Lapsille parempaa!

AulaMaria-Kaisa_004Väestöliitto perustettiin auttamaan lapsiperheitä, vähentämään lapsikuolleisuutta, helpottamaan sotaorpojen sekä evakkojen sopeutumista sekä parantamaan asumisoloja ja jälleenrakennusta. Taustalla oli suuri avun ja tuen tarve etenkin monilapsisissa perheissä. Taustalla oli myös poliittinen huoli väestön riittävyydestä ja kansakunnan elinkelpoisuudesta.
Väestöliitto aloitti toimintansa 14.2.1941 perheiden tukemisen, naisten, äitien ja kotien asialla olevien järjestöjen verkostona. Toiminnan linjasi aina 1970-luvun alkuun saakka tutkija, kansanedustaja ja ministeri V.J. Sukselainen. Pitkäaikainen vaikuttaja oli myös kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen.

historia2221Perustajayhteisöistä ovat edelleen mukana Marttaliitto, Sosiaalipoliittinen yhdistys, Lääkäriseura Duodecim, Suomalaisuuden liitto ja Suomen Gynekologiyhdistys. Nyt jäsenjärjestöjä on Väestöliitolla yhteensä 35.

Väestöliiton toiminta oli alusta pitäen monimuotoista: se oli vaikuttamista, sitä tukevaa tutkimusta, valistustyötä sekä aivan konkreettista auttamistyötä perheissä. Monen muun kansalaisjärjestöjen tavoin Väestöliitto auttoi maan selviytymistä sodan vaurioista. Samalla luotiin uudenlaisen hyvinvointiyhteiskunnan ohjelmaa. Vuoropuhelu järjestöjen ja valtionhallinnon kesken oli tiivistä.historia2027

Sotien jälkeen päättäjät halusivat lapsille parempaa. Väestöliitto oli mukana innovoimassa uudistuksia, joiden myötä Suomesta on tullut lasten ja äitien hyvinvoinnin globaali esimerkki.

Lapsilisän maksaminen kaikille perheille aloitettiin vuonna 1948. Samana vuonna alkoi myös äitiyspakkauksien jakaminen. Äitiys- ja lasten neuvolat tulivat jokaiseen kuntaan vuonna 1949.

Laki velvoitti kunnat järjestämään kodinhoitajan palveluita auttamaan perheitä kasvatuksessa, siisteydessä sekä terveellisessä ravinnossa. Väestöliiton Kotisisaropisto koulutti uuden ammattiryhmän sekä korotti kotitaloustyön arvostusta. Työ kotiapulaisena antoi monelle nuorelle naiselle tien omaan ammattiin ja itsenäistymiseen. Myöhemmin tämä koulutus siirtyi yhteiskunnan vastuulle.

historia1164Nykyisin parisuhteiden tukemisena ja erokriisien sovitteluna tunnetut palvelut alkoivat Väestöliiton avioliittoneuvonnan ja ”perhekasvatuksen” merkeissä.

Pienituloisten asumista helpottava aravalainajärjestelmä syntyi sotien jälkeen Väestöliiton ehdotuksesta. Perheiden asumisessa tavoiteltiin laatua ja viihtyisyyttä. Väestöliitto oli mukana nykyisen Tapiolan puutarhakaupungin suunnittelussa.

Väestöliitto otti alkuvaiheissa asti toimintaansa myös seksuaalikasvatus- ja ehkäisykysymykset. Lapsia tuli hankkia suunnitellusti. Aborttilainsäädännön vaikutuksia seurattiin tiiviisti. Ehkäisyneuvonta siirtyi terveyskeskusten tehtäväksi vuonna 1972.   Vastuullisen miehen roolia korostava ehkäisyvälinekauppa kasvoi vauhdikkaasti: 70-luvun lopulla neljä viidestä myydystä kondomista oli peräisin Väestöliitosta.

historia0776Perinnöllisyysneuvonta alkoi liitossa jo 1950-luvulla ennen alan yliopisto-opetustakaan. Tutkimuksen aiheena olivat mm. suomalaisten harvinaiset sairaudet. Myös lapsettomuushoidoissa Väestöliitto on ollut uranuurtaja Suomessa. Väestöliiton klinikoiden avustamana on syntynyt yhteensä 11 000 lasta.

Perhesuunnittelun tiimoilta Väestöliitto hakeutui jo 1960-luvulla IPPF:n eli International Planned Parenthoodin verkostoon ja yhteistyöhön YK:n Väestörahaston kanssa. Kehitysyhteistyöhankkeilla osaamista on viety Aasiaan ja Afrikkaan.

Väestöliitto ei ole koskaan ollut ns. yhden asian liike. Esimerkiksi tapamme yhdistää saman katon alle laaja perhepolitiikka, ehkäisyneuvonta sekä lapsettomuuden hoito on menestyksekäs mutta kansainvälisesti harvinainen.

Muutoksiakin on painopisteissä toki tullut. Alkuvuosina Väestöliitto puhui vahvasti väestönkasvun ja syntyvyyden noston puolesta. Tavoite muuttui jo 1960-luvulla valinnanvapauden ja vastuun suuntaan. Jokaiselle yksilölle, naiselle ja miehelle, on haluttu tarjota mahdollisuus toteuttaa omia lapsilukutoiveitaan.

Siirtolaisuuteen Väestöliitto suhtautui 2000-luvulle asti pidättyväisesti. Maahanmuuttoa ei sen kummemmin edistetty mutta eipä suuremmin moitittukaan. 2010-luvulla Väestöliitosta on tullut kulttuurisesti monimuotoisen Suomen puolestapuhuja ja maahanmuuttajien kotouttamisen huippuosaaja.

1980-luvulta asti toistuneita kestovaatimuksia päättäjille ovat olleet parempi perhekustannusten tasaus, edullinen asuminen, kunnollinen päivähoito sekä joustavat työajat. Niissä on työtä vielä 75-vuotiaallekin Väestöliitolle!

VL_75

 

 

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s