Tavoitteena toimiva ja hyvinvoiva parisuhde

 

 

 

 

 

 

 

 

Parisuhde on yksi tärkeistä ja toivotuista ihmissuhteista elämässämme. Meillä on monia toiveita ja ajatuksia siitä, millainen toimiva ja onnellinen parisuhde on. Aina nämä ajatukset eivät käytännössä kohtaa. Elämme keskellä kiireistä ja kuormittavaa arkea, jossa parisuhteen hoito unohtuu helposti.

Harva meistä on synnynnäinen parisuhdetaitaja. Parisuhdetaitoihimme vaikuttavat monet asiat, muun muassa lapsuudenkodin kokemuksemme ja sen tunneilmapiiri, vanhempiemme antama malli ja sisaruussuhteet. Myös entisillä parisuhteilla ja kiinnostuksellamme parisuhdeasioihin on oma merkityksensä.

Parisuhteen hyvinvointi auttaa meitä jaksamaan arjen pyörityksessä. Kun koemme, että yhdessä kumppanin kanssa jaamme elämämme ja selviämme erilaisista sen tuomista haasteista, stressimme vähenee ja suhteemme vahvistuu. Parisuhdetaidot voidaan jakaa kahteen ryhmään; osata ylläpitää posititiivista tunneilmastoa parisuhteessa ja  osata ratkaista ristiriitoja.

Parisuhteen perustana on sitoutuminen, halu jakaa elämänsä toisen kanssa. Tieto siitä, että olemme sitoutuneita parisuhteessamme silloinkin, kun meillä on hankalaa, luo turvallisuuden tunnetta.

Mistä positiivinen tunneilmasto sitten syntyy? Se on hyvän haluamista toiselle, kiinnostusta kumppania ja hänen elämäänsä kohtaan. Parisuhteen tunneyhteyttä ylläpitää asioiden tekeminen yhdessä. Myös läheisyys, hellyys ja seksi vahvistavat tunneyhteyttä. Pienet päivittäiset eleet, kuten suukko, toisen huomioiminen tai jonkin positiivisen asian sanominen toiselle, lisäävät läheisyyden ja arvostuksen tunnetta. Silloin on myös helpompi löytää juuri meidän suhteellemme sopiva tapa ja määrä harrastaa seksiä.

Hyviin parisuhdetaitoihin kuuluu myös kyky kuunnella kumppania aidosti, rakentava keskustelu, rupattelu ja rauhoittuminen. Rauhoittumista tarvitaan, kun suuttumuksen, pettymyksen tai huolen tunnekuohu aikoo kaapata meidät valtaansa.

Toimivassa ja onnellisessa parisuhteessa tarvitaan positiivisen tunneyhteyden lisäksi ristiriitojen ratkaisutaitoja. Kaikissa parisuhteissa on ristiriitoja, ja niissä voidaan riidellä. Hyvinvoivassa parisuhteessa osataan kuitenkin erottaa toisistaan ne ristiriidat, jotka ovat ratkaistavissa ja ne joita ei voikaan ratkaista, vaan joiden kanssa on opittava elämään.

Ratkaisemattomat ristiriidat liittyvät usein kumppaneiden persoonallisuuseroihin kuten siihen, että toinen on siisti ja järjestelmällinen ja toinen on boheemimpi. Puolison perusominaisuuksia ei kannata yrittää muuttaa. On viisaampaa opetella yhdessä elämään niiden kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka voimme muuttaa persoonallisuuttamme vain vähän, niin käyttäytymistämme voimme muuttaa paljon.

Jos emme omaa riittäviä parisuhdetaitoja, ajaudumme helposti ristiriitatilanteissa syyttelyyn, kritisointiin tai vuorovaikutuksesta vetäytymiseen. Tuhoisat vuorovaikutustaidot saavat meidät helposti jumiin, toistamaan samaa kaavaa riidoissamme. Olemme helposti molemmat sitä mieltä, että kumppanimme ei ymmärrä meitä. Koemme, että toiveemme ja tarpeemme eivät tule kuulluksi. Emme tunne itseämme arvostetuksi ja rakastetuksi.

Onneksi vuorovaikutustapoja voi oppia. Voimme saada työkaluja rakentavan palautteen antamiseen, kompromissien tekemiseen, toisen kuulemiseen ja arvostavan kulttuurin rakentamiseen parisuhteessa.

Onnellinen ja toimiva parisuhde antaa iloa elämäämme ja auttaa meitä voimaan hyvin henkisesti ja fyysisesti. Se vaatii työtä ja taitoja.

Jos koet tarvitsevasi työkaluja parisuhteesi hyvinvoinnin ja toimivuuden lisäämiseksi, tule Parisuhteen hyvinvointi -kurssille! Kurssin järjestää Väestöliiton Terapiapalvelut 21.4. ja 5.5.2018. Ohjaajina toimivat perheterapeutti, uusperheneuvoja Anne Huolman ja seksuaaliterapeutti Eriikka Sailo

Lisätietoa kurssista nettisivuillamme tai Anne Huolman, anne.huolman@gmail.com.

 

Yhden nuoren äidin tarina

marinawNepalPäässäni risteili ajatuksia ja oletuksia. Olin matkalla Nepaliin, ensimmäistä kertaa. Faktatietoa maasta ja sen väestön tilanteesta minulla oli vaikka muille jakaa. Silti en aivan tiennyt, mitä perillä odottaa. Olin kuullut paljon tarinoita upeista vuorista ja ystävällisistä nepalilaisista, mutta tiesin myös heidän ahdingostaan. Olin tietoinen, että Nepalissa tullaan nuorena äidiksi, ja huomasin ajattelevani erityisesti näitä nuoria äitejä ennen matkaani. Kuinka nuori on nuori äiti Nepalissa? Miten heihin suhtaudutaan? Miten he pärjäävät arjessa ja mitä he toivovat tulevaisuudelta?

Saadessani oman esikoiseni 20-vuotiaana, olin suomalaisessa mittakaavassa nuori äiti. Koin, että minuun suhtauduttiin ennakkoluuloisesti. Sain toisen lapseni ennen kuin täytin 23 vuotta, ja sitten vasta kummajainen olinkin. Meillä Suomessa oli jo silloin harvinaista, että lapset hankitaan parikymppisenä.

Tapasin Nepalissa äidin, jolla oli 20-vuotiaana jo kolme lasta. Ensimmäisen hän oli saanut 15-vuotiaana ja seuraavat kaksi tasaisesti tämän jälkeen. Hän oli aikanaan karannut rakkaansa kanssa kun he olivat vain 14-vuotiaita. Tyttö oli korkeammasta kastista kuin poika, eikä tytön suku hyväksynyt heidän suhdettaan.

Nyt äiti on 30-vuotias ja hän asuu lapsineen köyhässä kylässä keskellä Chitwanin kansallispuistoa, jossa pääelinkeino on maanviljely. Perheellä on omaan tarpeeseen kanoja, puhveli ja pari vuohta. Kylä on täysin eristyksissä muusta maailmasta ja kansallispuiston villieläimet ovat uhkana kylän asukkaille ja heidän eläimilleen. Silti äidin elämässä on kaikki hyvin. Hän pitää pientä bed&breakfast -tyyppistä yritystä WWF Nepalin avustuksella, ja hänen lapsensa ovat mukana sekä WWF:n että nepalilaisen perhejärjestön toiminnassa. Perhejärjestö järjestää nuorille erilaista terveyskasvatukseen liittyvää toimintaa sekä tuo kylään terveyspalveluita mobiiliklinikan muodossa.

Väestöliitto työskentelee tyttöjen ja äitien puolesta Nepalissa. Sinäkin voit tukea tätä työtä lahjoittamalla Väestöliiton lahjoitustilille.
Saaja:           Väestöliitto
Pankkitili:      Nordea FI63 1745 3000 0979 58
Viesti:           Väestöliiton työ kehitysmaiden naisten ja tyttöjen terveyden hyväksi

Nettikiusaaminen on kaikkien asia

Tämä koskettaa myös sinua!

Lapset:
Nettikiusaamisen tunnistat taatusti. Osaatko auttaa sen lopettamisessa?
Vanhemmat:
Onko lapsesi myötätuntoinen myös netissä?
Opettajat:
Auta lasta ymmärtämään pelleilyn ja julmuuden raja netissä.

Väestöliitto on partnerina EU:n yhteistyöprojektissa Delete Cyberbullying, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä nettikiusaamisesta. Lue lisää http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/kaverit_ja_seurustelu/media/nuorten-netiketti/

Lisää videoita:

Mitä on sexting?
Mitä tehdä, jos joutuu hyväksikäytetyksi?