Onko Suomi hyvä maa tänne muuttaville?

Hymyilevä nainen etualalla ojentaa kätensä kättelyyn, muita ihmisiä taustalla.

Suomessa esitetään usein, että työnantajien pitäisi kyetä rekrytoimaan helposti ulkomaisia osaajia ja heidän tulisi päästä nopeasti töihin. Maahantuloprosessimme on oltava helposti ymmärrettävissä̈ maallikolle ja päätöksentekoprosessien on toimittava nopeasti ja sähköisesti. Miten asiat käytännössä ovat?

Byrokratian keventäminen ja lupaviidakko ei ole pelkästään työperäisen maahanmuuton ongelma. Pitkät oleskelulupaprosessit ja vaikeus työllistyä vaikuttavat myös ylirajaisten perheiden haluun perustaa perhe. Nopeuttamalla lupa-asioita voimme vaikuttaa myös siihen, miten täällä jo asuvat kahden kulttuurin perheet ja monikulttuuriset perheet uskaltavat omaa lapsitoivettaan ryhtyä toteuttamaan. Epävarmuus puolison tai perheen mahdollisuudesta elää perhe-elämää Suomessa tai taloudellinen epävarmuus viivästyttävät perheen perustamista.

Meidän pitää yhteiskunnassa pystyä ratkaisemaan se, että miten ihmiset pääsevät osaksi yhteiskuntaa ja miten työllistymisen esteitä puretaan, jotta työttömät saavat töitä. Syrjivät rakenteet ja rasismi rekrytoinnissa sekä liian kovat ja joustamattomat kielitaitovaatimukset ovat niitä tekijöitä, jotka estävät maahanmuuttajien työllistymisen. Tämä pätee erityisesti EU:n ulkopuolelta tuleviin. Samalla kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta, on muistettava, että meidän tulee luoda myös Suomessa jo asuville hyvät edellytykset kotoutumiseen sekä työllistymiseen. Rasismi ja syrjintä työmarkkinoilla on vahvaa ja siihen pitää kiinnittää huomioita ja puuttua. Rasismista on myös puhuttava rohkeammin ja jokaista meitä tarvitaan antirasistisessa työssä.

Meidän on kiinnitettävä huomioita siihen, mitä termejä̈ käytämme puhuessamme tänne muuttaneista. Kenestä̈ puhumme, kun puhumme kansainvälisistä̈ osaajista? Kenestä̈ puhumme, kun puhumme maahanmuuttajista? Sanavalinnoillamme luomme todellisuutta. Tänne tulleet ovat monista eri syistä lähteneet syntymämaastaan, jättäneet mahdolliset omat uransa, omat verkostonsa ja läheiset ihmissuhteensa ja muuttaneet Suomeen. Heistä puhuessamme meidän tulee muistaa myös heidän moninaisuutensa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artiklassa todetaan, että̈ kaikissa lapsia koskevissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsella on oikeus kasvaa vanhempiensa kanssa. Lapsen oikeus perhe-elämään tulee usein sivuutetuksi oleskelulupien päätöksenteossa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys vuodelta 2020 kansainvälistä̈ suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistämistapauksissa todistaa saman.

Suomen viranomaiset arvioivat lapsen etua koskevissa päätöksissä eri asioissa eri tavoilla. Lisäksi olemassa olevaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä tulkitaan maahanmuuttovirastossa usein tiukemmin kuin olisi tarve. Ulkomaalaislain maahantulosäännösten kiertämistä koskevat kirjaukset vaikuttavat merkittävästi ulkomaalaisten oikeuksien toteutumiseen Suomessa sekä̈ suomalaisten lasten oikeuteen viettää̈ perhe-elämää̈ ulkomaalaisen vanhempansa kanssa. Olisikin hyvä̈, jos kaikkien oleskelupaprosessien osalta voitaisiin tutkia lisää̈ lasten oikeuksien toteutumista.

Mitä maahanmuuttoon ylipäänsä tulee, meidän pitää useammin kysyä itseltämme, että olemmeko luvanneet niille ihmisille, joita haluamme houkutella, että Suomeen on hyvä tulla tai että onko Suomi hyvä maa monikulttuurisille ja -kielisille perheille?

Elina Helmanen
Kirjoittaja on Familia ry:n toiminnanjohtaja ja Väestöliiton hallituksen jäsen

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.