Oletteko koskaan laskeneet työpaikalla, kuinka monta kieltä osaatte puhua yhteensä?

Vieraskielisten osuus pääkaupunkiseudulla on 17,4 % ja kaikista Suomen vieraskielisistä 58 % asuu Uudellamaalla. Väestön monikielisyys ja murrettu suomi vaikuttavat nopealta ulkopuoliselta muutokselta, vaikka tarkemmin tarkasteltuna se ei sitä ole. Monikielisyys tulisi olla vahvuutemme Suomessa, sillä olemme tottuneet toimimaan usealla kotimaisella kielellä.

Miksi monikielisyys työelämässä on silti haaste?

Työpaikat ovat jo monikielisiä. Jos olet suomea äidinkielenä puhuva, olet ehkä joskus pyytänyt apua ruotsia osaavalta kollegalta ilman sen kummempaa ajatusta. Työnjako vahvimman kielen osaamisen mukaan on arkipäivistä emmekä kiinnitä siihen välttämättä huomiota, koska pidämme sitä normaalina työntekona. Osaamme siis jo tehdä kielitietoisia tekoja työpaikoilla.

Moni maassa asuva kansainvälinen osaaja osaa jo suomea – sekä muita kieliä. Miksi kuitenkin jännittää niin paljon palkata se ensimmäinen muunkielinen omalle työpaikalle? Konkreettisilla kielitietoisilla valinnoilla voidaan tukea ja ennakoida muutoksia työyhteisössä tekemättä siitä liian raskasta. 

Työmarkkinat ovat jatkuvasti muuttumassa. Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus tulisi nähdä tapana parantaa kaikkien työelämää ja se on edellytys pärjätä muuttuvassa ympäristössä.

Paremman työelämän kehittäjät,
Gunta Ahlfors ja Inka Saarela

Blogi on osa Tunnista kansainvälinen osaaja -hanketta, joka rahoitetaan ESR:n ja STEA:n tuella.