
Hallitusneuvottelujen ollessa käynnissä Säätytalolla moni odottaa sitä, minkälaisen kannan tuleva hallitus ottaa kehitysyhteistyöhön, Europan unioniin ja muilla kansainvälisillä areenoilla tapahtuvaan diplomatiaan.
Niin odotan minäkin. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Elämme keskellä lukuisia kriisejä – inflaatio kurittaa maita, sota riehuu Euroopassa, koronavuosien vaikutukset näkyvät vielä pitkään ja ilmastokriisi vaatii pikaisia ja pysyviä toimia. Suurimpia kärsijöitä tämän kaiken keskellä ovat ne, jotka omistavat sen tulevaisuuden, jota me aikuiset nyt rakennamme – maailman suurin lasten ja nuorten sukupolvi.
Meidän aikuisten pitäisi pystyä tekemään nyt yhteistyötä yli rajojen ja sellaisia päätöksiä, jotka turvaisivat tulevaisuuden – elinkelpoisen maapallon ja sellaista koulutusta, joka antaa nuorille eväät suunnitella tulevaisuutta. Tätä voi tehdä vain yhdessä muiden maiden kanssa.
Osallistuin huhtikuussa New Yorkissa järjestettävään vuosittaiseen YK:n Väestö- ja kehitystoimikunnan kokoukseen. Teema oli mitä ajankohtaisin – kokous käsitteli lasten ja nuorten oikeutta heille elämän eväitä antavaan koulutukseen, sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja sitä, miten varmistamme, että kukaan ei jäisi kehityksestä jälkeen.
Neuvottelut kestivät usean viikon ja päättyivät tuloksettomina. Päätöslauselmaluonnokseen sisällytettiin yhteisymmärryksessä keskeisiä kysymyksiä, kuten tasa-arvon edistämistä, keskittymistä haavoittuvissa asemassa oleviin ryhmiin sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, mikä osoittaa, että näistä kysymyksistä vallitsee maailmanlaajuinen yhteisymmärrys.
Päätöslauselmasta saavutetun yhteisymmärryksen rikkoi valitettavasti pieni joukko YK:n jäsenvaltioita, jotka eivät kyenneet hyväksymään sanamuotoa, joka koski oikeutta kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen. Ilman seksuaalikasvatusta nuoret eivät voi kuitenkaan tietoisesti tehdä sellaisia päätöksiä, jotka mahdollistavat osallistumisen koulutukseen ja yhteiskuntien kehitykseen. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan esimerkiksi joka kolmannen tytön koulutie katkeaa varhaiseen raskauteen. Oikealla tiedolla ja palveluilla tämä olisi estettävissä.
Päätöslauselmalla ja sen hylkäämisellä on vaikutuksia miljardeihin nuoriin kaikkialla maailmassa, jotka ovat jo kokeneet historian suurimman koulutusjärjestelmien häiriön: yli 90 prosenttia maailman lapsista on joutunut keskeyttämään koulunkäyntinsä koronapandemian vuoksi, ja 263 miljoonaa lasta ja nuorta eli joka viides on edelleen koulujärjestelmän ulkopuolella.
Suomi on arvostettu kansainvälinen toimija ja sen agendalla on sukupuolten tasa-arvon ja laadukkaan koulutuksen, mukaan lukien kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen edistäminen. Kestävän kehityksen edistäminen kaikilla tasoilla – järjestöjen tekemä vaikuttava työ, hallitusten väliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön osallistuminen sekä Suomen arvojen mukainen yksityissektorin työ on sellaista, millä on nyt enemmän tarvetta kuin koskaan.
Me emme voi kääntää lapsille ja nuorille selkäämme. Heillä on oikeus saada tarvitsemaansa tietoa omien päätöstensä tueksi. He tarvitsevat Suomen kaltaisia toimijoita edistämään ja suojelemaan oikeutta oppia – myös seksuaalisuuteen ja tunnetaitoihin liittyvistä teemoista.