Kehitysyhteistyö auttaa niin ihmistä kuin metsää

Kuva: Tua Videman

Metsä on mulle tärkeä. Tila, jossa haukkoa sisään märkää ilmaa, kulkeutua jalkojen mukana satunnaisiin notkelmiin ja näyttämö vuodenaikojen lumoavalle, jatkuvalle muutokselle. Metsässä voi hetken olla paossa arjen tehtäviä, ruutuja ja kulmia.

Jo alakoulussa tiesin tärkeimmän itselleni kuviteltavissa olevan työn liittyvän luontoon. Jotain, missä tuntuisi, että saan tehtyä oman osuuteni estääkseni metsien kuoleman ja merten tukehtumisen. Ilmastonmuutoksesta kuuli jo silloin, ja se huolestutti kymmenvuotiasta.

Pienen minäni metsäretkistä jäi kytemään ajatus tarpeesta päästä muuttamaan jotenkin tätä maailmaa. Mikä olisi juuri oma kutsumus, jossa voisi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti vaikuttaa niin tärkeiksi kokemiini ympäristöasioihin? Opiskellako biologiaa ja tehdä tutkimusta biodiversiteetistä, tavoitellako toimittajan ammattia päästen raportoimaan maailman tilasta mediaan? Uppoutuako politiikkaan tehdäkseen päätöksiä rajoittamaan liikaa luonnovarojen kulutusta vai tavoitellako suurta omaisuutta lahjoittaakseen sen lopulta luonnonsuojelujärjestöille?

Ajan kanssa ja teemoista lukemalla päässä alkoi jäsentyä yleiskäsityksiä – ihmiskunta kuluttaa liikaa luonnovaroja ja ylikulutusta nopeuttaa ihmiskunnan alati kasvava koko. Näihin paneutumalla metsäkin kiittäisi.

Useat tutkijat arvioivat, että maapallon kestää elättää nykyistä enemmänkin ihmisiä. Suosituimmat arviot vaihtelevat kahdeksasta miljardista yhteentoista, jos vain ruoka ja energia onnistutaan jakamaan ja tuottamaan aiempaa tasaisemmin ja tehokkaammin. YK arvioi väestönkasvun pysähtyvän lähelle arvioituja lukemia, yhteentoista miljardiin. Jos näin on, toivoa paremmasta tulevaisuudesta riittää. Väestönkasvu ei kuitenkaan pysähdy itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

Haaveilen, että pystyisin tulevassa työelämässäni tekemään sitä muutosta, joka edistää globaalia tasa-arvoa ja yhteisen maapallomme hyvinvointia. Väestönkasvun hillitseminen kehittyvissä maissa ei tarkoita lisääntymisen kieltämistä, vaan esimerkiksi tyttöjen ja naisten kouluttamista, joka lykkää paitsi ikää perustaa perhe myös vaikuttaa positiivisesti perheiden hyvinvointiin ja elintasoon. Seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista puhumalla ja ehkäisyn saatavuutta parantamalla voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia ja samalla saada lapsiluku naista kohden laskemaan.

Kaikkeen tähän vaikuttaa kehitysyhteistyö, jossa suuria toimijoita ovat kansalaisjärjestöt pitkäjänteisen työnsä ja kokemuksensa avulla. Kehitysyhteistyö ei vain paranna ihmisten elämänlaatua ympäri maailman, vaan on myös avainasemassa ilmastonmuutoksen ja maapallon laajuisten ympäristöongelmien ratkomisessa. Valtionbudjetteja ja muita rahoitusvirtoja määrätessä ei saisi unohtaa, mikä merkitys sillä on niin yksittäisille ihmisille, kokonaisille maille kuin laajemmin nähtynä kotimaisille metsillemmekin.

Tua Videman
Kirjoittaja on Väestöliiton nuorten työryhmän jäsen

Lapsille parempaa!

AulaMaria-Kaisa_004Väestöliitto perustettiin auttamaan lapsiperheitä, vähentämään lapsikuolleisuutta, helpottamaan sotaorpojen sekä evakkojen sopeutumista sekä parantamaan asumisoloja ja jälleenrakennusta. Taustalla oli suuri avun ja tuen tarve etenkin monilapsisissa perheissä. Taustalla oli myös poliittinen huoli väestön riittävyydestä ja kansakunnan elinkelpoisuudesta.
Väestöliitto aloitti toimintansa 14.2.1941 perheiden tukemisen, naisten, äitien ja kotien asialla olevien järjestöjen verkostona. Toiminnan linjasi aina 1970-luvun alkuun saakka tutkija, kansanedustaja ja ministeri V.J. Sukselainen. Pitkäaikainen vaikuttaja oli myös kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen.

historia2221Perustajayhteisöistä ovat edelleen mukana Marttaliitto, Sosiaalipoliittinen yhdistys, Lääkäriseura Duodecim, Suomalaisuuden liitto ja Suomen Gynekologiyhdistys. Nyt jäsenjärjestöjä on Väestöliitolla yhteensä 35.

Väestöliiton toiminta oli alusta pitäen monimuotoista: se oli vaikuttamista, sitä tukevaa tutkimusta, valistustyötä sekä aivan konkreettista auttamistyötä perheissä. Monen muun kansalaisjärjestöjen tavoin Väestöliitto auttoi maan selviytymistä sodan vaurioista. Samalla luotiin uudenlaisen hyvinvointiyhteiskunnan ohjelmaa. Vuoropuhelu järjestöjen ja valtionhallinnon kesken oli tiivistä.historia2027

Sotien jälkeen päättäjät halusivat lapsille parempaa. Väestöliitto oli mukana innovoimassa uudistuksia, joiden myötä Suomesta on tullut lasten ja äitien hyvinvoinnin globaali esimerkki.

Lapsilisän maksaminen kaikille perheille aloitettiin vuonna 1948. Samana vuonna alkoi myös äitiyspakkauksien jakaminen. Äitiys- ja lasten neuvolat tulivat jokaiseen kuntaan vuonna 1949.

Laki velvoitti kunnat järjestämään kodinhoitajan palveluita auttamaan perheitä kasvatuksessa, siisteydessä sekä terveellisessä ravinnossa. Väestöliiton Kotisisaropisto koulutti uuden ammattiryhmän sekä korotti kotitaloustyön arvostusta. Työ kotiapulaisena antoi monelle nuorelle naiselle tien omaan ammattiin ja itsenäistymiseen. Myöhemmin tämä koulutus siirtyi yhteiskunnan vastuulle.

historia1164Nykyisin parisuhteiden tukemisena ja erokriisien sovitteluna tunnetut palvelut alkoivat Väestöliiton avioliittoneuvonnan ja ”perhekasvatuksen” merkeissä.

Pienituloisten asumista helpottava aravalainajärjestelmä syntyi sotien jälkeen Väestöliiton ehdotuksesta. Perheiden asumisessa tavoiteltiin laatua ja viihtyisyyttä. Väestöliitto oli mukana nykyisen Tapiolan puutarhakaupungin suunnittelussa.

Väestöliitto otti alkuvaiheissa asti toimintaansa myös seksuaalikasvatus- ja ehkäisykysymykset. Lapsia tuli hankkia suunnitellusti. Aborttilainsäädännön vaikutuksia seurattiin tiiviisti. Ehkäisyneuvonta siirtyi terveyskeskusten tehtäväksi vuonna 1972.   Vastuullisen miehen roolia korostava ehkäisyvälinekauppa kasvoi vauhdikkaasti: 70-luvun lopulla neljä viidestä myydystä kondomista oli peräisin Väestöliitosta.

historia0776Perinnöllisyysneuvonta alkoi liitossa jo 1950-luvulla ennen alan yliopisto-opetustakaan. Tutkimuksen aiheena olivat mm. suomalaisten harvinaiset sairaudet. Myös lapsettomuushoidoissa Väestöliitto on ollut uranuurtaja Suomessa. Väestöliiton klinikoiden avustamana on syntynyt yhteensä 11 000 lasta.

Perhesuunnittelun tiimoilta Väestöliitto hakeutui jo 1960-luvulla IPPF:n eli International Planned Parenthoodin verkostoon ja yhteistyöhön YK:n Väestörahaston kanssa. Kehitysyhteistyöhankkeilla osaamista on viety Aasiaan ja Afrikkaan.

Väestöliitto ei ole koskaan ollut ns. yhden asian liike. Esimerkiksi tapamme yhdistää saman katon alle laaja perhepolitiikka, ehkäisyneuvonta sekä lapsettomuuden hoito on menestyksekäs mutta kansainvälisesti harvinainen.

Muutoksiakin on painopisteissä toki tullut. Alkuvuosina Väestöliitto puhui vahvasti väestönkasvun ja syntyvyyden noston puolesta. Tavoite muuttui jo 1960-luvulla valinnanvapauden ja vastuun suuntaan. Jokaiselle yksilölle, naiselle ja miehelle, on haluttu tarjota mahdollisuus toteuttaa omia lapsilukutoiveitaan.

Siirtolaisuuteen Väestöliitto suhtautui 2000-luvulle asti pidättyväisesti. Maahanmuuttoa ei sen kummemmin edistetty mutta eipä suuremmin moitittukaan. 2010-luvulla Väestöliitosta on tullut kulttuurisesti monimuotoisen Suomen puolestapuhuja ja maahanmuuttajien kotouttamisen huippuosaaja.

1980-luvulta asti toistuneita kestovaatimuksia päättäjille ovat olleet parempi perhekustannusten tasaus, edullinen asuminen, kunnollinen päivähoito sekä joustavat työajat. Niissä on työtä vielä 75-vuotiaallekin Väestöliitolle!

VL_75