#Munvalinta – seksuaalisen hyvinvoinnin kampanja

 

 

Kevätlukukauden lähestyessä loppuaan ja kesälomien häämöttäessä nurkan takana, monissa Suomen kouluissa tartutaan viimeisten kouluviikkojen aikana terveyden ja hyvinvoinnin teemoihin. Seksuaalisuus on usein suosikkiaihe koulujen hyvinvointipäivissä ja tapahtumissa. Se on myös yksi kiinnostavimmista teemoista monien murrosikäisten mielissä.

Väestöliitto tarjoaa nuorille mahdollisuuksia keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä koulutettujen ammattilaisten kanssa. Nuori voi esimerkiksi lähettää oman viestin nuorten Kysy asiantuntijalta palstalle, tai hän voi tulla juttelemaan reaaliaikaisesti työntekijän kanssa Neuvontachatiin ja pojat voivat soittaa Poikien Puhelimeen. Kohtaamme verkkopalvelujen kautta vuoden aikana satoja nuoria. Tietosivuja lukevat sadat tuhannet ihmiset. Tuhannet pojat soittavat.

Usein nuori tulee verkko- ja puhelinneuvontapalveluihin etsimään tietoa ja kysymään neuvoa sellaisiin asioihin, joihin hän ei kehtaa muulla tavoin toisen mielipidettä pyytää. Nimettömästi ja toisen katseelta suojassa on helpompi jutella kaikista henkilökohtaisimmista ajatuksista. Nuoret tuovat keskusteluun laajasti seksuaalisuuteen liittyviä teemoja, mutta niiden joukosta nousee esiin myös selkeitä suosikkiaiheita, joita nuoret pohtivat.

Seksistä, siihen liittyvistä odotuksista, suorituspaineista ja pulmista, juttelemme nuorten kanssa eniten. Myös oma keho ja sen riittävyys, raskauden mahdollisuus, seksitaudit ja ehkäisymenetelmät mietityttävät.  Melko usein nuoret kaipaavat tukea ihmissuhteisiin liittyviin haasteisiin ja sanoittajaa tunteilleen. Yhteistä näille kysymyksille on, että niihin ei monestikaan ole olemassa yhtä oikeaa vastausta myöskään meillä ammattilaisilla, vaan keskustelun ja näkökulmien kautta ratkaisu kysymykseen löydetään yhdessä nuoren kanssa.

Väestöliitto tarttuu koulujen rinnalla seksuaalisen hyvinvoinnin teemoihin tänään käynnistyvällä tiedotuskampanjalla. Se kantaa tällä kertaa nimeä Mun valinta, jolla halutaan kertoa, että jokaisella nuorella on oikeus ja mahdollisuus tehdä valintoja oman seksuaalisen hyvinvoinnin suhteen.

Kampanjaviikon aikana (24.-28.4.) käsitellemme seksuaalisen hyvinvoinnin teemoja niin ihmissuhdetaitojen kuin ehkäisymenetelmienkin näkökulmasta. Toteutamme kampanjan somessa ja päivittäin vaihtuvia teemoja voi seurata Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissa ja Youtubessa Nuorten Väestöliitto kanavilla, hästägillä #munvalinta, sekä Väestöliiton nuorten nettisivuilla. Viikon aikana toteutamme myös kyselyn, jonka avulla keräämme tietoa ja kartoitamme nuorten asenteita ehkäisyn käyttöön liittyen. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme kolme selfiekeppiä!

Löydät meidät somesta: Nuorten Väestöliitto, @nuortenvaestoliitto, #munvalinta

Poikien Puhelin: ma – pe kello 13–18 numerossa 0800 94 884.

”Jos haluat astiaston suomeksi, paina 1” – sote, äidinkieli ja perustuslaki

shutterstock_271845803Eduskunta hyväksyi 13.12. mallin, jossa Vaasan keskussairaala luopuu sote-uudistuksen yhteydessä laajasta päivystysvastuusta. Sen potilaat ohjataan tarvittaessa Seinäjoelle. Kaikki oppositiopuolueiden edustajat äänestivät ehdotusta vastaan. Eduskuntakäsittelyä edeltänyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan äänestys ratkesi äärimmäisen niukasti, äänillä 8-7. Useat eri tahojen laskelmat siitä, että Vaasan sairaalan nykyisen toimintatason säilyttäminen olisi ollut vähintään yhtä edullista kuin nykyinen malli, ohitettiin. Pohjanmaan poikkeuksellisen vilkkaan väestönkasvun seuraukset terveyspalveluille ohitettiin myös.

Perustuslakivaliokunta totesi sairaaloiden päivystyksestä, että Seinäjoella on turvattava terveydenhoito myös ruotsin kielellä. Hallitus ei ole kertonut, miten tämä käytännössä tapahtuisi. Epäilyt siitä, että perustuslakivaliokunnalle toimitetut mietinnöt ja potilaita koskevat luvut olivat olleet vaillinaisia ja suorastaan virheellisiä, ohitettiin. Lakioppineiden huoli siitä, että perustuslakivaliokuntaa käytetään poliittisesti tarkoituksenmukaisesti, ohitettiin myös. Arvatkaa, mitä tapahtui eduskunnassa ehdotukselle siitä, että Vaasan sairaalan toimintaa vielä käsiteltäisiin perustuslakivaliokunnassa?

En ole kuullut kenenkään ulkopuolisen asiantuntijan väittävän, että tässä olisi kyse sosiaali- ja terveydenhoidon laadusta tai tehokkuudesta. En ole kuullut kenenkään epäilevän, ettei kyse olisi pohjimmiltaan puolue- ja kielipolitiikasta.

Sosiaalitieteissä niin sanottu standpoint-teoria korostaa sitä, että eri väestöryhmillä on erilainen kokemus todellisuudesta. Naiset tietävät, miltä tuntuu olla näkymätön veljeilevien miesten keskuudessa, seksuaaliset vähemmistöt tietävät, miltä tuntuu katsoa rakkausleffoja, joita ei ole tehty heitä varten. Ja Suomessa asuva ruotsinkielinen tietää, miltä tuntuu kuin omaa äidinkieltä jatkuvasti latistetaan. Arki on täynnä pieniä, yhtä ärsyttäviä kuin käsittämättömiä puutteita. Helsingin kaupunki, Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto, Korkeasaari: tässä sattumanvaraisesti ensiksi mieleen tulevia tahoja, joiden pitäisi toimia ruotsiksi mutta kuluneen vuoden aikana se ”unohtui”, näyttelystä, juhlapuheesta, kylteistä.

Kun soitat puhelinpalveluun, kysytään haluatko astiaston ruotsiksi? ”Vill du ha servis på svenska, tryck 2.” Service, eli palvelu, joka lausutaan eri lailla, ei tule silloin heti mieleen. Tästä ei kukaan ruotsia puhuva älähdä, tietenkään. Emme halua olla hankalia, ylimielisiä, vaivaksi. Jos myyjä, lääkäri tai virkailija puhuukin ruotsia, olet yllättynyt ja kiitollinen. Harvoin tulee edes mieleen vaatia ruotsinkielistä palvelua – ei edes silloin, kun se on perustuslaillinen oikeus.

Mutta en usko, että valtaväestö huomaa, saati ymmärtää, miltä tuntuu jatkuvasti arvailla mitä tarkoitetaan, niellä ärtymystä, olla kysymättä eikö virastoissa tosiaan löydy yhtään ihmistä joka hallitsee ruotsia ja voisi hoitaa käännökset? Miltä suomea puhuvilta tuntuisi, jos pulla olisi pula, auto olisi outo, ja hätä olisi heti – tai sanojen sijaan olisi vain aukko, jota kukaan ei huomaa, jos et siitä älähdä – joka päivä, mitä odottamattomimmissa ja, korostan, julkista palvelua tarjoavissa yhteyksissä.

Korostan myös, että häiritsevää tässä eivät ole eri murteet, korostukset tai pienet arkiset virheet. Teen niitä itse suomeksi koko ajan, eikä minua lainkaan vaivaa jos virkamies tai lääkäri, joka haluaa harjoittaa ruotsiaan, tekee samoin. Kaikki elävä, puhuttu ruotsi on osa ruotsin kieltä. Mutta typistetty, mukiloitu, paperista luettu anonyymi ”pakkoruotsi” on sen hauta.

Joskin hauska hauta: Facebook-sivusto Dåliga översättningar svenska-finska kokoaa parhaimmat helmet, kuten mainos: ”Fiksun ostamisen puolesta – Fittiga köp”. (Jos fiffiga-sanasta vaihtaa kaksi f-kirjainta t:ksi, sana fiksu muuttuu v-sanaksi.) Erheistä koottu kirja Tack för ditt förstånd! on myyntihitti ja hyvä joululahjavinkki.

Mutta vaikka kieli hautautuu, ihmiset eivät kuole ruotsinkieliseen astiastoon. Sairaaloissa sen sijaan kuollaan. Niissä myös kärsitään, pelätään ja tervehdytään. Kuumeisen, loukkaantuneen tai iäkkään ihmisen kielitaito heikkenee. Siksi myös aikuiselämänsä pitkälti suomeksi eläneillä ruotsinkielisillä on yleensä vahva tarve puhua lääkärin kanssa ruotsia. Silloin löytää itse sanoja ja ymmärtää, mitä lääkäri vastaa.

Isoäidilläni oli läheinen ystävä, joka 80-vuotiaana sairastui ihottumaan. Hän oli jo vanhainkodissa, ja lääkäri tuli käymään. Missä kutiaa, lääkäri kysyi suomeksi, kuten tavallista, koska ei halunnut, uskaltanut, osannut tai viitsinyt puhua ruotsia. Ystävä vaan ei millään muistanut oikeaa sanaa suomeksi. Kunnes se vihdoin tuli mieleen: hymyhuulet! Niissä sattuu. Vasta lääkärin lähdettyä hän tajusi virheensä. Piti sanoa häpyhuulet. Hän soitti valtavan nolona isoäidilleni, jolta tarina sitten lähti liikkeelle. Olen muistanut sen niin pitkään, koska se on paitsi surkuhupaisa myös niin kaunis. Iäkäs nainen, joka vahingossa muuntaa kieltä hieman aistillisempaan suuntaan.

Ruotsinkielisiä asuu Pohjanmaalla melkein 100 000. Miten Seinäjoella aiotaan heitä kuunnella ja heidän kanssaan kommunikoida? En ole ollut potilaana Seinäjoella, enkä siis tiedä, voihan olla että siellä, toisin kuin pääkaupunkiseudulla, saa hienosti palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä. Ja vielä niillä Pohjanmaan murteilla, joita itse en millään ymmärrä. Ei, en kadehdi niitä seinäjokisia terveysalan ihmisiä, jotka saavat närpesiskaa puhuvan potilaan hoidettavakseen omalla kouluruotsilla!

Päätöksestä ei näytä vielä nousseen sen suurempaa mekkalaa suomenkielisten kesken. Ministerit puhuvat kauniisti perheiden moninaisuuden huomioimisesta, mutta ruotsin- ja kaksikielisten perheiden peruspalvelut eivät tunnu sisältyvän tähän ”moninaisuuteen”. Sen sijaan sellaisilla vaikuttajilla, kuten Osmo Soinivaara, on pokkaa väittää, että jos Seinäjoen kielivaatimuksen muodollisesti täyttävät lääkärit ja hoitajat eivät pohjanmaalaisille kelpaa, niin kannattaisi luopua koko ruotsin kielitaidon vaatimuksista.

Näin puhuu vain ihminen, jonka pulla ei ole pula, jolta lääkäri ei käännä katsetta pois ilmoittaakseen suuttuneesti seinälle: en sitten puhu äidinkieltäsi ja joka ei eläintarhassa joudu keksimään lapselle eläinten nimiä omasta päästään, koska perustuslaissa taattu käännös sattui taas kerran unohtumaan. Jolle ei tule mieleen, että voisihan sitä myös vaatia, että kielivaatimus ja perustuslaki täyttyisivät ihan oikeasti, eikä vain vastentahtoisen muodollisesti.

Vaasan sairaalan päivystysvastuun suhteen tarvitaan nyt laajakatseista, Suomen historiaa, väestörakennetta, ja tulevaisuutta ajattelevaa valtionpäämiestä. Tasavallan presidentillä olisi esimerkiksi mahdollisuus pyytää, että perustusvaliokunta perehtyy eduskunnan päätökseen tarkemmin.

Ihmisoikeustyöllä kestävää kehitystä

_DSC7479Väestöliitto on 75-vuotias suomalainen yleishyödyllinen järjestö. Teemme työtä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden puolesta. Väestöliitto haluaa vahvistaa ihmisten luottamusta omiin voimavaroihinsa ja tulevaisuuteen. Tärkeä perusta myönteiselle muutokselle on ihmisoikeuksien tiedostaminen ja vahvistaminen suomalaisten arjessa.

Olemme työyhteisönä antaneet oman yhteiskuntasitoumuksen, jolla toteutamme toiminnassamme konkreettisesti YK:n kestävän kehityksen periaatteita. Kaikille maille tarkoitetut periaatteet pohjautuvat ihmisoikeuksiin. Oma sitoumuksemme koostuu kolmesta osasta.

Nuorille lisää mahdollisuuksia vaikuttaa
Nuorten ajatuksilla ja mielipiteillä on väliä. Väestöliitto kannustaa nuoria osallistumaan ja vaikuttamaan omaan elämäänsä ja seksuaalioikeuksiinsa sekä välittää nuorille tietoa erilaisista mahdollisuuksista olla aktiivinen toimija yhteiskunnassa. Samat vaikuttamismahdollisuudet koskevat myös maahanmuuttajia.
Sitoudumme toiminnassamme hyödyntämään ihmisten tietoa, kokemuksia ja arjen asiantuntemusta. Otamme nuoret mukaan suunnittelemaan tulevia kehitystyöhankkeita ja tiedotamme suurelle yleisölle seksuaalioikeuksien haasteista, toteutumisesta ja kehityksestä.

Nuorten muodostama virtuaalilehti Hurman toimituskunta tuottaa tietoa seksuaalioikeuksista nuorilta nuorille. Lisäämme nuorten konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia myös muodostamalla aktiivisen Nuorten työryhmän, josta tulee osa Väestöliiton päätöksentekoa ja strategista työtä. Työryhmä tuottaa kannanottoja ajankohtaisiin kysymyksiin seksuaalioikeuksista ja -terveydestä ja on aktiivinen kansalaisvaikuttamisen kanava nuorille.

Helposti saavutettavat verkkopalvelut kaikille
Kaikki eivät löydä tarvitsemaansa tietoa verkosta kovin helposti. Verkostojen risteysasemana Väestöliitto kokoaa tietoa, kehittää tarvittavia palveluja ja ohjaa niiden pariin. Sitoudumme kehittämään tiedonvälitystä ja saavutettavuutta. Esimerkiksi panostamalla verkkosivujen selkokielisyyteen näkö- ja kuulovammaiset pääsevät yhdenvertaisesti kiinni tarvitsemaansa tietoon.

Elämä on täynnä ala- ja ylämäkiä, vuoristorata, jossa tarvitaan tukea varsinkin kriisivaiheiden aikana. Väestöliitto sitoutuu lisäämään kattavien, maksuttomien, helppokäyttöisten verkkopalvelujen saatavuutta valtakunnallisesti. Tutkimusaineistoja kerätään kestävällä tavalla ja avataan julkisiksi, jotta kaikki halukkaat voisivat niitä hyödyntää.

Panostusta perheen ja työn yhteensovittamiseen
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on Väestöliitolle sydämen asia. Hyvä yhteistyö perheiden ja työpaikkojen välillä on osa tavoitetta, johon Väestöliitto sitoutuu Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassaan vuosina 2016-2018. Ohjelman kehittymistä mitataan läpi eri toteutusvaiheiden. Näin voidaan mitata muutoksia esimerkiksi etätyön, sairauspoissaolojen, ylitöiden kertymisen ja niiden vapaina pitämisen määrissä. Samalla nähdään, miten työelämä joustaa perhe-elämää huomioiden.

Näinä aikoina joudumme näkemään ja kokemaan kansainvälisiä ja kansallisia konflikteja ja erilaisten ryhmittymien toisiin ihmisiin kohdistamia aggressioita. Väestöliitto on sitoutunut yhdenvertaisuuden, osallistamisen ja yhteistyöhakuisuuden arvoihin. Tänäänkin, kansainvälisenä ihmisoikeuspäivänä voimme kukin, teko teolta, rakentaa parempaa huomista.

Perheiden palvelut sote-integraation koetinkivi

_DSC7479Sote-uudistuksen valmistelu etenee. Sote- ja maakuntauudistusta koskevat lakiehdotukset ovat parhaillaan lausunnolla. Valinnanvapauden mallista on julkaistu virkamiesten laatima ensimmäinen luonnos.

Uuden sote-mallin tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. Ihmisoikeusnäkökulmasta kyse on keskeisten sosiaalisten oikeuksien toteuttamisesta yhdenvertaisesti koko väestölle.

Uudistus konkretisoituu peruspalveluissa. Nykyisen julkisen terveyskeskusverkoston sijaan voivat tulla sote-omatiimit, jotka antavat ihmisille tavallisimmat terveyspalvelut ja sosiaalipalvelujen ohjausta. Haastavammat sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut haetaan edelleen julkisen palveluverkon kautta maakunnan palvelulaitoksesta.

Samanaikaisesti sote-muutoksen kanssa modernisoidaan lasten ja perheiden palveluja, toimintakulttuuria ja toteutustapaa. LAPE-hankkeessa rakennetaan toimintakulttuuria, joka perustuu uusimpaan tietoon ja lapsen oikeuksien tuntemukseen ja kunnioittamiseen. Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on tarkoitus tulevaisuudessa sovittaa yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi. Matalan kynnyksen palvelut kootaan toisaalta perhekeskustoimintamalliin, toisaalta koulu ja siellä annettava tuki toimii lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena.

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat korostaneet hyvinvointipalveluissa lapsen ja perheiden tarpeista lähteviä palveluja. Palvelut tulisi koota kokonaisuudeksi: Yksi lapsi – yksi suunnitelma. Lapsen elämäntilanteeseen, terveyteen ja tarpeisiin vaikuttaa myös perheen tilanne. Vanhemman ollessa avun tarpeessa esimerkiksi mielen sairauden tai taloudellisten vaikeuksien vuoksi, lapsenkin tuen tarve olisi tärkeä arvioida. Puhutaan myös yksi perhe – yksi suunnitelma –toimintamallista.

Asiakaan palvelujen integroiminen kokonaisuudeksi eri palveluja tarvitsevien kohdalla on myös soten suuri haaste. Valinnanvapauden myötä soten palvelutuotannossa arvioidaan yksityisten palveluntuottajien eli yritysten ja järjestöjen osuuden kasvavan. Integraation toteutus vaatii kaikkien tuottajien sitoutumista hyvään yhteispeliin sekä uusia työtapoja ja välineitä. Fyysiset kohtaamiset ovat vain yksi tiedon kulun ja ymmärryksen jakamisen ja kasvattamisen väline. Asiakkaan kohtaamiseen perustuva palvelutarpeen arvio ja palvelusuunnitelma sekä asiakas- ja potilastiedon jakaminen ovat ydin, jolle integraatio rakentuu.

Lasten ja nuorten kohdalla olemme yhteiskuntana erityisessä vastuussa heidän turvallisesta kasvustaan ja kehityksestään. Perheissä myös vanhemmuutta on tuettava. Lasten ja perheiden hyvinvointipalvelujen kaari ulottuu päiväkodista ja koulusta terveydenhoitoon ja lastensuojeluun. Myös sotessa tulee paneutua kysymykseen siitä, kuka vastaa lasten palveluista ja miten yhden perheen asiat monimutkaisessa palveluverkostossa kyetään sovittamaan tarpeita vastaavaksi kokonaisuudeksi.

Kaikki tarvitaan sote-talkoisiin

_DSC7338Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla halutaan saada aikaan väestölle mahdollisimman hyvä terveys ja toimintakyky saatavilla olevien taloudellisten resurssien ja osaamisen avulla.

Palveluja tulee järjestää ja tuottaa yhdenvertaisesti ja syrjimättä ketään, jotka ovat niihin oikeutettuja. Yhdenvertaisuuden varmistamisen rinnalla halutaan lisätä myös palvelun käyttäjän omaa vaikutusvaltaa palveluihin. Tätä varten uudessa sotessa laajennetaan asiakaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia. Yhtäkaikki palvelut on järjestettävä aina myös niille, jotka eivät valintoja kykene tekemään.

Valmisteilla olevalla sotella on hyvä ja kunnianhimoinen tavoite kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Vahvistamalla peruspalveluja ja integroimalla asiakkaan tarpeista lähtien eri palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi voidaankin päästä hyviin tuloksiin. Samalla uuden sote-mallin tulee myös alentaa palvelutarpeen kasvusta aiheutuvaa yhteiskunnan kustannusten nousua.

Meneillään olevat Sote-muutostalkoot ovat mittavat ja kauaskantoiset. Niissä on tarpeen tunnistaa ja ottaa käyttöön kaikki resurssit, joita Suomesta löytyy. Valtio, kunnat, uudistuvat maakunnat, yksityiset yritykset ja järjestöt sekä kunkin ihmisen ja lähiyhteisön voimavarat.

Uudistuksessa on esillä monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen, erityisesti yksityisistä sairaanhoitopalveluista myönnettävät Kela-korvaukset. Palvelujen käyttäjien kannalta oman terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa ja parantamisessa ei kuitenkaan ole olennaista se, mistä lähteestä kukin palvelujen tarjoaja tulonsa saa, vaan se, mitä kukin asiakkaalle tarjoaa ja mihin hintaan.

Järjestöillä on matala kynnys. Järjestö ei ole julkisen vallan käyttäjä, vaan pikemminkin vertainen palvelujensa käyttäjän kanssa. Kansalaistoiminta, vertaistuki sekä asiantuntija- ja kokemustiedon ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoaminen lähtee ihmisten tarpeista.

Järjestöjen toimintaan ja palveluihin pääsee mukaan oman vapaan valinnan kautta. Voi liittyä jäseneksi, ilmoittautua vapaaehtoiseksi tai hyödyntää järjestöjen kaikille vapaasti tarjolla olevia palveluja – kiitos pitkäjänteisen Ray-rahoituksen. Monissa elämäntilanteissa järjestötyö ja järjestön antama tuki voi olla aivan ratkaiseva ihmisen selviytymisen ja tulevaisuuden uskon ja terveyden ja toimintakyvyn vahvistumisen kannalta.

Tuore Järjestöbarometri 2016 kartoitti järjestöjohtajien ajatuksia sote-uudistuksesta. 55 prosenttia heistä uskoo, että uudistus vaikuttaa merkittävästi heidän toimintaansa. Lähes 40 prosenttia vastaajista arvioi, että järjestöjen asema hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä vahvistuu ja valinnanvapaus parantaa yhdenvertaisuutta. Toisaalta lähes sama määrä vastaajia pitää uudistusta uhkana. Lähes kolmannes pelkää kuntien avustusten heikkenevän ja neljännes toimitilojen kallistuvan. Nämä tutkimustulokset kannattaa  ottaa huomioon, kun sotea viedään eteenpäin.

Järjestöjen yleishyödyllisestä työstä ja sen edelleen vahvistamisesta onkin tärkeää keskustella valtakunnan tasolla sote-uudistuksessa. Täytyy tunnistaa, minkälaisen vastuun järjestöt jo nyt ja tulevaisuudessa kantavat väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä. Täytyy myös linjata, miten tämä kansallisella tasolla tunnustetaan ja rakennetaan eläväksi osaksi uudistuvaa sote-kokonaisuutta. Tarvittaessa järjestöjen roolia tulee selkeyttää myös lainsäädännössä.

Seksuaalioikeudet ovat avain parempaan tulevaisuuteen

Stephane Bidouze_Shutterstock.com (2)

Kuva: Stephane Bidouze/Shutterstock.com

Huomenna 11.7. vietetään Maailman Väestöpäivää, jolloin nostetaan esiin maailman väestöön liittyviä kysymyksiä.

Väestöliitto on huolestunut siitä, että nuoret on heikosti huomioitu vuoden alussa voimaan astuneessa YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030:ssa. Kestävän kehityksen 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön ja talouden näkökulmista. Laajuudestaan huolimatta tavoitteet eivät kuitenkaan ole kaikenkattavia. Ne ovat neuvotteluilla saavutettuja kompromisseja ja vaikenevat monista tärkeistä kokonaisuuksista – kuten seksuaalioikeuksista.

Millaista maailmaa sitten tavoittelemme ja kenen ehdoilla? ”Ketään ei jätetä jälkeen”, julistaa toimintaohjelma, mutta unohtaa kuitenkin nuorten roolin. Siitäkin huolimatta, että 10–24-vuotiaita on maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin – joissakin maissa jopa kolmannes väestöstä. Voiko kestävää kehitystä ylipäätään saavuttaa ilman, että nuoret tunnustetaan aktiivisiksi toimijoiksi ja otetaan osallisiksi päätöksentekoon?

Nuorten hyvinvointiin panostaminen on oleellista koko maailman tulevaisuuden kannalta. Koulutus ja työmahdollisuudet ovat keskeisiä, mutta samalla nuoret tulee huomioida myös terveyttä ja tasa-arvoa koskevissa tavoitteissa. Laadukas seksuaalikasvatus ja tieto omaan seksuaalisuuteen liittyvistä oikeuksista auttavat nuoria tekemään itselle edullisia valintoja ja kunnioittamaan toisten valintoja. Perhesuunnittelun tavoitteena taas on, että jokaisella on mahdollisuus päättää lastensa lukumäärästä ja syntymien ajoituksesta. Todellisuudessa perhesuunnittelulla on myös paljon laajempia kehitysvaikutuksia mukaan lukien tasapainoinen väestönkehitys.

Maailmassa on edelleen yli 225 miljoonaa naista ja tyttöä, jotka haluaisivat käyttää laadukasta ja luotettavaa ehkäisyä, mutta heillä ei ole siitä tietoa tai päätäntäoikeutta. Ehkäisyn saatavuus voi olla heikkoa tai siihen ei ole varaa. Tämä tarkoittaa vuosittain 74 miljoonaa suunnittelematonta raskautta ja 22 miljoonaa turvatonta aborttia. Monissa maissa lapsiavioliitot lisäävät teiniraskauksien määrää. Vaikka lakien tulisi suojella alaikäisiä avioliitoilta, jopa 39 000 tyttöä naitetaan joka päivä. Nuoren tytön tullessa raskaaksi hänen elämänsä muuttuu. Muutos on harvoin käänne parempaan. Koulunkäynti voi keskeytyä, työmahdollisuudet hävitä ja alttius köyhyyteen, syrjäytymiseen ja riippuvuuteen lisääntyä.

Nuorten määrän kasvaessa maailmanlaajuisesti, seksuaalioikeuksien merkitys korostuu entisestään. Vastaamalla perhesuunnittelun tarpeisiin voisimme vähentää äitiyskuolleisuutta kolmanneksella, pelastaa satojentuhansien vastasyntyneiden hengen ja estää 75 % hiv-tartunnoista. Tähän tähtää myös vuonna 2012 solmittu Bill ja Melinda Gates -säätiön rahoittama perhesuunnittelun kumppanuusohjelma (FP2020). Ohjelman tavoitteena on, että yhä useammalla on mahdollisuus päättää lapsiluvustaan, ja vuoteen 2020 mennessä 120 miljoonaa naista ja tyttöä lisää voi halutessaan käyttää ehkäisyvälineitä. Suomi on sitoutunut globaaliin vastuunkantoon kestävän kehityksen ohjelmassa ja naisten ja tyttöjen oikeudet on asetettu Suomen kehityspolitiikan päätavoitteeksi. Nyt on varmistettava tavoitteiden toimeenpano.

Tavoitteet ovat universaaleja ja koskettavat kaikkia, eivät vain kehittyviä maita. Suomessa järjestöt ja yksittäiset kunnat ovat tehneet arvokasta työtä nuorten seksuaalioikeuksien edistämiseksi. Tästä ovat esimerkkinä Maksuton ehkäisy -kuntalaisaloitteet. Tahtotilaa siis on, mutta Suomen on myös kannettava vastuunsa nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja seksuaalioikeuksien toteutumisesta jotta edistämistyö ei jää hajanaiseksi ja alueellisesti eriarvoistavaksi.

Puheissa ja julistuksissa nuoret usein huomioidaan ja heidän muutosvoimansa tunnistetaan. Kestävään kehitykseen vaaditaan kuitenkin muutakin kuin korulauseita. Väestöliitto pitää tärkeänä, että Suomi aidosti osallistaa ja sitouttaa nuoret mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Jos todella haluamme luoda kestävää kehitystä, nuorten on annettava vaikuttaa siihen, millaista maailmaa tavoittelemme.

Hilkka Vuorenmaa ja Sanni Isometsä
Kirjoittavat työskentelevät Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä

 

.

 

 

Kaikille yksi super-nonna, kiitos!

supernonnaNonna on italiaa ja tarkoittaa isoäitiä. Mutta se tarkoittaa myös paljon enemmän. Se tarkoittaa huolenpitoa, vastuuta ja syliä täynnä rakkautta. Koska nonna tietää, että rakkaudella ei lasta voi pilata.

Kun lapsenlapsi tulee perheeseen, nonna tietää että nyt ei ole paras hetki jättää uusi perhe omaan rauhaan. Hän tulee ruokakassin kanssa, laittaa neljä kattilaa kiehumaan ja pakasterasiat valmiiksi. Apua ei tarvitse pyytää, sillä sitä automaattisesti tarjotaan suuren muutoksen keskellä.

Hän ymmärtää uuden äidin huolet ja kysymykset, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan, sillä hän on ollut siinä samassa hämmennyksen tilassa joskus itsekin. Yrittämisen ja erehdyksen kautta nonna tietää jo, että kyllä elämä kantaa.

Vanhemmuus on yksi suurimpia muutoksia elämässä. Useat aiemmat elämän muutoskohdat koetaan yhdessä muiden kanssa tai tukemana, mutta äitiyden lähtökohdat ovat pitkälti yksilösuorituksia. Kyse ei ole tietenkään vain fyysisestä aikuisseuran puutteesta, vaan yksinäisyyden kokemukseen liittyvät myös väsymys, hämmennys uuden elämän mukanaan tuomasta vastuunkannosta sekä kokemus tuen puutteesta. Teenkö oikein, mitä jos teenkin väärin, kuka minua auttaa? Mikäli ei ole tottunut pyytämään apua, voi sen pyytäminen tuntua mahdottomalta arjen pyörityksen keskellä.

Meidän ei pitäisi siis kysyä tuoreelta äidiltä, tarvitsetko sinä apua. Meidän tulisi nonnan tavoin kiikuttaa ruokakassi ovelle (ja ovelta sisälle), viedä vauva päiväunille rattaissa ulos tai mennä vain kahviseuraksi.

Tänä äitienpäivänä, rakkaat siskot, haluan herättää teissä jokaisessa sisäisen super-nonnan toisen äidin tueksi. Niitä ei nimittäin ole koskaan liikaa!

 

Kuvittele elämäsi ilman seksuaalioikeuksia

monta puoltaOlet 15-vuotias ja matkalla koulusta kotiin. Vatsassasi asuu pelko, on asunut siitä asti kun kuulit, että poikaystäväsi on pettänyt sinua toisen tytön kanssa. Ette koskaan käyttäneet kondomia, ne olivat liian kalliita opiskelijoille. Pelkäät saaneesi hiv-tartunnan tai jonkun muun taudin. Pelko on aiheellinen – maassanne joka viidennellä yli 15-vuotiaalla on hiv. Haluaisit mennä seksitautitesteihin, mutta sellaisia ei kaupungissasi ole tarjolla.

 

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle. Ne sisältävät esimerkiksi läheisten suhteiden solmimisen, avioitumisen ja lasten saamisen, mutta myös oikeuden tietoon seksuaalisuudesta, oikeuden suojella itseään ja oikeuden terveydenhoitoon.

Myös valtioilla on vastuu siitä, että jokaisen oikeudet turvataan lainsäädännöllä. Kuitenkin, lähes 20 vuotta sitten tehdyistä kansainvälisistä sitoumuksista huolimatta, ihmisten seksuaalioikeuksia loukataan yhä ympäri maailmaa.

Kuvittele elämäsi ilman seksuaalioikeuksia…

Olet 14-vuotias, tulossa koulusta kotiin. Päivä on aurinkoinen ja kaunis. Kun astut sisälle, olohuone on täynnä sukulaisia. Pysähdyt ovensuuhun. Äitisi kertoo, että olet menossa naimisiin. Häistä on sovittu. Sulhasesi on 32-vuotias mies. Äitisi kertoo, että sinun on turha enää jatkaa koulunkäyntiä. Saat kuitenkin vuoden sisällä ensimmäisen lapsen. Lisäksi sinun on huolehdittava tästä eteenpäin yhteisestä kodistanne ja tulevan miehesi ikääntyneistä vanhemmista. Sinä olisit halunnut opiskella arkkitehdiksi.

Seksuaalioikeuksien rajoittaminen tuottaa eriarvoisuutta, joka on mittasuhteiltaan sietämätöntä. Lapsiavioliitot ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolten moninaisuuteen liittyvä syrjintä ovat tästä esimerkkejä.

Kuvittele elämäsi ilman seksuaalioikeuksia…

Liikenteen melu kuuluu vaimeana kadulta – on aikainen aamu. Saat poikaystävältäsi tekstiviestin: ”ikävä. Nähdäänkö illalla?” Kaipaus kouraisee vatsaasi.
Vieressäsi heräilee vaimosi. Te olette naimisissa, mutta ette yhdessä. Koit olevasi pakotettu menemään naimisiin, koska perheesi ei hyväksy homouttasi. Niinpä joudut seurustelemaan salaa oikean rakkaasi kanssa. Ette voi näyttäytyä yhdessä, liikkua julkisesti missään. Kotona sinun odotetaan täyttävän aviomiehen tehtävä.

Jos seksuaalioikeudet eivät toteudu, eivät muutkaan ihmisoikeudet voi toteutua. Siksi niiden toteutumista tulee vaatia, seurata ja edistää kaikin mahdollisin tavoin.

Hyvää kansainvälistä ihmisoikeuspäivää!

Hyvä itsetunto ei saa olla harvojen yksinoikeus

shutterstock_125739617Väestöliiton Parisuhdekeskuksen kevään nettikyselyssä tiedusteltiin, mitä sinkut kaipaisivat itselleen. Keskimäärin kolmekymppiset sinkkunaiset vastasivat: itsetuntoa.

Elämänkokemukset vaikuttavat itsetuntoon, ja itsetunto vaikuttaa ihmissuhteisiin, työelämään ja terveyteen. Hyvä itsetunto perustuu myönteiseen minäkuvaan ja siihen, että pitää itseään arvossa.

Itsetunnon määritelmät kertovat, että itsetuntoiset ihmiset säteilevät. He ottavat tilan haltuun. He lumoavat. He tekevät mitä haluavat ja milloin haluavat. Heillä on suunnitelma. Heillä on lahjoja ja he käyttävät niitä edukseen.

Itsetuntomittari Rosemberg Self-Esteem Scale kehitettiin vuonna 1965, eikä sen voittajaa ole vielä nähty. Voit testata itse netissä, onko sinulla keskimääräinen itsetunto, keskimääräistä parempi tai heikompi.

Mitä sillä tiedolla sitten tehdään? On hyvä tietää, että itsetunto vaihtelee elämänvaiheittain. Se on heikoilla teini-iässä ja parhaimmillaan aikuisuudessa.

Väitän, ettei kukaan synny itsetuntoiseksi, vaan ihmisen ympäristö auttaa kehittämään sitä, tai sitten ihminen itse kehittää itsetuntoaan ilman apuja.

Hyvä itsetunto ei saa olla harvojen yksinoikeus. Jokainen arka ja pelokas ihminen voi kasvattaa sitä. Jokainen ihminen tuntemattomien tehtävien edessä voi kasvattaa sitä. Jokainen pettynyt, häpeissään oleva ja yksinäinen voi uskoa, että hyvä itsetunto vielä tulee. Heikko itsetunto voi olla hyvä syy koulia itsestään ulos se itsetuntoinen ihminen.

Oletko valmis kokeilemaan? Harjoitus tekee ihmeitä, ja tuhannet tunnit harjoittelua tekevät mestarin.

  • Vastaa myöntävästi uuteen haasteeseen, vaikka sinua pelottaa.
  • Palkitse itsesi onnistumisista, älä odottele muiden kehuja.
  • Vaikka et rohkenisi osallistua ja puhua, voit kuunnella. Sinun aikasi tulee vielä.
  • Älä ryhdy marttyyriksi, vaikka se olisikin helppo rooli.
  • Ketä sinä ihailet? Lue kirjoja hänen elämästään, vaikeuksistaan, valinnoistaan.
  • Muistuta itseäsi niistä vahvuuksista, joita sinulla on.
  • Älä puhu itsestäsi kielteiseen sävyyn.
  • Älä luovuta. Epäonnistumiset opettavat sinulle jotakin, joka kerta.

Heli Vaaranen
Parisuhdekeskuksen johtaja

Oletko potenut deittiuupumusta?

UrbanDate-datingfatigue”Deittiuupumus tulee, kun ei vain jaksa sitä samaa oravanpyörää”, kertoo Raisa. Hän kirjoittaa ystävänsä kanssa sinkkublogia Loppukiri elämän miehen metsästykseen. Raisan mukaan deittiuupumus on sinkuilla yleistä. Jatkuva intoilu ja pettymykset uuvuttavat. ”Tinder pois ja hanskat tiskiin.”

Deittiuupumus tarkoittaa sekä deittailun aiheuttamaa väsymystä että kyllästymistä kumppanin etsimiseen. ”Parit treffit viikossa jo tuntuvat väsyttävän”, Raisa kertoo.
Deittailun oravanpyörä alkaa usein Tinderistä tai nettideitistä. ”Ensin miljoona viestiä, joista osa johtaa treffien sopimiseen.” Sitten seuraa intopiukkaa treffien odottamista. ”Miettii optimistisesti, olisiko tämä Loppukirin päättäjä?” Netissä syntynyt mielikuva ja todellisuus eivät aina kuitenkaan kohtaa. ”Sitä istuu liian monta kertaa jonkun tyypin kanssa kahvilla ja miettii, että mitäköhän kello on.” Uudelle ihmiselle on taas kerrottava samat asiat itsestä. Treffien jälkeen voi seurata mahalasku, jos kiinnostus ei ole molemminpuolinen. ”Usein toisia treffejä ei tule. Kolmannet tuntuvat olevan jo ihan lottovoitto.”

Raisa haluaisi hypätä ulos deittailun oravanpyörästä. ”Kun löytää jonkun, miettii, että ’ihanaa’ ja poistaa treffiprofiilin. Usein ei mene kuin muutama kuukausi ja nöyränä tekee uuden profiilin.” Treffeillä voi aktivoitua ihmisen syvimmät toiveet ja toisaalta syvimmät pelot. ”Väkisinkin miettii: Mitä minussa on vialla?” Toteutumaton toive kumppanista on rankkaa itsetunnolle.

Jotkut sinkut ovat kertoneet kärsineensä treffailun vuoksi rytmihäiriöistä. Tinderin klikkailusta on saatu jännetupintulehdus ja jatkuvasta kahvittelusta selkäkipuja. Raisa ei ole kokenut deittiuupumuksen aiheuttaneen hänelle fyysisiä oireita. Hän on osannut katkaista uupumuksen ajoissa. Ystävät ja kokemusten jakaminen auttavat jaksamaan. ”En ole ainoa samassa tilanteessa.”

Uupuneena deittailu ei johda hyvään lopputulokseen. Raisa sanoo, että treffeillä pitäisi olla energinen ja innostunut. ”Huomaa, että uuvuttaa, kun miettii, että muutakin voisi tehdä kuin käydä treffeillä. Ja kun puhelimessa alkaa olla nimiä, joista miettii: kukakohan toi Mikko, Pekka ja Marko mahtoivatkaan olla?” Moni sinkku pitää deittailusta taukoa. Treffitauon jälkeen toiveikas mieli herää, ja etsintä jatkuu taas. ”Jos treffailla haluaa, niin pakko sen vaikutukset on kestää ja vaan olla nettideittipalstoilla tai mobiilideitata. Ja koittaa neulan löytämistä neulasuovasta”, Raisa toteaa. Ihanat ihastumisen tunteet ja pussailut tuovat voimia tavoitella parisuhdetta. Kumppanin kaipuu päihittää useimmiten deittailun aiheuttaman väsymyksen.

Väitän, että deittiuupumuksessa on samoja piirteitä kuin työuupumuksessa – toimintaympäristö vain on eri. Työelämässä uupumuksen oireita ovat uupumusasteinen väsymys, kyyninen asenne työtä kohtaan sekä ammatillisen itsetunnon aleneminen. Samoin deittailu väsyttää ja kyllästyttää, kun se jatkuu pitkään. Sinkun asenne kumppanin löytymistä kohtaan voi muuttua kyyniseksi. Usko siihen, että on kumppaniehdokkaiden silmissä kelpaava ja rakastettava, vähenee.

Oletko sinä jossain vaiheessa elämääsi kokenut deittiuupumusta? Vastaa kyselyymme ja kerro kokemuksistasi! Pääset kyselyyn tästä.

Kuva: Theurbandater.com