Kävin taloyhtiön asioissa muuan nuorukaisen luona. Hän oli kotona, telkkari auki ja pöydällä hyvää vauhtia hupeneva kossupullo. Kello oli 11 aamulla. ” Mulla on vapaapäivä” , hän selitti. Mietin, että tämä on pienituloiselle miehelle halvin tapa saada pää sekaisin ja viettää kalsarikännipäivä. Se on myös helppoa ja luultavasti opittu tapa viettää vapaapäivää.

Suomessa on yli 89 000 alaikäistä lasta ja nuorta, jotka elävät äidin tai isän tai molempien alkoholismin varjossa ( THL 2024). Siinä oppii kaikenlaista. Juomisen tai lähestulkoon absolutismin, mutta myös liian varhaisen huolenpidon aikuisista. Huolenpito jatkuu usein oman parisuhteen kohdalla – yllättäen oma kumppani on jo nuorena alkoholin suurkuluttaja.

On fantasia ”eurooppalaistaa” kansamme juomatapoja alkoholin vapauttamisella. Liikaa tai ei lähes ollenkaan ovat ne kaksi yleisintä juomatapaa, joihin jatkuvasti työssäni Väestöliiton psykoterapeuttina törmään, eivätkä ne muutu kuin monessa sukupolvessa, jos silloinkaan. 

Humala on halpaa hupia. Hiljainen kansa hakee mielen rentoutusta alkoholista, kun puhetta ei tule ja kuuntelijaakaan ei ole. Alkoholin myynti lisääntyy ja haitat kasvavat. Sen ostamisesta tulee rutiini ruokakaupassa.

Nyt, kun taloudellinen taantuma ja lisääntyvä työttömyys osuvat samaan aikaan alkoholin vapauttamisen kanssa, tätä samaa voi olla tiedossa rutkasti lisää. 

Päihdekuntoutukseen pääsyn kriteerit kiristyvät koko ajan, vaikka avuntarvitsijoiden määrä lisääntyy. Syyt ovat taloudelliset.  Ennaltaehkäisyn voimaa ei tunnuta ymmärtävän. Kuka suojelisi päihdeperheiden lapsia?

***

Väestöliitto on Näkymättömät lapset -kampanjan tukija. Kampanja nostaa esille alkoholihaittoja, jotka koituvat erityisesti lapsille vanhempien alkoholin käytöstä. https://nakymattomat.fi/