Ihmisen on mahdotonta ajatella silloin, kun tunteet kuohuvat yli. Niin käy meille kaikille tämän tästä. Ajattelu on tärkeää, sillä pysähtyessämme pohtimaan tunteitamme, ihmissuhteemme voivat paremmin.
Näistä kolmesta merkistä tiedät, että et pysty ajattelemaan kirkkaasti sinulle hankalassa tilanteessa:
1. Oletat tietäväsi, mitä muut ajattelevat ja tuntevat. Uskot, että oma tunteesi kertoo koko totuuden: ”Pelkään, että hän on hylännyt minut. Niin on siis tapahtunut! Kaikki ovat epäluotettavia!” Tunne on todellinen ja voi tuntua kauhistuttavalta. Tunnekuohun keskellä sinun on vaikea pohtia vaihtoehtoisia selityksiä. Voisiko läheisesi mielessä olla jotain muuta, kuin miltä sinusta tuntuu tällä hetkellä?
2. Et usko, ennen kuin näet. ”Hän myöhästyi. Se tarkoittaa sitä, että hän ei arvosta minua!” Toiveesi muita ihmisiä kohtaan keskittyvät tekoihin ja kaipaat konkreettisia todisteita. Jos esimerkiksi ystäväsi ei ehdi tavata sinua tänään, sinusta voi tuntua, että hän ei ole enää ystäväsi. Voisiko hän mielessään kuitenkin ajatella, että olet hänelle tärkeä? Hyvissä ihmissuhteissa tarvitsemme toki myös tekoja, jotta voimme luottaa läheisiimme.
3. Voisit kertoa loputtomasti tunteistasi ja ajatuksistasi kuuntelematta muita. Et kuitenkaan koe kuvaamaasi tunnetta samaan aikaan, kun kerrot siitä. Pohjimmiltaan voit tuntea olosi tyhjäksi. Monologi ei ole aitoa keskustelua, eikä se auta sinua ymmärtämään kokemaasi paremmin. Uskallatko pysähtyä ajattelemaan, miltä sinusta juuri tällä hetkellä tuntuu? Ja kysymään keskustelukumppaniltasi, mitä ajatuksia tilanne hänessä herättää?
Tunteiden ajattelemisessa auttaa se, jos tunnistat tunteen omassa kehossasi. Saatat huomata, että pelko voi asua mahassasi tai ahdistus rintakehässäsi. Voit kysyä itseltäsi, mitä sinussa tapahtuu juuri nyt. Miksi tunnet juuri nyt tätä tunnetta?
Tunteiden ajatteleminen ei tarkoita tunteen väheksymistä, päinvastoin. Kun ajattelet tunnetta, pysähdyt sen ääreen. Tulet tietoiseksi tunteestasi ja siitä, kuinka se vaikuttaa tapaasi nähdä itsesi ja läheisesi.
Lähteet:
Bateman, A. & Fonagy, P. (2014) Mentalisaatioon perustuva hoito. (suom) Paula Holländer. Helsinki: Therapeia-säätiö.
Väestöliiton blogi 
Yksi kommentti artikkeliin ”Mistä tiedän, että en ajattele?”