Työpaikan perheystävällisyys arjessa

Törmäsin netissä Lotta Niemisen tekemään julisteeseen, jossa lukee ”sinun arkesi on jonkun lapsuus”.

Lause herätti miettimään, miten lasteni arki rakentuu minun käydessäni töissä? Miten arkea voisi tehdä paremmaksi yhteisellä vapaa-ajalla? Aamulla on kiire ja illalla väsyttää. Lakkasin hokemasta kiirettä, vaikka ei se tietenkään ollut mihinkään kadonnut. Juna lähtee, kun se lähtee. Ja sillä junalla pitäisi matkustaa tunnin verran töihin päästäkseen.

Oman työpaikkani perheystävällisyys näkyy arjessani monin tavoin. Liukuva työaika helpottaa kuopuksen päiväkotikuljetuksissa. Voin tehdä etätöitä silloin tällöin. Tiedän etukäteen, jos työpäivästä on tulossa pitkä, joten pystyn sopimaan lapsen hakemisesta. Töissä ymmärretään, että joskus pitää mennä lapsen koululle arviointikeskusteluun tai hakea sairastunut lapsi eskarista. Kouluikäiset lapseni tietävät, että minulle voi soittaa töihin, jos on jotain hätää. Saan vuosilomani sijoitettua koulujen loma-aikaan. Meillä on myös mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi. Se auttaa koululaisten pitkän kesäloman järjestelyissä.

Minulta työpaikan perheystävälliset käytännöt ovat säästäneet paljon energiaa, jonka voin suunnata työhöni. Asiantuntijatyössä on tiukkoja työskentelyjaksoja, joina ajatukset pyörivät tiiviisti jonkin kehitettävän asian ympärillä, jotta tulosta syntyy. Ennen deadlineja päivät voivat venyä pitkiksi. Lisäksi järjestötyöhön liittyy matka-, ilta- ja viikonlopputyötä, koska silloin tavataan yhdistysten vapaaehtoisia. Perhearjen kannalta siinä on paljon hyviä puolia, koska hektisempinä kausina kertyvä työaika tuottaa joustomahdollisuuksia arkipäiville. Esimerkiksi kun lapset olivat pieniä, pystyin joskus järjestämään arkiviikolle lepopäivän saldotunteja käyttämällä.

Mitä tulee lasten arkeen, olen itse tehnyt valintoja. Tällä hetkellä työskentelen 1,5 tunnin matkan päässä kotoa. En ole pyytänyt lyhennettyä työaikaa, vaikka työpaikallani siihenkin suhtaudutaan myönteisesti. Sekä omani että lasten isän työpaikan liukuva työaika ovat mahdollistaneet työssäkäynnin pitkästä matkasta huolimatta. Lapset ovat saaneet olla heille tutuissa päiväkodissa ja koulussa, eikä perheen ole tarvinnut muuttaa työn perässä.  Minullekin on ollut tärkeää tuntea koulun ja päivähoidon aikuiset. Arjen lapsiystävällisyyttä pohdiskellessa tulee tarkkailtua, millaisella mielellä lapset ovat. Iltaisin kyselen, mitä he ovat tehneet päivällä. Luemme, pelaamme, katsomme telkkaria, teemme ruokaa. Silloin kukin ehtii puhua, mistä haluaa. Joskus rupean kirjoittamaan työsähköposteja – mutta lapset osaavat kätevästi keskeyttää tarvittaessa.

Ja kyllä sillä työpaikan perheystävällisyydellä on merkitystä myös vanhempien jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Kannattaa lukea Miia Ojasen juuri julkaistu väitöskirja ” Työn ja perheen ristiriidat, sairauspoissaolot ja avioeroriski suomalaisilla palkansaajilla.

Jenni Helenius
asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirjoittaja on kolmen lapsen äiti, joka on työskennellyt MLL:ssa mm. perhekeskustoiminnan, ehkäisevän päihdetyön, nuorisotyön sekä arviointitehtävissä. KM ja vanhemmuutta tutkiva tohtoriopiskelija Tampereen yliopistossa.

Perheystävällinen kunta – miksi?

 

 

Kuntavaalien lähestyessä ehdokkaat lupaavat kuntalaisille yhtä jos toista. Milloin pitää rakentaa toinen uimahalli, kansainväliset mitat täyttävä urheilupyhättö tai uusi nuorisotalo. Nämä ovat tietenkin tärkeitä asioita kuntalaisille. Kuntien palvelutuotannon tehokkuus ja sen suuntaaminen oikeisiin asiakkaiden tarpeisiin tuottaa vaikuttavuutta.
Mutta mitä ehdokkaat lupaavat kuntaorganisaatiolle? Tarvitseeko sille luvata mitään? Toisaalta ymmärtävätkö kunnanvaltuustoihin äänestetyt oman roolinsa kuntaorganisaation johtamisketjussa ja työhyvinvoinnin mahdollistajana? Onko kuntatyönantajan perheystävällisyyden edistäminen relevantti vaalilupaus? Voisiko tulevaisuuden poliittisista päättäjistä löytyä perheystävällisten kuntaorganisaation edistäjiä?

Perheystävällisyyden huomioivat työnantajat ovat tulevaisuudessa haluttuja työpaikkoja. Inhimillinen työelämä ja yksilöä ymmärtävä johtaminen ovat avainasemassa missä tahansa hyvässä työyhteisössä. Vaikka juuri tällä hetkellä työvoimasta on enemmän tarjontaa kuin kysyntää, rakennetaan tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot tämän hetken valinnoilla. Perheystävällisyys on valinta, jolla työnantaja voi halutessaan erottautua ja houkutella tulevaisuuden parhaimmat osaajat. Myös ne perheelliset työntekijät, jotka miettivät ruuhkavuosissa selviytymisen strategiaansa.

Perheystävällinen työnantaja on kunnalle erottautumistekijä kilpaillessaan osaavasta työvoimasta. Perheystävällisyyden kehittäminen voi käynnistyä niin poliittiselta tasolta, kuin vaikkapa kunnan operatiivisesta johdostakin. Mikään ei estä kehittämästä myös organisaation osia tai tiimejä perheystävällisyydessä esimerkiksi kevyen itsearvioinnin perusteella. Mikäli koko kunta haluaa profiloitua perheystävällisenä kuntana, tulee sitoutuminen lähteä ylimmästä johdosta. Väestöliiton jatkossa tarjoama Perheystävällinen työpaikka -merkki voidaan myöntää kokonaisarvioinnin perusteella kaikenkokoisille organisaatioille toimialasta riippumatta.

Ohjelmassa perheystävällisyyden kehittäminen lähtee liikkeelle nykytilan tunnistamisesta. Perheystävällisen henkilöstökyselyn toteuttaminen auttaa hahmottamaan mistä asioista henkilöstö on jo nyt tyytyväinen. Ja toisaalta mihin työn ja perheen paremman yhteensovittamisen asioihin kohdistuvat suurimmat parantamistoiveet. Pienemmissä organisaatioissa toteutetaan koko organisaation itsearviointikeskustelu, joka antaa hyvä pohjan seuraavan vaiheen kehittämissuunnitelman luomiselle. Kehittämissuunnitelma ja siinä olevien toimenpiteiden toteuttaminen ovat perheystävällisyyden kehittämisessä keskeistä. Näiden jälkeen tehtävillä työpaikkavierailuilla varmistetaan perheystävällisyyden jalkautuminen koko organisaatioon.

Perheystävällinen työpaikka -ohjelman pilotoinnissa ovat tällä hetkellä mukana jo Joensuun kaupunki ja Puolangan kunta. Ne pääsevät aitiopaikalta seuraamaan suomalaisen työelämän perheystävällisyyden kehittymistä ja osaltaan myös vaikuttamaan Väestöliiton luoman ohjelman muotoutumiseen. Ohjelmaa lähdetään pilotoimaan myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kevään aikana. Katso kaikki pilotoinnissa mukana olevat organisaatiot.

Liittyykö Sinun kuntasi seuraavana edelläkävijänä mukaan?

Perheystävällinen työpaikka -ohjelma

Työnantaja, arvosta perhettäni niin minä sitoudun

blogibanneri_parassyy_584x100

 

shutterstock_190732964Jään pian äitiysvapaalle. Olo on luottavainen, rauhallinen ja onnellinen. En stressaa enkä murehdi. Tietysti kolmannen lapsen syntyminen on itsessäänkin onnellinen tapahtuma, mutta suuri merkitys luottavaiselle ja rauhalliselle olotilalleni on ollut työnantajallani, joka on suhtautunut tulevaan muutokseen kaikella mahdollisella tavalla kannustavasti ja myönteisesti.

Kelataanpa muutamia kuukausia taaksepäin. Siihen tilanteeseen, kun itse jo tiesin, mutta työpaikallani kukaan ei tiennyt. Jännitti.

Jännitti se, miten työpaikalla asiaan suhtauduttaisiin. Vaikka jo alun perinkin tiesin, että hyvin se menee. En kuitenkaan voinut olla epäilemättä, ajattelisivatko muut minun pettäneen heidät. Jättävän ikävään tilanteeseen, olevan ainakin vähän huono työntekijä. Kuulostaa vähän oudolta, Suomessa vuonna 2016, mutta mitä ilmeisimmin tämä on ihan tavallinen tunne.

Pienen tuttavapiirissä tehdyn kyselykierroksen perusteella useimpia äitiys- tai vanhempainvapaalle jääviä painaa ainakin jossain vaiheessa syyllisyys. Samaa kertoo myös se, että kirjoittamalla Googlen hakukenttään ”työnantajan suhtautuminen raskauteen”, antaa hakukone monta sivua tuloksia, jotka pääasiassa ohjaavat erilaisille keskustelupalstoille. Tulevia äitejä huolestuttaa työnantajan suhtautuminen ja oman aseman heikkeneminen työyhteisössä raskauden ja äitiyden myötä.

A2illassa keskusteltiin jokin aika sitten lisääntymisestä. Tapetilla oli huoli siitä, että suomalaiset lisääntyvät koko ajan vähemmän – sortuuko Suomi sukupuuttoon? Väestöliiton julkaiseman perhebarometrin mukaan työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat, lastenhoidon järjestämisen ongelmat tai perhevapaasta aiheutuva katkos työssä on lähes joka kolmannen äidin ja joka viidennen isän mielestä syynä siirtää lastenhankintaa. Yksi monista keinoista, jolla perheen lapsiluvun kasvattamiseen voidaan vaikuttaa, onkin työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen. Konkreettisina asioina mainittakoon esim. työaikojen ja -paikkojen joustavuus sekä osa-aikatyö.

Edellä mainitut ovat erinomaisia käytäntöjä, mutta pelkästään niiden kirjaaminen työyhteisön pölyttyviin mappeihin ei sinällään vielä merkitse yhtään mitään. Käytännöt eivät hyödytä, jos niitä ei a) pysty käytännössä soveltamaan riittävästi ja b) jos niitä ei voi hyödyntää hyvällä omalla tunnolla.

Se mistä vähemmän puhutaankin, ovat erityisesti työpaikoilla vallitsevat asenteet ja arvot.

Osallistuin jokin aika sitten työpaikallani järjestettyyn työpajaan, jossa arvioimme pienryhmissä työpaikkamme perheystävällisyyttä. Yksi väittämä kuului: Perheellisiä ei arvostella sanattomasti, esim. käytävillä tai selän takana. Olimme yhtä mieltä, että tämä väittämä pitää kohdallamme paikkansa. Mieleeni jäi kollegan lausahdus: ”Olisi ihan kamalaa, jos näin olisi.”

Todellakin. Miten paljon helpompaa työntekijän onkaan suunnitella perheenlisäystä, jos voi olla varma, että työyhteisö hyväksyy ja tukee työn ja perheen yhteensovittamista. Tuloksena on molemminpuolinen kunnioitus ja molemminpuolinen hyöty.

Omalla kohdallani jännitys oli turhaa. Kun kerroin asiasta esimiehelleni, hän iloitsi uutisesta kanssani. Halasi ja onnitteli. Siitä tuli hyvä ja luottavainen mieli. Ja nyt kun aikaa on nyt kulunut muutamia kuukausia, yllätykseksi tunnen olevani henkisesti sitoutuneempi työnantajaani kuin ehkä koskaan aiemmin. Uskon, että tämä johtuu saamastani tuesta ja kannustuksesta, mikä on johtanut siihen, että arvostan työnantajaani paljon.

Jos tilanne kuitenkin jostain syystä olisi niin ikävä, että pitäisi tehdä valinta työn ja perheen välillä, valinta olisi kitkerä mutta helppo. Sillä totuushan on se, että töissä kukaan ei ole korvaamaton, mutta kotona kaikki vanhemmat ovat.

Tuuli Daavittila
Kirjoittaja työskentelee viestintäkoordinaattorina Lastensuojelun Keskusliitto/Emma & Elias -ohjelmassa

 

Äidille sopiva työpaikka on kaikille hyvä työpaikka

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_194586539Puhelin piippaa aamulla: ”Jaakko kuumeessa. Tulen iltapäivällä, jos mummi ehtii hoitamaan.” Syksyn flunssakausi on siis käynnistynyt. Toivottavasti ei enempää tällä viikolla, huokaa esimies.

Nuorilla vanhemmilla, etenkin äideillä, on vahva riskirekrytoinnin leima, sillä pikkulapsiperheessä sairastumisia ja poissaoloja ei voi välttää eikä vanhempainvapaiden määrää ja pituutta etukäteen arvata. Moni rekrytoija miettiikin tarkkaan, valitseeko hakijan, jonka lapset ovat vasta suunnitelmissa tai ihan pieniä, vai sen, jonka pahimmat ruuhkavuodet ovat jo ohi. Tai valitseeko naisen vai miehen.

Haasteita toki on, mutta silti riskileima on liian vahva. Oman kokemukseni mukaan moni pienten lasten vanhempi osoittautuu – tai oppii nopeasti – loistavaksi organisoijaksi. Kun tekemistä ja huolehdittavaa on paljon, tehokkuus yllättäen kasvaa, mikä ei työnantajan kannalta ole ollenkaan huono juttu.

Nykyinen työelämä on niin vaativaa, että työ voi pahimmillaan viedä lähes kaiken valveillaoloajan. Osa tekee iltatöitä seuraavaa YT-kierrosta kauhulla odotellen, osalla se kuuluisa työn imu on niin kova, että työ menee kaiken muun edelle: lapsetkin tietävät, että lomalle mennään vasta kun ”äitin pojekti” on valmis.

Esimiehen tehtävä on määrittää tavoitteet, sopia työnjaosta ja auttaa ratkomaan ongelmat. Esimiehen tehtävä on huolehtia myös alaistensa jaksamisesta. Silloin kun työtilanne vaatii kaikilta venymistä, silloin kun ruuhkavuodet kasaavat kuormaa, mutta myös silloin, kun työ meinaa imaista kokonaan.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on varmasti suurin haaste lapsiperheille, mutta aikatauluttaminen tai työhön täysillä panostaminen voi olla vaikeaa muissakin elämänvaiheissa ja hyvin monenlaisista syistä. Voi olla huoli ikääntyvistä vanhemmista, kotona meneillään rakennusprojekti tai mieltä painamassa kesken jäänyt gradu. Myös isot vastoinkäymiset, sairastuminen, kuolema, työttömyys tai parisuhdekriisi osuvat monen elämään ja vaikuttavat työvireeseen.

Esimieheltä odotetaan yhä enemmän valmentajan ominaisuuksia: kannustusta, sparrausta, esimerkkiä ja empatiaa. Inhimillisyys on tulevaisuuden johtajan tärkein ominaisuus, oli erään johtajakyselyn tiivistys.

Inhimillinen johtaminen edellyttää, että esimies tuntee porukkansa ja ymmärtää ihmisten arkea. Esimerkiksi se, miten paljon ilta- tai viikonloppukokouksia järjestetään, miten tiivis elo- tai joulukuun työkalenteri on, tai kuinka paljon työtä voi tehdä etänä, on monelle oleellinen asia.

Kaikkein tärkeintä on huolehtia, ettei kenenkään työkuorma ole kohtuuton ja että aikatauluissa on sen verran väljyyttä, että yllättävät tilanteet pystytään ratkomaan.

Pienten lasten äitejä ei kannattaisi missään tapauksessa ohittaa työnhakijoina. Päinvastoin, heidän tarpeitaan voisi käyttää mittarina hyvien työjärjestelyjen kehittämisessä. Se mikä sopii pienen lapsen vanhemmalle, on hyvä järjestely monelle muullekin.

Liisa Partio
Kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton viestintäjohtaja

Lue lisää esimiehen hyvistä käytännöistä.

Miltä sinun lapsesi päivä näyttää?

oma_pa%cc%88iva%cc%88_painokelpoinenMiltä arki tuntuu? Miltä kiire tuntuu? Miten lapsi kokee perheen arjen? Perheystävällisesti töissä -hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama nelivuotinen hanke paremman työn ja perheen yhteensovittamisen puolesta. Vaikka olemme järjestäneet tilaisuuksia ja tuottaneet erilaisia materiaaleja niin vanhemmille kuin työnantajillekin, havahduimme kuitenkin taannoin miettimään, että olemmeko huomioineet lapsen näkökulmaa aiheessa riittävästi?

Havahtumisesta syntyi idea ja sitä seurasi toteutus. Oma päivä -peli lanseerattiin heinäkuussa Jazz Kids -Festivalilla Porissa. Me halusimme kehittää sovelluksen, joka tarjoaa hauskoja menetelmiä, joilla lapsi voi ilmaista omia ajatuksiaan, näkemyksiään ja tuntemuksiaan arjesta. Pelin tarkoituksena on tuoda esiin lapsen näkemys arkipäivästä. Miltä arki näyttää lapsen silmin? Miltä lapsesta tuntuu, kun vanhemmat ovat töissä? Millaista siellä työpaikalla mahtaa olla?

Oma päivä -pelissä lapsi rakentaa pelin alussa oman perheensä ja kokoaa oman päivänsä aamupalasta nukkumaanmenoon. Peliä pelataan piirtämällä päivän tapahtumia, raahaamalla ruudulle valmiita kuvia, nauhoittamalla äänitteitä, esittämällä tuntemuksia ja kuvaamalla omia tai muiden kasvojen ilmeitä ja olotiloja. Pelin päivä päättyy nukkumaan menoon. Pelitapahtumat jäävät talteen ja lapsen tuottama tarina on helposti ja hauskasti läpikäytävissä yhdessä vanhemman kanssa.

Arki koostuu lukemattomista asioista, jotka voivat olla sävyiltään iloisia, vihaisia, hauskoja, kummallisia, kiireisiä tai verkkaisia, kaikkea, mitä elämän arkeen kulloinkin mahtuu. Vanhempi voi vaikuttaa paljon siihen, mistä myös lapsen arkikokemus muodostuu. Hoputanko lasta aamulla, olenko kiukkuinen? Entä, jos varaisinkin riittävästi aikaa, ettei tulisi kiire? Miten työni näyttäytyy lapselleni? Onko se mustan mörön kaapuun pukeutunut ankeuttaja, jonka lapsi kokee vievän vanhempansa häneltä? Vai voisinko rajata työtäni niin, että se näyttäytyisi kotona hallittavissa olevana ja ennen kaikkea iloisena ja voimaannuttavana asiana? Millainen ilme sinulla on, kun lähdet töihin?

Rakenna oma päiväsi. Sinulla on välineet siihen. Joskus ne ovat kadoksissa, joskus puolestaan ihan silmiemme edessä. Kysy lapseltasi, miltä arki näyttää hänen silmin katsottuna. Ja kuuntele vastaus. Me vanhemmat sorrumme helposti luulemaan, että tiedämme, mitä oma lapsi ajattelee. Älä luule. Kysy ja keskustele. Ole läsnä.

Oma päivä -mobiilipeli on ladattavissa ilmaiseksi kaikista mobiilisovelluskaupoista (Google Play Store, Windows Phone Store, Apple App Store) hakusanalla ”Oma päivä”. www.parassyy.fi/oma-paiva

Perheystävällisyys on asennekysymys

blogibanneri_parassyy_584x100

shutterstock_158221838Koulu loppuu kolmelta, tarhasta haku neljältä, puhelinpalaveri samaan aikaan, treenit viideltä ja kaverin synttärit seitsemältä. Missä välissä syödään, kumpi käy kaupassa? Kahden vaativan työn ja kahden kiireisen lapsenelämän yhteensovittaminen vaatii vanhemmilta mestarillisia sumplimistaitoja, lapsilta sopeutumista ja vahvaa tukiverkostoa yllätysten varalta. Myös työpaikan tulee kuulua perheiden turvaverkkoon.

Aiemmassa työssäni ministerin erityisavustajana työpäivät vaihtuivat usein illoiksi, joten poikiemme synnyttyä työn ja perheen yhteensovittaminen oli kiistämättä haastavaa. Nykyisessä työssäni Miltton Networksin toimitusjohtajana pystyn aikatauluttamaan työaikani vapaammin. Nyt poikien kasvaessa harrastukset haukkaavat illoistamme ja viikonlopuistamme leijonanosan, joten työn joustavuus on noussut suureen arvoon.

Milttonilla teemme työtä asiakas edellä. Koko missiomme olla maailman paras kumppani suomalaisille ja pohjoismaisille asiakkaille perustuu siihen, että tuotamme haluttuja tuloksia. Tavoitteellinen työ vaatii työntekijöiltämme venymistä, mutta vastavuoroisesti joustamme myös työpaikkana. Vaikka työkaverit vallan mainioita tapauksia ovatkin, on perhe monelle se arjen suurin voimavara. Jokainen on oman elämänsä asiantuntija siinä, mitä tarvitsee työn ja perheen yhteensovittamiseen. Me työnantajana kuuntelemme herkällä korvalla ja pyrimme mahdollistamaan tarvittavat toimet. Yhdelle on tärkeää, että työaikataulua voi mukauttaa perheen rytmiin, toiselle lomien sopimista perheen tarpeista lähtien, kolmannelle sitä että lapsen voi tuoda leikkimään töihin.

Kuten sanotaan, lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä, ja meillä hoitotäti tai -setä löytyykin tiukassa paikassa usein viereisen työpöydän takaa. Taannoin päivän ohjelmassa oli tärkeä työpaja, johon oli kauan haettu isolle asiakasjoukolle sopivaa ajankohtaa. Työkaverin lapsen oli tarkoitus viettää kotona sairasloman viimeistä, kuumeetonta päivää, kun aamulla hoitaja ilmoitti olevansa vatsataudissa. Ei muuta kuin lapsi kainaloon ja toimistolle, jossa tapaaminen hoidetaan kunnialla maaliin kollegan sillä välin huolehtiessa jälkikasvusta. Tämän jälkeen lapsi sitten toivoo joka viikko pääsevänsä taas töihin, kun siellä on niin kivaa…

Pienten visiitit ovat iloisia yllätyksiä myös työyhteisössä. Spontaanit ilonkiljahdukset pelien lomassa ja tiukat väittelyt Suomen huvipuistotarjonnan plussista ja miinuksista piristävät kovimmankin konsultin päivää. Myös toimistokoiramme osaavat arvostaa väsymättömien rapsuttelijoiden vierailuja.

Milttonilla koemme perheystävällisyyden asennekysymykseksi. Arki mukautetaan perheen tarpeisiin ja yllättävistäkin perhe-elämän haasteista selvitään, tavalla tai toisella – oli tilanne päällä sitten lasten, vanhempien, kumppaneiden tai muun perheen kanssa.

Jussi Kekkonen
Kirjoittaja on Miltton Networksin toimitusjohtaja ja mukana Perheystävällisessä Diilissä

diiliVäestöliitto järjestää viihteelllisen shown – Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä! – Porin SuomiAreenalla maanantaina 11.7. klo 17 – 18.15 Kaupungintalon pihalla.

Diilissä työpaikkoja haastatellaan perheystävällisyydestä. Kansanedustaja Hjallis Harkimo selvittää paikallaolevien viiden työpaikan perheystävällisyyttä. Väestöliiton varapuheenjohtaja Marianne Heikkilä toimii avustajana. Tilaisuudessa nostetaan herkullisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamista esille. Kisaamassa joukko mielenkiintoisia suomalaisia työnantajia!

Perheystävällinen diili on sekä lasten että työnantajien etu

blogibanneri_parassyy_584x100

 

 

shutterstock_287793017

Oletko jo tutustunut ”Perheystävälliseen diiliin? Perheystävällinen työpaikka ja perheystävällisten ratkaisujen tulisi kiinnostaa kaikkia työnantajia. Ai miksi? Hyvä ja keskeinen kysymys, johon yritän vastata.

Lastensuojelun ammattilaisena perustelen perheystävällisyyttä lapsen edun ensisijaisuudella. Suomalainen yhteiskunta – hyvinvointivaltiomme – tulee kunnioittaa lapsen oikeuksia kaikissa päätöksissä ja jokaisessa ratkaisussa. Vanhempien työelämä vaikuttaa olennaisesti lasten elämään. Perheystävälliset ratkaisut, jotka auttavat vanhempia arjen hallinnassa ja perheen- ja työelämän yhteensovittamisessa, ovat näin ollen ennen kaikkea lapsen etu.

On muistettava, että tarpeet perheystävällisiin ratkaisuihin eivät koske ainoastaan pienten lasten vanhempia. Yhtä lailla teini-ikäinen nuori voi tarvita vanhempansa läsnäoloa ja huomiota. Tai perheessä voi tapahtua jokin muu akuutti asia, esimerkiksi puolison vakava sairastuminen joka hetkellisesti vaatii työelämältä joustoa. Puhumattakaan tilanteesta jolloin työntekijän iäkäs vanhempi tarvitsee apua tai hoivaa.

Perheystävällinen työpaikka huomioi erilaisia perhetilanteita ja antaa kaikille työntekijöilleen mahdollisuuden vaikuttaa työntekoon ja työoloihin sekä  joustomahdollisuuden mikäli tilanne niin vaatii. Tämä on inhimillistä ja empaattista johtamista, joka jo sinänsä on merkittävä ja tarpeeksi painava syy perheystävällisyyteen.

Mutta! Perheystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa, jopa erittäin hyvä investointi. Löytyy tutkittua tietoa siitä, että perheystävälliset ratkaisut palvelevat sekä työntekijää että työnantajaa. Muuttamalla työyhteisöjämme perheystävällisempään suuntaan saamme motivoituneempia työntekijöitä, jotka ovat myös sitoutuneempia työtehtäväänsä ja pysyvät lojaaleina työnantajalleen. Työhyvinvoinnin ja työssä viihtyvyyden kasvaessa myös sairauspoissaolot vähenevät, työntekijöiden vaihtuvuus vähenee ja työsuoritukset – sekä laatu että tehokkuus – paranevat.

Perheystävälliset joustot tai perheystävällinen johtaminen ei ole vaikeaa. Tämä vaatii itse asiassa vain johtajilta oikeaa asennetta ja tahtotilaa. Jos johtajat läpi organisaation uskovat perheystävällisyyteen, näkevät sen mahdollisuudet ja edut, ei ole mitään estettä lähteä kehittämään uusia perheystävällisiä ratkaisuja. Haastankin sinut mukaan tekemään perheystävällistä diiliä! Se kannattaa!

Pia Sundell
Kirjoittaja on Barnavårdsföreningen i Finland r.f:n toiminnanjohtaja ja osallistuu Perheystävälliseen Diiliin

diiliVäestöliitto järjestää viihteelllisen shown – Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä! – Porin SuomiAreenalla maanantaina 11.7. klo 17 – 18.15 Kaupungintalon pihalla.

Diilissä työpaikkoja haastatellaan perheystävällisyydestä. Kansanedustaja Hjallis Harkimo selvittää paikallaolevien viiden työpaikan perheystävällisyyttä. Väestöliiton varapuheenjohtaja Marianne Heikkilä toimii avustajana. Tilaisuudessa nostetaan herkullisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamista esille. Kisaamassa joukko mielenkiintoisia suomalaisia työnantajia!

 

Äidin työkaveri on supersankari

blogibanneri_parassyy_584x10015713223772_f70a3c8ced_oApua! – kesäloma alkoi ja ahdistaa: miten saan järjestetyksi ekaluokkalaisen hoidon koko pitkän kesän ajaksi? Taas puhelin tärisee kesken aamupalaverin ja varastaa huomion: vasta puoli tuntia sitten selitettiin yksin asuvalle vanhemmalle, että hän joutuu odottamaan aikuisen lapsensa vierailua useita tunteja. Aikuisen alkurakkauden huuma sotkee työkalenterinkin, kun toinen paiskautuu työn uumeniin hävittääkseen arjen murheet edes työajaksi.

Työpaikoilla kuulee kaikuja erilaisista elämäntilanteista. Meillä esimiehillä on etuoikeus kuulla elämän iloja ja suruja, ahdistusta ja helpotusta moniäänisesti sekä monen kokemuksen kautta, ainakin toisinaan. Joskus saa jakaa työyhteisössä ainoana perheeseen liittyviä tapahtumia, joskus kuulee ensimmäisenä uutisia ja toisinaan huomaa viimeisenä ilmiselviä asioita. Välillä murehtii ja ihmettelee heikkoja signaaleja – ja joskus ei huomaa, vaikka väännettäisiin rautalangasta.

Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus myös työn kontekstissa. Kun olemme pyörryksissä onnesta, niin se vaikuttaa toimintaamme ja fysiologiaamme. Askeleemme on kevyt, tapaamme ystäviä joka puolella ja valo sekä värit valloittavat maailmamme. Kun joudumme fyysisen sairauden yllättämiksi, se voi vaikuttaa myös mieleemme ja sosiaalisiin kontakteihimme rajoittavasti.

Esimiehenä on tärkeää olla tietoinen työpaikan ilmapiiristä. Työn sujuminen syntyy yhteisestä keskustelusta, avoimuudesta ja halusta käyttää osaamistaan ja oppimispotentiaaliaan sekä organisaation että oman tehtävän hyväksi. Avoimuus ei tarkoita kaiken jakamista kaikkien kanssa, vaan keskustelua työn kannalta merkityksellisistä asioista. Jos jotain ei voi tai halua heti sanoa, niin senkin voi kertoa – sekä esimiehenä että työntekijänä: ”tästä en voi vielä kertoa tarkemmin, mutta palataan asiaan”.

Ymmärrys erilaisissa elämäntilanteissa elävien työntekijöiden arjesta ja sen vaikutuksista työhön tulee käymällä keskusteluja ja jakamalla ajatuksia. Onko kaikki siis pakko kertoa? Ei tietenkään – eivätkä kaikki asiat välttämättä kuulu työpaikalle. Jos työn ulkopuolisen arjen haasteet puskevat epäkorrektisti esiin työpaikoilla, niin esimiehellä on velvollisuus puuttua asiaan ja ilmaista huolensa työntekijän jaksamisesta. Toisaalta on helpottavaa kuulla, että työhuoneen oven sulkeutuminen johtuukin vaikeasta tilanteesta lähipiirissä, eikä jostain, mikä on jäänyt sanomatta tai ymmärretty väärin työyhteisössä.

Ratkaisujakaan ei tarvitse keksiä kenenkään puolesta, vaikka hyviä käytäntöjä ja vinkkejä voikin ottaa kokeiltavaksi. Esimiehen näkökulmasta tärkeintä lienee se, että tilanne on oikeudenmukainen kaikkien kannalta: pienten ja suurempien lasten perheiden, lapsettomien, vanhempiaan osittain hoivaavien ja sinkkujen. Vaikka kaikki eivät tarvitse kaikkea, niin merkityksellisintä on tunne siitä, että kun tarvitsen vastaantuloa, siitä voi keskustella ja se otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon – oli perhetilanteeni mikä tahansa.

Kun äidin työkaveri on se kaikkein kovin supersankari ja aamulla koko perhe lähtee innokkaasti ”töihin” – joku päiväkotiin ja toinen toimistohotelliin – niin työn kaiku kotiin on parhaimmillaan.

Päivi Saatsi
Kirjoittaja on Työvalmennus Futuuri Oy:n toimitusjohtaja ja osakas. Hän johtaa ohjausalan asiantuntijaorganisaatiota, jossa ratkotaan työssä jatkamisen ja työllistymisen haasteita. Työyhteisö koostuu eri-ikäisistä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevista osaajista, jotka kohtaavat arvostaen, mahdollistavat kehittymisen ja innostuvat onnistumisista.

 

 

Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä?

blogibanneri_parassyy_584x100

 

 

diililogoTunnetun tv-formaatin soveltaminen työn ja perheen yhteensovittamisen käsittelyyn voi tuntua lähtökohtaisesti erikoiselta. Diilin eri toteutukset muistetaan niin Suomessa kuin Amerikassakin haastavista ja välillä mahdottomistakin tehtävistä. Toimeksiannot tuli toteuttaa liian lyhyessä ajassa, jolloin kaamean sähläyksen jälkeen joku sai kenkää johtoryhmän huoneessa. ”You are fired!” tai ”Sä saat potkut” olivat kiihkeän väittelyn jälkeisiä verbaalisia iskuja päin tosi-tv-osallistujan kasvoja, mikä lopetti jonkun etenemisen kohti unelmiensa Diiliä.

Päätimme kääntää alkuperäisestä Diilistä tutun lähtöasetelman päälaelleen. Mitäpä jos työntekijä ei olekaan se, joka taistelee työpaikastaan, vaan laitammekin työpaikat tenttiin? Annamme Hjalliksen grillata ja hiillostaa työnantajia sopivalla lämmöllä, jotta saamme esiin niissä vallitsevan perheystävällisyyden tason. Lähtökohta taisi tuntua kaikista ideointiin osallistuvista ensin järjettömältä tai vähintäänkin mahdottomalta: ”Kuka hullu lähtisi vapaaehtoisesti Hjalliksen tentattavaksi näin vaikeassa asiassa?”

Mitä enemmän asiaa työstimme ja jalostimme tiimissämme, sitä enemmän se alkoi tuntua pelottavankin kiinnostavalta tavalta toteuttaa tämän vuoden keskustelumme SuomiAreenalla. Vielä kun saimme houkuteltua Hjalliksen parivaljakoksi julkkis-Diilistä tutun Marianne Heikkilän, pelkäsimme enää, että hullu ideamme saattaa oikeasti toteutua.

Väestöliitto on toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla. Yksi arvoistamme – ennakkoluulottomuus – kuvastaa parhaiten tätä valitsemaamme tapaa käsitellä vaikeaa ja välillä abstraktia teemaa täysin uudella lähestymistavalla. Otamme tietoisen riskin käsittelemällä viihteellisellä tavalla tätä meille ja monelle työssäkäyvälle vanhemmalle tärkeää teemaa. Käsittelytavan valinnalla emme vähättele perheystävällisyyden merkitystä ja tärkeyttä. Päinvastoin, haluamme löytää työn ja perheen yhteensovittamiseen uusia näkökulmia, tehdä rohkeita avauksia ja kenties löytää myös yllättäviä ratkaisujen aihioita. Nöyrä tavoitteemme on tehdä suomalaisesta työelämästä entistä perheystävällisempää.

Meitäkin suuremman riskin ottavat Perheystävällisen Diilin kilpailijat ja heidän edustamansa työnantajat. Emme aluksi olleet varmoja saisimmeko yhtään työnantajaa mukaan, mutta yllättäen lähes kaikki pyydetyt olivat halukkaita. Nämä viisi henkilöä ja heidän työnantajansa ovat todellisuudessa meitäkin ennakkoluulottomampia. He uskaltautuvat tulla julkisesti puolustamaan oman organisaationsa sisäisiä toimintatapoja ja käytäntöjä.

Perheystävällisen Diilin tavoitteena ei ole nöyryyttää tai nostaa ketään tikun nokkaan. Emme myöskään väitä, että tentin voittajaksi selviytyvä olisi välttämättä joukon perheystävällisin työnantaja. Mutta ainakin voittaja on joutunut julkisesti perustelemaan toimintatapojaan Hjalliksen tiukassa tentissä, mikä ei ole aivan mitätön suoritus. Kiitos vielä etukäteen kaikille kilpailijoille, että teette tämän Perheystävällisen Diilin toteutuksen mahdolliseksi!

Perheystävällisen Diili toteutetaan live-showna, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Emme pääse leikkaamaan parhaita pätkiä tai kokonaisuuden kannalta parhaita paloja draaman kaareksi. Tuomareiden ja kilpailijoiden välisessä sanailussa syntyvä jännite luo toivottavasti sopivankarhean epämukavuusalueen meille kaikille. Luotamme siihen, että rohkea heittäytyminen ja rento asennoituminen kantaa 11.7. iltapäivällä jo pitkälle. Kukaan ei vielä tiedä Perheystävällisen Diilin voittajaa. Tämän takia kannattaakin tulla katsomaan kuinka unohtumattoman elämyksen pystymme paikallaolijoille tarjoamaan.

Koemme onnistuneemme toteutuksessa, mikäli saamme:
– työssäkäyviä vanhempia testaamaan oman työpaikkansa perheystävällisyyttä
– esimiehiä tarkastelemaan omaa asennettaan perheystävällisyyttä kohtaan
– yhdenkin työnantajan liittyvän mukaan Perheystävällinen työpaikka –ohjelmaamme.
Se on tarkoitettu Teille – rohkeille edelläkävijäyrityksille.

Julkaisemme kaikkien Diiliin osallistujien blogit täällä, joten voit seurata miten he kokevat tilanteen ja valmistautuvat tulevaan koitokseen.

Lassi Köppä
Perheystävällisesti töissä –hankepäällikkö
Väestöliitto ry
lassi.koppa@vaestoliitto.fi
http://www.parassyy.fi/sertifikaatti
#parassyy

Perheystävällisyys on moninaisuuden tunnistamista

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_167024144Perheystävällisyys tarkoittaa työpaikoilla monenlaisia asioita ulottuen myös perinteisenä pidetyn kahden aikuisen lapsiperhemallin yli, työntekijöiden vaihtuviin ja eri aikoina muuttuviin tilanteisiin. On tärkeää, että perheystävällisyys tarkoittaa konkreettisten toimenpiteiden lisäksi myös työyhteisön avoimuutta tunnistaa ja tunnustaa työntekijöiden perheiden erilaisuutta osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä.

Esimerkiksi eroperheet, lapsettomat perheet, sateenkaariperheet, adoptioperheet, yhden vanhemman perheet, erilaiset laajennetut perheet tai työntekijöiden omiin vanhempiinsa tai sisaruksiinsa liittyvät hoivavastuut tulee huomioida työpaikan perheystävällisyyttä toteutettaessa. Lisäksi perheissä tapahtuu usein asioita, joista on vaikea tai mahdoton puhua ulkopuolisille, mutta jotka kuitenkin vaikuttavat ihmisten ja työntekijöiden elämään.

Perheiden moninaisuus ja perheystävällisyys kietoutuvatkin työpaikoilla myös uskallukseen ja työyhteisön keskinäiseen luottamukseen. Normatiivinen oletus ihmisistä ja samalla perheistä saattaa estää joidenkin ihmisten mahdollisuuksia puhua avoimesti perheestään. Kahvihuonekeskustelut saattavat pahimmillaan olla joillekin työntekijöille piinallisia, jos omasta perhetilanteesta pitää eri syistä vaieta tai sitä pitää kaunistella. Jos oma perhe pitää piilottaa kaappiin, on lähtökohta perheen ja työn yhteensovittamisessa haasteellinen. Samalla kun perheystävällisyys on konkreettisten ratkaisujen hakemista työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen, sen tulisikin olla myös asenteiden ja toimintakulttuurin aktiivista kehittämistä perhetilanteiden moninaisuutta tunnistavaksi ja hyväksyväksi.

Perheystävällisyys on työnantajalle myös työntekijän työpanokseen liittyvä tekijä: hyvinvoiva ja arvostusta kokeva työntekijä sitoutuu työnantajaansa, tekee työnsä innostuneemmin ja on vähemmän sairaslomalla. Helmikuussa julkaistun maailmanlaajuisen tutkimuksen Is Gender Diversity Profitable?  perusteella yritysten tulos kasvoi 15 prosenttia, kun naisten määrä johdossa kasvoi nollasta 30 prosenttiin. Kyse ei ole pelkästään teknisestä asiasta, vaan yrityksissä tapahtuneista asenne- ja toimintakulttuurin muutoksista. Samassa tutkimuksessa selvisi, että naisten urakehitystä tuki parhaiten se, että miehet pitivät vanhempainvapaita.

Voidaan olettaa, että työyhteisöjen moninaisuuden laajempi tunnistaminen ja hyödyntäminen sekä kaikenlaisten perheiden ja työn yhteensovittaminen hyödyttävätkin lopulta sekä työntekijöitä että työnantajaa. Liikkelle voi lähteä vaikkapa yhteisellä keskustelulla työpaikan arvoista ja jokaisen työntekijän viihtyvyydestä.

Annukka Jamisto
Kirjoittaja työskentelee tasa-arvo- ja moninaisuuskonsultointiin erikoistuneessa Ekvalitassa. Hän on työelämän tasa-arvokysymysten asiantuntija ja työskennellyt esimiehenä Vantaan kaupungilla ennen siirtymistään Ekvalitaan.

Tänään Suomessa vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Päivä on yleinen liputuspäivä. Hyvää ja toteutuvaa tasa-arvoa!