UNIVERSAALIN terveyskattavuuden (Universal Health Coverage, UHC) tavoitteena on, että kaikilla maailman ihmisillä olisi pääsy tarvitsemiinsa terveyspalveluihin silloin kun he tarvitsevat niitä, siellä missä he tarvitsevat niitä, ja ilman, että siitä koituu heille taloudellista taakkaa. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat välttämätön osa universaalia terveyskattavuutta.

Universaali terveyskattavuus on osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, ja keskeisesti mukana myös Euroopan komission marraskuussa julkaisemassa EU:n globaalissa terveysstrategiassa. Strategia linjaa EU:n toimista maailmanlaajuisten terveyskysymysten parissa. Edellinen strategia oli vuodelta 2010, joten päivitys on siis enemmän kuin tarpeen.

Komission strategia nostaa terveyden vihdoin uudelleen EU:n kehityspoliittiselle agendalle. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet on tunnustettu strategiassa keskeiseksi osaksi terveyttä ja universaalia terveyskattavuutta, mikä on merkittävää erityisesti aikana, jolloin terveysalan saavutukset ovat uhattuina ja seksuaalioikeuksista kiistellään maailmanlaajuisesti.

NUMEROT kertovat maailman tilanteesta synkkää kuvaa. WHO:n arvion mukaan jopa 4,3 miljardia ihmistä ei saa kaikkia tarvitsemiaan lisääntymisterveyspalveluita elämänsä aikana. Terveyspalveluiden hinnat ovat edelleen köyhimpien saavuttamattomissa, sillä lähes kaksi miljardia ihmistä joutuu maksamaan terveyspalveluista katastrofaalisen paljon. Koronapandemia vaikeutti pääsyä välttämättömiin terveyspalveluihin 92 prosentissa maailman maista.

Tällä hetkellä WHO suosittelee, että terveydenhuoltojärjestelmien kehittämisessä keskitytään perusterveydenhuoltoon. Lähes kaikki (90 %) välttämättömistä terveyspalveluista voitaisiin toteuttaa perusterveydenhuollon kautta, ja perusterveydenhuollon kehittämisellä olisi mahdollista myös pelastaa jopa 60 miljoonaa ihmishenkeä vuoteen 2030 mennessä.

Tämä pätee myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien kohdalla. Useissa maissa ainoastaan perhesuunnittelu- ja äitiysterveyspalvelut on sisällytetty osaksi perusterveydenhuoltoa. Kuitenkin myös ehkäisy, oikeus aborttiin ja kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus voitaisiin ottaa osaksi perusterveydenhuoltoa, ja näin lisätä merkittävästi ihmisten pääsyä näiden palveluiden pariin.

GLOBAALI terveysstrategia tarjoaa EU:lle vankan poliittisen kehyksen, joka vaatii kuitenkin myös riittävää rahoitusta ja tehokasta toimeenpanoa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutuminen takaisi jokaiselle oikeuden keholliseen itsemääräämisoikeuteen ja siihen, että hän voi tehdä vapaita ja tietoon perustuvia päätöksiä seksuaali- ja lisääntymisterveydestään ilman syrjintää.

Tämän saavuttaminen edellyttää rahoituksen priorisointia EU:n ohjelmissa kaikilla tasoilla ja sen tunnustamista, että palveluiden lisäksi tarvitaan haitallisten sukupuolinormien purkamista sekä stigmoihin ja syrjintään puuttumista. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja ihmisiin, joiden terveyspalveluiden tuottamisessa kansalaisjärjestöillä on usein kriittinen rooli.

Kun EU-maat tänä keväänä neuvottelevat kannastaan globaaliin terveysstrategiaan, Suomen tulee sitoutua osaltaan sen edistämiseen ja nostaa esille seksuaalioikeuksien merkitysglobaalille terveydelle ja universaalin terveyskattavuuden saavuttamiselle. Neuvotteluja johtaa puheenjohtajamaana Ruotsi, jolle seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat perinteisesti tärkeä kysymys. Vaikka seksuaalioikeudet ovat viime vuosina olleet usein kiistakapulana jäsenmaiden välillä, toivottavasti keskustelussa välttämättömien terveyspalveluiden saatavuudesta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen siitä, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat olennainen osa jokaisen ihmisen terveyttä.