Hinta ei saa olla este ehkäisyn käytölle

miilanblogi_09”Haluaisin ehkäisykapselin, mutta se on ihan liian kallis. Mä en muista syödä pillereitä ja mä pelkään että tuun pian raskaaksi.”

”Mun aikaisempi pillerimerkki oli parempi. Jouduin vaihtamaan halvempaan, kun duunit loppu. Tää uusi merkki aiheuttaa sivuvaikutuksia.”

Väestöliitto on vaatinut nuorille maksutonta ehkäisyä jo reilun vuosikymmenen ajan. Näemme sen tärkeänä nuorten terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja tasavertaisuutta vahvistavana asiana.

Luotettava raskauden ehkäisy maksaa. Suomessa hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ovat harvoja reseptilääkkeitä, joista ei makseta Kela-korvausta, vaan koko summa jää käyttäjälle. Tässä suhteessa Suomi eroaa monesta muusta EU-maasta, esimerkiksi Ruotsista. Sen tietävät tapaamani torniolaisnuoret, jotka hakevat pillerinsä, jopa ehkäisykapselinsa, edullisesti rajan takaa Haaparannasta. Myös kondomit ovat kalliita, puhumattakaan suuseksisuojista, joiden saatavuus on muutenkin kiven alla.

Suomalaisissa kunnissa on kirjava valikoima tapoja toteuttaa nuorten ehkäisypalveluita. Osaan kuuluvat käyttäjälle ilmaiset valmisteet määräajan, osassa jotkin valmisteista, osassa ei mitään. Maksutonta ehkäisyä ajavissa aloitteissa ja kampanjoissa halutaan selkeyttä käytänteisiin sekä tasoitettua alueellista eriarvoisuutta. Erityisen hienoa on, että monet näistä aloitteista ovat lähteneet nuorilta itseltään. Tämä on heiltä vahva viesti: nykykäytännöt eivät riitä, eivätkä ole reiluja kaikille.

Maksuttoman ehkäisyn vaikuttavuutta voidaan tutkia monesta näkökulmasta. Nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa ei-toivotusti raskaaksi tuleminen voi olla monin tavoin negatiivinen elämäntapahtuma. Teinivanhemmuustutkimukset kertovat, että liian varhain vanhemmaksi tuleminen altistaa niin sosiaalisille kuin akateemisille ongelmille ja vaikeuttaa työelämään pääsyä.

Tuore THL:n ja Nuorisotutkimusseuran vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimus kertoi, että nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti teiniraskaus-, abortti- ja seksitautiriskiin. Rikkonainen, vähän koulutettu perhe ja nuoren koulupudokkuus nostivat riskiä.

Nuoren tai hänen perheensä varallisuus ei saisi olla vaikuttamassa mahdollisuuteen käyttää ehkäisyä. Kaikkien nuorten oikeus itsestä huolenpitoon toteutuisi tasa-arvoisemmin, jos ehkäisykuluja ei tulisi. Maksuton ehkäisy tukisi ylipäätään nuoren ja nuoren aikuisen ehkäisyn käyttöä. Jokaisella olisi mahdollisuus löytää se itselle parhaiten passaava vaihtoehto, eikä tyytyä edullisempaan ja huonommin sopivaan. Esimerkiksi ehkäisyteholtaan ylivertaiset kierukat ja kapselit ovat investointeina monella nuorelle liian iso kuluerä.

Tuskin kukaan maksuttoman ehkäisyn puolestapuhuja uskoo, että ilmaisuuden myötä kaikki teiniraskaudet ja abortit katoaisivat. Syyt ehkäisyn laiminlyönnille ovat moninaiset. Maksuton ehkäisy kumoaisi kuitenkin yhden hyvin konkreettisen esteen ehkäisyn käytön tieltä.  Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin edelleen myös laadukasta ehkäisyneuvontaa ja seksuaalikasvatusta. Työtä esimerkiksi ehkäisyyn liittyvien myyttien purkuun riittää.

Nuorten terveyden edistämiseen kannattaa käyttää kaikki tiedossa olevat tukikeinot, joilla ennaltaehkäistään lukuisia terveydellisiä haittoja, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Kuva: freeimages.com

Näillä ohjeilla kesäkuntoon!

kesakunnossa_04Kesälomat ovat tulossa ja kaikilla on kiire kesäkuntoon. Bikinirajoja trimmataan ja kesäautoon vaihdetaan öljyt. Fillari onkin jo huollettu, mutta mökki kaipaa vielä tuulettamista ja terassikalusteet pitää kantaa vajasta aurinkoon.

Miten seksuaaliterveys pannaan kesäkuntoon?

Seksitautitestit ovat ainoa tapa varmistua siitä, että suojaamattomasta seksistä ei ole tarttunut tauteja. Testeihin pääsee omalla terveysasemalla, opiskeluterveydenhuollossa, yksityisillä lääkäriasemilla ja isoimmissa kaupungeissa myös sukupuolitautien poliklinikoilla. Vaadi, että myös kumppanisi käy testeissä ennen kuin jätätte kondomin tai suuseksisuojan pois.

Hormonaalinen ehkäisy kannattaa laittaa kuntoon ennen lomia, koska keskellä kesää lääkäriaikaa voi olla vaikeaa saada. Omasta kunnasta löytynee ehkäisyneuvola, josta ajan voi tilata soittamalla. Myös oma terveyskeskus tai yksityinen lääkäriasema tarjoavat ehkäisypalveluita.

Kondomeja kannattaa hankkia jo etukäteen. Kondomeja voi ostaa melkein mistä vain; ruokakaupoista, kioskeista, apteekeista tai huoltoasemilta. Kondomi kannattaa pitää mukana aina, eikä unohtaa kotiin. Kondomi ei kestä auringonvaloa eikä korkeaa kuumuutta, joten säilyttäessäsi kumia, suojaa se korvennukselta. Kondomista saa askarreltua suuseksisuojan naiselle annettavaa suuseksiä varten; leikkaa kondomista pois sen säiliöosa ja sen jälkeen koko mitta pituussuunnassa halki. Varsinaisia suuseksisuojia saa erotiikkakaupoista ja joistain verkkokaupoista.

Jälkiehkäisytabletin ostaminen etukäteen ei ole hullumpi ajatus, jos on lähdössä ulkomaanmatkalle tai mökille kauas palveluista. Jälkiehkäisyä tarvitaan, jos heteroparin ehkäisy pettää; kondomi hajoaa tai hormonaalisen ehkäisyn kanssa tapahtuu unohduksia. Jälkiehkäisyn saa ilman reseptiä apteekista.

Pahan mielen hoidossa ei jälkiehkäisykään auta. Tunne ja tiedä omat rajasi – festareilla nousuhumalassa tehdyt ratkaisut eivät välttämättä tunnu seuraavana päivänä yhtään hyviltä. Tässä auttaa ennakointi; tiedä, monenko lonkeron jälkeen harkintakykysi pettää, kerro kavereillesi, mihin olet menossa ja pidä myös itse kavereistasi huolta.

Ja lopuksi: Nauti. Anna auringon hyväillä talven kuivattamaa ihoa, merituulen pörröttää hiuksesi solmuun. Anna musiikin tainnuttaa mielesi transsiin ja kesäsateen nuolla kasvojesi ihoa. Ja jos hyvä tyyppi osuu kohdalle, tyyppi johon luotat ja tyyppi jonka tunnet, kun ei pelota, vaan ihan sairaasti haluttaa – anna hänen tehdä kaikki tämä.

Väestöliiton #testaamallatiedät-kampanja päättyy 13.5.2016.

 

Viisi huonoa ja yksi hyvä tapa todeta seksitauti

 

Tarttis päästä testeihin

  1. Huono tapa: ”Kyllä sen sitten huomaa, jos oireita tulee.” Itse asiassa seksitaudit ovat keskimäärin aika vähäoireisia, jopa huomaamattomia. Tai sitten oireet voi sekoittaa johonkin muuhun, kuten stressiin, flunssaan tai pissatulehdukseen. Klamydia voi olla pitkiäkin aikoja huomaamaton, hiv jopa vuosia.
  2. Huono tapa: ”Käytettiin yhdynnässä kondomia, joten ei mitään tauteja voi olla.” Hyvä, että käytitte. Mutta muistitteko suojautua myös suu- tai anaaliseksissä, niissäkin kun taudit voivat tarttua?
  3. Huono tapa: ”Se tyyppi oli kunnollisen näköinen, juristi ja kaikkea, ei sillä mitään tauteja voi olla.” Seksitauti ei näy naamasta, eikä välttele mitään ammattikuntia. Uuden kumppanin kanssa on aina varminta suojautua kondomilla ja suuseksisuojalla.
  4. Huono tapa: ”No mitä sitten, jos tauti tulee. Nykyään ne ovat kaikki hoidettavissa. Hiv:kin paranee kantasoluilla.” Totta on, että useat seksitaudit ovat kokonaan parannettavissa ja lääketiede kehittyy kokoajan myös hiv:n hoidon suhteen. Kaikki sairaudet eivät kuitenkaan ole täysin parannettavia ja siten osasta voi jäädä loppuelämän kumppani.
  5. Huono tapa: ”Kävin luovuttamassa verta viime vuonna eikä siellä mitään seksitauteja todettu.” Verenluovuttajan verestä tutkitaan hiv ja tarttuvat maksatulehdukset, ei muita seksitauteja. Saatat siis sairastaa klamydiaa tai vaikka kuppaa tietämättäsi.
  6. Hyvä tapa: ”Kävin seksitautitesteissä.” Kyllä, seksitautitestaus on ainoa tapa olla varma siitä, sairastaako seksitautia vai ei. Kerro testeihin mennessäsi, millaista seksiä olet harrastanut ja koska on ollut viimeinen suojaamaton seksikerta. Silloin testit osataan ottaa oikein. Vain otettu testi on luotettava. Vain #testaamallatiedät.

Väestöliiton Testaamalla tiedät -kampanja kannustaa seksitautitesteihin, sillä testaus on ainoa tapa varmistua siitä, sairastaako seksitautia. Kampanja-aika 2.5.-13.5.2016, www.vaestoliitto.fi/testaamallatiedat #testaamallatiedat

Seksitauti? #testaamallatiedät

klamydia_jakoa_04
Väestöliitto haluaa helpottaa nuorten seksitautitesteihin hakeutumista aloittamalla 2.5.2016 tiedotuskampanjan ”Testaamalla tiedät”.

Kampanjassa kerrotaan, miten testeihin pääsee ja mitä niissä tehdään. Kampanjasivut avautuvat maanantaina 2.5. ja kampanjaa voi seurata somessa hästägillä #testaamallatiedät.

Alla olevassa kuvassa ovat viime vuonna Suomessa todetut klamydiatapaukset. Miksi kaikkein nuorimpien ikäryhmissä, joissa tautia todetaan ylipäätään eniten, tytöt vaikuttavat sairastavan klamydian paljon useammin kuin pojat?

Esitys1

THL /Tartuntatautirekisteri

 

 

 

 

 

 

 

Teen tämän kysymyksen lähes aina luennoidessani seksitaudeista terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Usein saan oikean vastauksen, mutta tavallista on, että kokenutkin ammattilainen haksahtaa harhaan.

Kyse ei ole siitä, että tytöt harrastaisivat paljon enemmän seksiä kuin pojat tai että tytöt oirehtisivat enemmän ja siksi hakeutuisivat lääkäriin poikia herkemmin.

Kyse on harhasta: Tyttöjä testataan enemmän kuin poikia, siksi tyttöjen tautiakin todetaan enemmän.

Suomen terveyspalvelujärjestelmässä on sukupuolia eriarvoisesti kohteleva alue. Nuorillla tytöillä ja naisilla on käsissään vip-kortti seksitautitestejä teettäviin palveluihin; kuukautiset ja osalla tarve hormonaaliselle ehkäisylle. Kuukautiset ja ehkäisy ovat hyväksyttävä syy päästä vastaanotolle ja saada samalla laajasti tukea seksuaaliterveyden hoitoon. Tytön pääsy seksitautitesteihin on suorempi ja helpompi kuin pojan, eikä aina tarvita edes edeltänyttä riskitilannetta.

Siksi poikien klamydiaa todetaan harvemmin. Se on epäreilua sekä pojille, joiden tauti jää toteamatta, että heille, joiden kanssa pojat harrastavat seksiä. Kun Tampereen YTHS aloitti viime syksynä klamydian kotitestauksen, löytyi nuorten miesten keskuudesta klamydiaa 70 % enemmän kuin perinteisin menetelmin. Tästä voidaan päätellä, että kun testauskynnys laskee, tehdään testejä enemmän ja silloin myös seksitauteja löytyy enemmän.

Vain testaamalla tietää, sairastaako seksitautia. Seksitauti ei aina oireile, se ei näy naamasta, sitä ei voi aina itse päätellä. Kynnys testeihin hakeutumiseen pitäisi olla mahdollisimman matala kaikenikäisille.

Vain otettuun testiin voi luottaa. Testaamalla tiedät.

Facebook, anteeksi kuinka?

shutterstock_218592256

”Julkaisuasi ei edistetty, koska se rikkoo Facebookin mainostussääntöjä mainostamalla aikuisille suunnattuja tuotteita tai palveluja, kuten leluja, videoita tai seksuaalista suorituskykyä lisääviä tuotteita.”

Anteeksi mitä, Facebook?

Nuoret ovat sosiaalisessa mediassa ja siksi siellä on oltava kasvattajienkin. Some on kuin luotu seksuaalikasvatukseen. Siellä voi haastaa pohtimaan asenteita, reagoida nopeasti päivän uutisiin ja tarjota täsmäiskuina tietoa. Ja tietysti leikkiä ja huvitella, sillä someen tullaan pääasiassa viihtymään ja viettämään aikaa kavereiden kanssa.

Some yhtä aikaa haastaa ja inspiroi ammattikasvattajaa. Miten tehdään innostavaa ja nuoret mukaan tempaavaa seksuaalikasvatusta lyhyin viestein ja kuvin? Epäonnistumisen palaute on suora ja välitön. Toisaalta myös onnistumista palkitaan heti.

Eniten ongelmia kuitenkin tuottaa somekanavien rajoitukset ja suoranainen sensuuri.

Blogin avausteksti on viesti Facebookilta. Yritimme yläkoululaisille suunnatussa kondomikampanjassamme saada parin euron markkinointibudjettia päivitykselle, jossa linkattiin lukemaan peniksen koosta tehty tutkimus. Facebook ei siis halunnut, että nuoruusikäiset lukevat peniksistä, vaikka se suomalaisten tutkimusten mukaan on  nuoruusikäisiä poikia eniten kiinnostava aihe.

Facebook torjui mainosrahamme videolle, jossa kondomeita asetettin tekopenisten päälle. Sama kielto tuli jälkiehkäisypillereiden reseptivapaudesta kertovalle päivitykselle. Silloin perusteena oli myös, ettei lääkkeitä sovi mainostaa.

Siis voidaanko kerrata vielä, Facebook?

Mitään seksuaalista sisältöä ei Facebookin mukaan saa markkinoida, vaikka asia liittyisi murrosiän kasvuun ja kehitykseen tai seksitautien /raskauden ehkäisyyn. Ei, vaikka kampanjan tarkoitus olisi välittää tietoa ja parantaa nuorten seksuaaliterveyttä. Ei, vaikka tarkoitus olisi suojata nuoria riskeiltä, eikä kannustaa ottamaan niitä.

Syynä tietenkin ovat amerikkalaisen ja suomalaisen kulttuurin eroavaisuudet, erilaiset käsityksemme seksuaalisuudesta, toisistaan poikkeavat asenteet ja arvot eritoten nuoruusikäisten seksuaalisuutta kohtaan. Seksuaalikasvatuksesta, sen sisällöistä ja ajoituksesta ajattelemme kovin eri tavoin. Suomalaiselle yläkoulunuorelle ei tule yllätyksenä, että ihmisellä on sukupuolielimet ja että seksistä voi syntyä vauvoja tai tarttua tauti.

Sen sijaan suomalainenkaan nuori ei välttämättä huomaa normittavansa sukupuolielimien ulkonäköä mediasta tulevien mielikuvien perusteella tai tunne kaikkia seksuaalioikeuksiaan. Juuri näihin kohtiin ja moneen muuhun olisi sosiaalinen media mainio vaikuttamiskanava.

Aivan eittämättä Facebookin vaikutin on myös raha; Facebook tuskin haluaa menettää konservatiivisia ja maksukykyisiä asiakkaitaan, sikäli kun nämä pahastuisivat huomatessaan kanavalla mainostettavan nuorille ”aikuisille suunnattuja tuotteita ja palveluita”.

Facebook itse tekee pienille järjestöille Facebookista mahdottoman toimintakentän. Sen merkillinen algoritmi rajaa päivitysten näkyvyyttä mielivaltaisesti. Näkyvyyttä saa parannettua vain, jos päivitykseen satsaa markkinointirahaa ja tekee postauksestaan valitulle kohdeyleisölle mainoksen.

Facebook on siis rakentanut ansan: postaukset eivät näy ilman rahaa, mutta mainoksia hyllytetään niiden sisältöjen takia. Ei ihme, että maailmalta kantautuu uutisia, joiden mukaan kansalaisjärjestöt pakenevat Facebookista.

Twitter ei pyöri mainosrahalla, mutta sensuuria tapahtuu sielläkin. Pitkään alalla toimineet seksuaalikasvattajat kertovat, että tietyillä hästägeillä merkatut sinänsä täysin asialliset päivitykset mystisesti katoilevat.

Amerikkalainen kaksinaismoralistisuus, ’abstinence only’-ajattelu ja kaikelta seksuaalisuudelta nuorten suojaamishysteria on luikerrellut häiritsemään suomalaista seksuaalikasvatusta.

Kansalaisjärjestöjen markkinointibudjetit ovat vaatimattomia, eivätkä ne ikinä pärjää suurille, kaupallisille, tuottoa kyseenalaisinkin menetelmin tavoitteleville yrityksille. Somesensuurin tiukentuessa ollaan vaarassa menettää se viimeinen ilmainen tai ainakin pienikustannuksinen vaikuttamisväline. Kuka voittaa ja kuka häviää? Häviäjiä ovat ainakin kaikki maailman nuoret.

Voi Facebook, minkä teit.

Sinulla on oikeus

kuva_minäpäätän

Allekirjoita Väestöliiton vetoomus, jotta kaikki saisivat itse päättää: http://idecide.ippf.org/idecide/view/fi-fi-ma60

 

Sinulla on oikeus tulla rakastetuksi ja rakastaa.

Sinulla on oikeus rakastella.

… mennä naimisiin…
… olla menemättä naimisiin…
… olla menemättä naimisiin ja rakastella.

Sinulla on oikeus päättää montako lasta haluat vai haluatko yhtään. Sinulla on myös oikeus päättää kenen kanssa lapsesi teet.

Sinulla on oikeus

… saada tietoa seksuaalisuudesta ja seksistä…
… käyttää ehkäisyä…
… valita sinulle sopiva ehkäisy…
… käydä lääkärissä…
… synnyttää turvallisesti ammattilaisten läsnäollessa…
… saada abortti turvallisesti, jos niin haluat…
… olla turvassa seksuaaliselta väkivallalta.

Tuntuuko itsestäänselvältä?

Meille suomalaisille nämä asiat ovat melkein itsestäänselviä.
Sinä päätät, että sama toteutuu koko maaimassa.

Allekirjoita Väestöliiton vetoomus, jotta kaikki saisivat itse päättää: http://idecide.ippf.org/idecide/view/fi-fi-ma60

Minä päätän on Väestöliiton ja International Planned Parenthood Foundation:in (IPPF) yhteinen kampanja. Keräämme adressia, joka annetaan Ban Ki-moonille YK:n yleiskokouksessa 22.9. Haluamme, että kaikki maailman ihmiset saisivat itse päättää asioista, jotka on listattu yllä. Seksuaalioikeuksien tulee toteutua maailmanlaajuisesti ja tämän työn rahoitus tulee turvata.

Lue kampanjasta lisää IPPF:n sivuilla

minä päätän3
Tänään 4.9. vietetään maailman seksuaaliterveyden päivää. Auta meitä turvaamaan kaikille hyvä seksuaaliterveys!