puhuttu juuri lainkaan. Tulevissa blogeissa kerron lisää seksuaalioikeuksia edistävistä kehitysyhteistyöhankkeistamme Malawissa, Nepalissa ja Keski-Aasiassa.

Aina valmis?

Posted on by
Vastaus

Seksuaalikasvatuksessa tarjotaan nuorille tietoa turvallisemmasta seksistä sekä raskauksien että seksitautien ehkäisyn kannalta. Asiallinen tieto näyttää tuottaneen tulosta, sillä teiniraskaudet ja raskauden keskeytykset nuorilla ovat vähentyneet.

THL:n vuoden 2015 kouluterveyskyselyn mukaan noin kolmasosa vastanneista kuitenkin kertoo, etteivät he viimeisen yhdynnän yhteydessä käyttäneet minkäänlaista ehkäisyä. Pojista noin kaksi kolmasosaa kertoo käyttäneensä kondomia viimeisessä yhdynnässä. Sen käytöstä muissa seksikontakteissa, johon liittyy seksitautien tartuntariski, ei kysellä.

Kondomeista puhuminen on arkipäiväistynyt Suomessa. Siinä missä ehkäisyvalistus oli ennen pelottelua tai kömpelöhköä leikkiä vihannesten ja hedelmien kanssa, nykyään useat tahot tarjoavat monipuolista tietoa neuvonnan, netin, puhelinsovellusten ja eri tempausten kautta. Koulussa ja nuorten tapahtumissa kortsuja jaetaan joskus ilmaiseksi, jolloin niihin on helppo tutustua etukäteen. Epävarman hohotuksen saattelemana ne menevät hyvään tarkoitukseen, joskaan eivät aina aivan alkuperäiseen.

Silti kumi jää joskus h-hetkellä käyttämättä. Miksi?

Puhe kondomeista jää helposti hyvin tekniseksi tai hyväntahtoiseksi paasaukseksi siitä, miten kortonki kulkee aina mukana hänellä, joka on aina valmiina. Selkeät ja rohkaisevat käyttöohjeet ja helppo saatavuus ovat taatusti olleet merkityksellisiä kortsujen käyttämisen suhteen. Mutta osataanko asiasta puhua tavalla, joka tavoittaa myös heidät, jotka eivät samaistu tällaisiin partiopoikaoletuksiin? Turvallisemmassa seksissä on kysymys muustakin kuin ehkäisyvälineistä. Mitkä asiat voivat vaikuttaa siihen, pystytäänkö turvallisemmasta seksistä ja kondomin käytöstä neuvottelemaan, jos ne eivät olekaan itsestäänselvyyksiä?

Kyse ei aina ole periaatteista tai kondomien saatavuudesta. Kondomin käyttöön ja puheeksi ottamiseen voi myös vaikuttaa yllättävät lerpahdukset, suorituspaineet, jännitykset ja päihteidenkäyttö; itseen tai hyvännäköiseen, maineikkaaseen kumppaniin liittyvät odotukset ja oletukset ja käsitykset siitä, millaista seksiä haluaisi tai ”pitäisi” harrastaa; luottamus kumppaniin ja siihen, että ei tule torjutuksi.

Millainen merkitys on itsetunnolla ja sillä, mitä seksillä haetaan? Seksi ei aina tapahdu luotetun ja pitkäaikaisen kumppanin kanssa. Kovasti kaivattua läheisyyttä, hetkellistä nautintoa, kokemusta ja vahvistetuksi tulemista etsitään myös satunnaiselta kumppanilta. Kykeneekö hänelle kertoa omista epävarmuuksista tai mieltymyksistä?  Joskus seksi on myös vastikkeellista, jolloin valta-asetelmat ja omista rajoista kiinni pitäminen voivat olla vieläkin monimutkaisempia. Asiaan vaikuttanee myös tiedon saatavuus siitä, miten mahdollisimman turvallisesti harrastetaan joitakin, ehkä toissijaisina tai kinkkeinä pidettyjä seksikäytäntöjä. Myös sisäistetyillä asenteilla vastuusta ja siitä, kenen hyvinvointi on tärkeä, kenen vähemmän tärkeä, voi olla vaikutusta.

Ruotsissa RFSL Ungdom on julkaissut mainion rajanvetojen puheeksi ottamisen menetelmäoppaan Gränser. Se on ensisijaisesti suunnattu sateenkaari-ihmisille, mutta herättää tärkeitä ajatuksia kenelle tahansa, vaikkapa juuri turvallisemmasta seksistä ja ehkäisystä neuvottelemiseen. Yleispäteviä ohjeita joka tilanteeseen ei löydy, mutta omien rajojen, kipukohtien ja ylpeyden aiheiden pohtiminen etukäteen – ja muistutus siitä, että näitä asioita miettii muutkin – voi auttaa huolehtimaan enemmän sekä itsestään että pitkäaikaisesta tai hetkellisestä seksikumppanista.

 

 

Aseksuaalien vuoro

Posted on by
1

shutterstock_154595420– Olemme aseksuaaleja: me emme ole rikki, me halutaan tulla näkyväksi eivätkä traumat tehneet meistä aseksuaaleja.

Helsinki Pride-viikolla tapaamamme nuorten viesti kiteytyy tavallaan tuttuun lauseeseen. Samoilla sanoilla on aikaisemmin haastettu homouteen, biseksuaalisuuten ja transihmisyyteen kohdistuvia ennakkoluuloja. Nyt ovat asialla aseksuaalit.

Nuorten kertomukset siitä, miten heidän ulostuloihin aseksuaalisuuden kanssa reagoidaan, muistuttavat monella tavalla lesbo-, homo-, bi-, ja transnuorten kokemuksia. Aseksuaalisuudesta kertominen herättää usein vähättelyä, kieltämistä, sääliä, ongelmatisointia tai hämmentyneitä, tunkeutuvia kysymyksiä.

Ihminen, joka on aseksuaalinen, saattaa romanttisella tasolla ihastua mitä tahansa sukupuolta oleviin ihmisiin ja näin ollen kokea myös jokin hetero-, homo-, bi- tai pan- etuliitteistä itsensä kuvaavaksi. Aseksuaali ei kuitenkaan tunne eroottista vetoa muita ihmisiä kohtaan. Hän voi olla täysin välinpitämätön suhteessa kaikenlaiseen seksin tekemiseen. Hän saattaa silti tehdä sitä, hyvästä tahdosta ja hyvässä seurassa, ilman että kokemus olisi millään lailla traumatisoiva. Hän voi kokea itsessään seksuaalisuutta, haluamatta kuitenkaan jakaa sitä muiden kanssa. Siitä huolimatta, hän saattaa nauttia intiimistä ja eksklusiivisista ihmissuhteista, joissa voi kokea lämpöä ja läheisyyttä.

Ihmisen yksilöllinen kokemus omasta seksuaalisuudesta voi vaihdella elämänkaaren aikana. Joskus toisen on vaikeaa ymmärtää kokemusta, mihin ei millään pysty samastumaan. Tätä on pitkän kaavan kautta opittu lhb-ihmisten suhteen. Aseksuaalisuuden kanssa tuntuu vielä olevan vaikeaa. Ajassa, jossa seksuaalisuudesta, himosta ja nautinnosta on lupaa puhua enemmän ja vapaammin kuin ehkä ikinä aikaisemmin, kokemusta aseksuaalisuudesta saatetaan tyrmätä. Olemme onnistuneet horjuttamaan hetero- ja sukupuolinormeja, mutta vahvana, sukupuoleen ja suuntautumiseen katsomatta jyllää seksinormi: sun pitää haluta, sun pitää olla haluttava. Saat haluta mitä vain, mutta jos et halua ollenkaan, ikinä, olet outo.

Sille, mikä rikkoo normeja, kaivataan usein selitys. Sen löytäminen voi olla kiinnostavaa, mutta se ei ole aina tarpeellista. Jos on tyytyväinen elämäänsä sellaisena kuin se on, kannattaa keskittyä siihen. Ei tarvitse korjata se, mikä ei ole rikki. Joskus löytää itsestään uusia puolia, joskus ei. Sen mukaan saa kukin määritellä itsensä, olla määrittelemättä ja määritellä uudelleen.

A-sanan kautta voi moni peilata kokemuksiaan, ja se ansaitsee lisää näkyvyyttä. Se ei poista sitä, että kenellä tahansa voi olla seksuaalisuutensa kanssa asioita, joita on hyvä käsitellä ja työstää itsekseen, kumppani(e)nsa tai ammattilaisen kanssa. Yhtä lailla kuin L:n, H:n ja B:n kanssa, A:n huomioiminen helpottaisi elämää monelle, jotka tällä hetkellä kokevat itsensä näkymättömiksi, joilta puuttuu sanoja itsensä tai läheistensä ymmärtämiselle tai joita yksinkertaisesti nyppii liialliset oletukset, ihmeelliset ennakkoluulot ja oudot kysymykset.

Elämässä tässä ja nyt, joutilaisuus seksissä

Posted on by
Vastaus

shutterstock_127898816Seksuaalinen mielihyväkokemus on laaja subjektiivinen kokemus. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen, henkilökohtainen reagoimis- ja käyttäytymisvalikoima. Tämän valikoiman laajentaminen ja muuttaminen on aina mahdollista elämässä, tässä ja nyt.

Seksuaalinen ilo on hyvä tavoite. Ilotella seksin aikana ja seksin jälkeen. On tullut aika puhua nautintotaidosta, jota voi aina harjoitella ja oppia harjoittelun avulla.

Nainen:

”Ajatukset pyörivät päässäni. Tilanne, johon olen yllättäen joutunut, on jotakin sellaista, mitä en ole koskaan kokenut. Pelottaa, mutta en tiedä mitä pelkään ja toisaalta, en juuri nyt pelkää mitään. En ole kokenut mitään vastaavaa, että joku ihminen koskettaa yllättäen ihan sisältä. Olen oppinut vuosien varrella jotenkin varmistamaan selustani ja etupuolenkin. Osuit ja upposit, tulit juuri oikeaan aikaan elämääni. Olen jo täyttänyt elämässäni monta vuotta, mutta juuri nyt en sitä muista.”

”Haluan kuulla kaikkea kaunista, kaipaan sanojasi. Haluan, että otat syliin ja pidät siinä, hellittelet. Haluan tuntea kaiken, halunkin.”

”Toki saat sanoa kullaksi, vaikka ensin hämmennyinkin siitä. Kulta on hyvä sana, en vain ole kuullut sitä kenenkään vieraan suusta vuosikausiin.”

”Olen kyllä aina ollut herkkä sielultani ja vuosi vuodelta se on vain voimistunut – ja olen siitä iloinen. Näen myös sinun herkkyytesi ja herkistyn myös haavoittuvuudellesi. Fyysisyys on myös onneni, koen kaiken voimakkaasti kehoni kautta.”

”Toivon, että olen riittävän turvallinen, että aivan oikeasti uskallat asettua alttiiksi tälle kaikelle uskomattomalle. Kaikki on hyvin, mitään katastrofaalista ei ole tapahtumassa. En odota mitään ja epäonnistuminen on sallittua. Olemme jo isoja ihmisiä, jonkun mielestä vanhoja, ja tiedämme mihin olemme ryhtymässä ja mitä olemme tekemässä.”
”Nautin sinun ajattelemisestasi.”

Mies:

”Olen toistuvasti tuntenut tarvetta selittää, ettei tapahtunut ollut puoleltani järin suunnitelmallista. Pakenenko tällä vastuuta siitä, että jotakin lähti liikkeelle? Jotakin sellaista alkoi tapahtua, jota on vaikea sulloa minnekään takaisin. Ja jos jotakin, niin mitä alkoi tapahtua? Haluaisin jättää pohtimisen – jota muutenkin teen liikaa.”

”Olen ihastunut ja hämmentynyt. Olen myös vähän peloissani; uudet asiat ja tilanteet saattavat ahdistaa minua. Olin tämän ominaisuuteni päässyt vähän unohtamaan, koska elämäni on ollut kohtuullisen tasaista. Olen myös vähän häpeissäni, koska aloitteeni jälkeiset mahdollisuudet tavata, vaikuttavat puoleltani niin rajoitetuilta.”

”Haluan sinua jokaisella elävällä solullani.”

Tekemisen tilassa meillä on tavoite ja helposti lähdemme suorittamaan seksiä. Tavoitteita on helposti useita. Olemisen tilassa ei periaatteessa pyritä saavuttamaan tavoitetta, ainoastaan seksin antaman nautinnon saavuttaminen on tavoite, seksuaalinen ilo.

Se, että ei pyri mihinkään, auttaa vapautumaan tekemisen tilasta. Enää ei jatkuvasti tarvitse tarkkailla ja arvioida tavoitteeseen pääsyä. Jos todellisuus ei vastaakaan toiveitamme, se ei järkytä tai turhauta meitä enää. Pääsemme irti niistä tunteista, jotka ennen herättivät sisällämme aina ristiriidan sen välillä, miltä meistä tuntuu ja miltä haluaisimme tuntuvan. Jatkuva murehtiminen siitä, mikä meissä ja kokemuksessamme seksissä on vialla, jää pois, ja voimme olla sopusointuisempia suhteessa itseemme ja kumppaniimme.

Mieli ei siis ole pakotettavissa, sillä on omat polkunsa. Toisaalta aivoilla ja mielellä on kuitenkin luontainen taipumus tyyntyä.

Läsnä oleminen tarkoittaa sitä, että ajatuksesi ja tunteesi eivät ole muualla. Läsnä oleminen tässä ja nyt antaa voimaa, rauhaa, levollisuutta ja turvallisuutta. Tietoinen, hyväksyvä läsnä oleminen on siis taito, jota voi harjoitella. Läheisessä intiimissä suhteessa pitää saada jakaa omia ajatuksia, mielikuvia, tunteita ja tarpeita. Siinä on voitava kokea, että seksuaalinen käyttäytymisemme on luvallista ja hyväksyttyä.

Tarvitsevatko naiset halupillerin?

Posted on by
Vastaus

shutterstock_96774934Vähän aikaa sitten uutisoitiin, että Yhdysvalloissa on hyväksytty myyntiin Addyi-pilleri (Flibanserin), jonka avulla hoidetaan naisten seksuaalisen halun puutetta. Uutisen tekee merkittäväksi se, että naisten seksuaalisen halun puute on Suomessakin kaikkein yleisin syy hakeutua seksuaaliterapiaan ja –neuvontaan. Se aiheuttaa paljon ongelmia parisuhteissa ja johtaa jopa avioeroihin. Onko siis tulossa jokin ihmepilleri, joka ratkoo suomalaistenkin parisuhdeongelmat sitten kun se mahdollisesti tulee täällä myyntiin?

Valitettavasti näin ei ole. Lääketestauksissa Addyin teho on ylittänyt vain lievästi placebon vaikutukset. Se on lisäksi vaikuttanut vain noin joka kymmenenteen lääketestaukseen osallistuneista naisista. Näillä naisilla meni elämässä sangen hyvin ja he olivat jopa seksuaalisesti aktiivisia. He eivät olleet niitä naisia, jotka tavallisimmin hakeutuvat terapiaan halunsa puutteen vuoksi.

Addyi on masennuslääke, jolla pyritään vähentämään aivoissa serotoniinin eritystä ja lisäämään dopamiinin eritystä. Sen todellista vaikutusmekanismia ei kuitenkaan vielä tunneta. Lääkettä tulee käyttää päivittäin neljästä kahdeksaan viikkoon ennen kuin se yleensä voisi vaikuttaa. Sen käytön yhteydessä ei saa ottaa alkoholia tästä koituvan tiedottomuusriskin vuoksi. Joka viidennelle naiselle lääkkeestä on koitunut erilaisia sivuvaikutuksia kuten huimausta, pahoinvointia, unettomuutta ja väsymystä.

Epäilen tuleeko meillä kysyntää pillerille, jota pitää käyttää pitkiä aikoja ennen kuin sen mahdolliset vaikutukset tulevat esille ja jonka sivuvaikutukset ovat jopa todennäköisempiä kuin sen halua kohottava teho. Naiset tuskin ovat muutoinkaan kovin motivoituneita syömään lääkkeitä seksuaalisen halunsa puutteen vuoksi. Seksuaalista halua pitää sitä ennen oikeasti haluta. Nautinnolliset kokemukset ovat paras lääke halun virittelyyn.

Positiivista Addyin markkinoille tulossa on se, että se varmastikin herättää keskustelua naisten seksuaalisesta halusta samoin kuin lisää lääkäreiden kiinnostusta asiaan. Näinhän kävi kun miehet saivat erektiolääkityksensä. Ehkä naisetkin rohkaistuvat tämän ansiosta puhumaan lääkäreille halunsa puutteesta. Oikeampi osoite olisivat kuitenkin seksuaalineuvojan ja –terapeutit, joilla on aiheesta koulutusta, toisin kuin lääkäreillä. Monet naiset eivät yksinkertaisesti enää halua sellaista seksiä, jota he ovat saaneet kokea.

Jos oikeasti vaikuttava naisten halupilleri olisi olemassa, niin se voisi tehdä aika monta aviomiestä onnelliseksi. Suomi on täynnä miehiä, jotka ovat pettyneet parisuhteensa seksuaalielämään. Ja paljon on myös naisia, jotka haluaisivat haluta, mutta eivät tiedä itsekään miksi se on heille niin vaikeaa.

Jonkin pillerin sijasta selvästi useimmat seksuaalisen halunsa aktivoinnista motivoituneet naiset tarvitsevat itselleen neuvontaa ja apua aihepiireistä, jotka liittyvät muun muassa heidän seksuaaliseen itsetuntoonsa, kommunikoitiin kumppanin kanssa, parisuhdeongelmiin, stressiin ja mielialaan, seksuaaliseen kiihottumiseen tai seksuaalisiin taitoihin. Niiden kanssa kannattaa työskennellä ja nauttia uudelleen löytyvästä seksuaalisesta halusta.

Seksuaalikasvatus – rajojen ja ilon opettamista

Posted on by
Vastaus

varpaat

Poika miettii, saako masturboida vai onko se väärin? Toinen kysyy, saako kertoa ihastukselleen, että tällä on nätti nauru ja ihan mahtavat tissit. Tyttö pyytää lupaa pettää poikaystäväänsä koska haluaa toistakin. Vanhemmat kysyvät voivatko määrätä pojan lopettamaan seksisuhteensa koska vielä ei ole sen aika. Rajoja haetaan. Milloin seksi tai seksuaalisuus on nautinnollista, milloin haitallista?

Väestöliiton Poikien ja nuorten miesten keskuksessa puhumme nuorille ja aikuisille seksuaalisuudesta, suurimman osan aikaa pojille. Seksuaalikasvatuksessamme pyrimme antamaan nuorille taitoja ja tietoja joilla he itseään ja muita vahingoittamatta saavat tehtyä omasta seksuaalisuudestaan nautintoa ja iloa antavan osan elämäänsä.

Seksuaalikasvatuksessa tulisi huomioida sekä nautinto että rajat.

Jos korostaa liikaa silkan nautinnon merkitystä, osa kuulijoista unohtaa seksuaalioikeudet, jotka käsittävät mm. itsemääräämisoikeuden ja oikeuden koskemattomuuteen. Toisten painostaminen seksuaalisiin tekoihin, ulkonäön kommentoiminen, sukupuolitaudeista piittaamattomuus tai muiden fyysisen koskemattomuuden rajojen rikkominen oman halun vuoksi ei ole hyväksyttävää. Väärin on myös toisten halun olettaminen. Nuoret kannattaa opettaa puhumaan rajoista, havaitsemaan niitä, välttämään muiden ja itsensä vahingoittamista.

Jos seksuaalikasvatus on pelkkää varoittelevaa käytöskoodien, seksitautien, raskauden ehkäisyn, yhdyntäkipujen ja raiskausten käsittelyä ei nuorille tulla lainkaan kertoneeksi seksuaalisuuden elämää rikastuttavasta puolesta. Ihmiset, myös nuoret, yhdistävät nautinnon (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) seksiin. Nautinnosta on puhuttava, sillä muutoin ei puhuta siitä mikä nuoria kiinnostaa.

Tähän ristiriitaan ei ole helppoa eikä varsinkaan nopeaa ratkaisua. Ikäkauteen sopiva seksuaalikasvatus korostaa seksuaalisuuden myönteisiä puolia ja opettaa niin henkisten kuin fyysistenkin rajojen tärkeyttä. Tämä on yksi tehokkaimmista keinoista, joka tuottaa hedelmää vuosikymmeniä pitkäjänteisesti jatkuttuaan. Suomessa koulut ja eri toimijat ovat tehneet vuosikymmeniä tätä työtä. Se on tuottanut kansainvälisten tilastojen valossa erittäin hyvän seksuaaliterveystilanteen maahamme. Nuorten, erityisesti tyttöjen, kyky huomata häirintää, välttää tauteja ja raskauksia sekä suojella itseään on parantunut. Poikien kohdalla on menty eteenpäin, mutta näyttäisi siltä, että osalta heistä puuttuu vielä tietoa, ja ennen kaikkea taitoa, toimia itseä ja muita kunnioittavalla tavalla.

Paljossa on siis onnistuttu. Tämän työn rinnalle tulisi entistä vahvemmin nostaa myönteisyyttä niin seksuaalisuutta kuin seksiäkin kohtaan. Monille nuorille se tuntuu olevan tärkeää ja helpottavaa, vaikka heitä samaan aikaan neuvottaisiinkin soveliaisuuden ja käytöstapojen osalta. Tätä työtä Poikien ja nuorten miesten keskus tekee päivittäin. Työ ei lopu, koska joka päivä uudet lapset ja nuoret kohtaavat samat asiat ensimmäistä kertaa haastavina, ihmeellisinä ja kiinnostavina.

Saanko luvan?

Posted on by
Vastaus

mp

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Saanko kävellä kadulla tyttöystäväni kanssa käsi kädessä?”.  ”Saanko sanoa: En halua?”. ”Saanko nauttia tanssimisesta?”. ”Saanko tulla ulos tynnyristä?”. ”Saanko tuntea itseni kauniiksi naiseksi?”. ”Saanko rakastua äitiin hiekkalaatikon reunalla?”.  ”Saanko rakastua ex-puolisooni uudelleen?”.  ”Saanko olla kertomatta?”.  ”Saanko rakastella, vaikka en ole valmis yhdyntään?”. ”Saanko tuntea itseni ihan hyväksi ja riittäväksi?”.

Minulta kysytään usein, mitä siellä seksuaalineuvonnassa puhutaan. Siellä vastataan mm. em. kysymyksiin.  ”No, kuka semmoisessa neuvonnassa käy? ”

Siellä käy leskimies, joka on löytänyt tyttöystävän, 91-vuotiaan. Siellä käy mies, joka jännittää seksiä, jota avovaimo odottaa jälkiruoaksi kynttiläillallisen jälkeen. Siellä käy eläkeikäinen nainen, joka on tavannut ihanan miehen, miehen jonka kanssa tanssiminen tuntuu kuin silkki liukuisi käsissä.  Siellä käy opiskelija mies, joka on kasvanut uskonnollisessa yhteisössä. Siellä käy keski-ikäinen työssäkäyvä mies, joka tuntee itsensä kauniiksi pukeutuessaan peruukkiin ja naisten vaatteisiin. Siellä käy äiti hiekkalaatikon reunalta. Siellä käy eronnut pari, jotka ovat löytäneet toisensa uudestaan. Siellä käy nuori nainen, jolle jokainen yhdyntä on kivulias. Siellä käy työtön nuori mies, joka elää ensimmäistä seurustelusuhdettaan. Siellä käy ihminen, jonka ajatukset, kysymykset ja kokemukset ovat tärkeitä.

”Miksi joku kävisi seksuaalineuvonnassa?”

Keskustellakseen siitä, mitä seurustelu kulttuuri on 2000-luvulla, jos edellinen seurustelukokemus on 1920-luvulta, jolloin ei ollut ilman kihlojen vaihtoa soveliasta kuljeskella käsikkäin tyttöystävän kanssa kaupungilla. Siellä saa luvan pitää tyttöystävää kädestä.

Miettiäkseen miksi seksi jännittää tai pelottaa, mitä asialle voisi tehdä ja miten kumppanille asiasta puhua. Siellä saa luvan sano ”En halua”.

Keskustellakseen omista asenteistaan ja arvoistaan. Miten ne vaikuttavat elämäntilanteeseen, mahdollisuuteen solmia ihmissuhteita. Mistä saa iloa ja mistä nauttii. Mikä kiihottaa. Missä menevät rajat. Siellä saa luvan nauttia.

Kummastellakseen niitä  tunteita, joita herää kun omat arvot murenevat ja tilalle tulee uusia. Miltä maailma näyttää ja mitä se tarjoaa, kun avaa ummistetut silmänsä. Kysyäkseen voisiko se jumala, johon uskoo,  suuressa viisaudessaan luoda ihmiskehon, jonka koskettaminen olisi syntistä. Siellä saa luvan nauttia kosketuksesta ja omasta kehostaan.

Miettiäkseen mitä seksi tarkoittaa. Huomatakseen kuinka ihanaa on rakastella, vaikka ei ole vielä yhdynnän aika.

Todetakseen, kuinka rikasta onkaan seksuaalisuuden monimuotoisuus ja millä maustaa seksielämäänsä. Siellä saa luvan olla kaunis nainen.

Kertoakseen miten pelottavalta voi tuntua kun löytää itsensä vasta aikuisena tai uudelleen aikuisena. Siellä saa luvan rakastua ja rakastaa.