Terveydellä ja sosiaalisella hyvinvoinnilla on arvo sinänsä. Kyselyissä terveys ja läheiset ihmissuhteet nousevat kärkeen, kun ihmisiä pyydetään valitsemaan, mikä on tärkeintä elämässä. Samalla terveys ja hyvinvointi ovat edellytyksiä sille, että kukin meistä voi täysipainoisesti osallistua yhteiskuntaan. Osallisuus on toimimista työelämässä, osallistumista koulutukseen, vapaaehtoistoiminnassa ja jäsenyyttä lähiyhteisöissä ja perheessä. Kaikki emme voi olla yhtä terveitä ja toimeliaita, mutta jokaista voidaan kannustaa ja tukea saavuttamaan omassa elämäntilanteessaan paras mahdollinen toimintakyky.  

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus koskettaa meitä kaikkia. Uudistus on monimutkainen eikä toteudu hetkessä. Jotta uudistus voisi onnistua, tarvitaan alueilla rohkeutta ideoida, suunnitella ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uusilla tavoilla. Tarvitaan myös tahtoa koota ja yhdistää alueen voimavarat yhteiseen toimeenpanoon. Julkisten järjestäjien ja tuottajien rinnalle on otettava yksityiset yritykset ja kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestötoimijat. Alueiden asukkaita on kuultava myös suoraan ja tarjottava erilaisia, esteettömiä ja saavutettavia osallistumisen kanavia.  

Uudistuksen ankkureita tulee olla yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uudistuksen onnistumista tullaan arvioimaan paitsi sen tilastoitavien kustannusten ja tulosten mukaan, myös siltä kannalta, koetaanko uusi alueellinen SOTE oikeudenmukaiseksi eri kunnissa asuvien, eri sukupuolten, eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien, eri ikäisten ja eri syistä toimintakykyynsä ja terveyteensä apua hakevien kesken. 

Väestöliitto nostaa omiksi vaaliteemoikseen seuraavat kolme tavoitetta:  

1. Rakennetaan perhekeskuksista lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin vastaava kohtaamispaikka ja palvelut kokoava toimija  

Perhekeskusten kehittämistyötä pitää jatkaa ja niiden on vastattava lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin. Perhekeskusten toimintojen tulee rakentua perheiden ja lasten yhdenvertaisuudelle ja erilaisten elämäntilanteiden ja perheiden monimuotoisuuden tunnistamiselle.   

Perhekeskuksen toiminnassa tulee näkyä myös järjestöjen työ ja niiden tarjoama asiantuntemus. Paikalliset ja alueelliset järjestöt tarvitsevat käytännössä kunnan tai alueen osoittamia tiloja, ”perheiden olohuoneita”, jotta ne voivat toimia osana perhekeskuksia. Myös järjestöjen tarjoamat digitaaliset palvelut ovat osa perhekeskustyötä. 

2. Järjestetään seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -palvelut yhdenvertaisesti – nuorille maksuton ehkäisy 

Hyvinvointialueen terveydenhuollon järjestämisvastuuseen kuuluu seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen ja siihen liittyvät palvelut. Hyvä seksuaaliterveys on keskeinen osa hyvinvointia ja terveyttä. Huomiota on kiinnitettävä palveluista tiedottamiseen ja kehittää palveluita siten, että ne tavoittavat kaikki ryhmät. Hyvät palvelut jäävät käyttämättä, jos ihmiset eivät tiedä, että niitä on tarjolla. 

Nykyinen ehkäisyneuvonta pitää laajentaa kokonaisvaltaiseksi seksuaaliterveysneuvonnaksi. Tällöin myös hedelmällisyystietous olisi tarpeen mukaan osa palveluja. Tämän osana on myös perheellistymisen tukeminen niille, jotka sitä toivovat. 

Koulujen ja terveydenhuollon yhteistyö 

Yhteistyötä oppilaitosten tarjoaman tasa-arvo- ja seksuaalikasvatuksen ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kesken tulee lisätä.    

Maksuton ehkäisy nuorille  

Kaikille alle 25-vuotiaille nuorille on tarjottava maksuton ehkäisy. Jokaisella pitää olla oikeus suojata itsensä suunnittelemattomilta raskauksilta ja seksitaudeilta. Laadukkaan maksuttoman ehkäisyn ei tulisi olla vain ehkäisyvälineitä, vaan nuorelle tulisi antaa tietoa ja mahdollisuus ottaa puheeksi itseään mietityttävät asiat omasta seksuaalisuudestaan ja seksuaaliterveydestään.  Tähän on taattava riittävät resurssit. 

3. Alueen sosiaali- ja terveydenpalveluiden sekä kunnan tarjoaman varhaiskasvatuksen, koulun ja harrastustoiminnan välinen yhteistyö sujuvaksi  

Hyvinvointialueen päättäjien tulee varmistaa sujuva yhteistoiminta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kunnan varhaiskasvatuksen, koulun ja kunnan mahdollistaman harrastustoiminnan kanssa niin, että ihmisten ei tarvitse miettiä, kuka palvelut järjestää. 

Tähän kunnat ja alueet tarvitsevat tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Järjestöt tekevät merkittävää ja monipuolista työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kunnissa ja alueilla. Järjestöjen työ tavoittaa myös haavoittuvat ryhmät. 

On huolehdittava siitä, että opiskelijahuollon palvelut järjestetään edelleen lähipalveluna, ennalta ehkäisevänä ja koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. 

Mielenterveyspalveluita lisää ja nuorten lähelle 

Uudistuksessa on mahdollista tuoda perus- ja erikoistason mielenterveyspalveluja myös koulujen yhteyteen, mikä on yksi tapa vastata nykyistä paremmin lasten ja nuorten palvelutarpeeseen. Alueiden ja kunnan mielenterveyden edistämisen täytyy olla sujuvaa. 

Näihin tavoitteisiin tarttumalla alueilla paranee lasten, nuorten ja perheiden terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ja samalla koko alueen elinvoimaisuus ja vetovoima vahvistuu. SOTEn rakentamistalkoissa Väestöliitto myös tarjoaa kaikkien alueiden ja niiden asukkaiden käyttöön alueesta ja kunnasta riippumattomia digitaalisia ja puhelinpalveluja.