Väestöliitto käänteentekijän paikalla

Maria kaisa Aula
Maria Kaisa Aula

Väestöliitto on 82-vuotisen historiansa aikana ollut usein yhteiskuntapolitiikan käänteentekijän paikalla, yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen ja samaan suuntaan toimivien päättäjien kanssa.

Historiansa alkuvuosikymmeninä Väestöliitto muodosti yhdessä Alli Paasikiven säätiön kanssa jopa pienimuotoisen perhe- ja asuntopolitiikan ajatushautomon. Myöhemmin oma Väestöntutkimuslaitoksemme on antanut tiedon selkänojaa käänteiden tekemiselle.

Jäsenjärjestöjen tuki sekä hyvät yhteydet valtionhallintoon ovat vieneet asioita eteenpäin. Väestöliitosta on osattu olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa!

Universaalin perhepolitiikan perusteiden rakentaja

Ensimmäisen käänteentekijän paikan tunnistan sotien jälkeiseltä vuosikymmeneltä, jolloin pienen kansakunnan väestöpolitiikka, syntyvyys sekä äitien ja lasten hyvinvointi kietoutuivat yhteen. Lapsikuolleisuuden ja -köyhyyden vähentämisestä, etenkin monilapsisten perheiden tuesta, syntyi laaja poliittinen yhteisymmärrys, jota Väestöliitto ja muut perheiden parissa toimivat järjestöt olivat tuuppaamassa eteenpäin.

70 vuotta sitten syntyivät nykyisen universaalin, kaikkia perheitä tukevan perhepolitiikan tukipilarit: lapsilisä (1948), äitiyspakkaus (1949), neuvola ja ilmainen kouluruoka (1938). Väestöliiton kotisisar-toiminta ennakoi julkista lapsiperheiden kotipalvelua, joka 1990-luvulle saakka olikin vauvaperheiden yleinen ja arvostettu tuki. Osa perheiden hyvän elämän edistämistä oli myös asumisolojen parantaminen.

Maksuton peruskoulu, maksuiltaan alentunut varhaiskasvatus, sen täydentäjänä pienten lasten kotihoidon tuki sekä maksuton toinen aste ovat täydentäneet kaikkia perheitä tukevaa palveluiden ja tulonsiirtojen politiikkaa eri vuosikymmeninä. Samoja periaatteita edustaa vanhempainvapaan vähimmäispäiväraha, jota on viime vuosina korotettu.

Miten tästä eteenpäin? Lapsilisä yleisenä, kaikkia perheitä koskevana etuutena on saanut kritiikkiä siitä, ettei se tasaa riittävästi perheiden välisiä tuloeroja. Tuloerojen tasaaminen ei ole ollut lapsilisän tarkoituskaan. Lapsilisän tarkoitus on parantaa perheellisten asemaa suhteessa lapsettomiin, kaikilla tulotasoilla. Eriarvoisuuden vähentämistä tarvitaan, mutta ei ensisijaisesti perheiden välisenä tasauksena. Perheiden eriarvoisuuden ja lapsiköyhyyden vähentämisen toimet ovat Väestöliiton tavoitteena tulevalle eduskunnalle.

Väestöliitto on vahvasti mukana sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa, kun toimitusjohtajamme Eija Koivuranta on asiantuntijajäsenenä valmistelevassa komiteassa. Perhenäkökulman tunnistaminen sosiaaliturvauudistuksessa ei ole ollut itsestäänselvyys. Perhe-etuuksilla on merkitystä, vaikka ne ovatkin viime vuosikymmeninä jääneet taka-alalle, kun on keskitytty palveluihin. Sosiaaliturva ei ole pelkästään työhön ja työntekoon liittyvää, vaan myös hoivaa sekä perhepolitiikkaa.

Seksuaalioikeuksien ja lisääntymisterveyden uranuurtaja

Toisen käänteentekijän paikan tunnistan 1960-luvulla, jolloin Väestöliitto aloitti uranuurtajana ehkäisyneuvonnassa. Moni ikääntyneempi suomalainen muistaakin Väestöliiton kondomeista. Nuorille niitäkin edelleen jaetaan Kumita-kampanjassa, mutta näkökulma on laajentunut ehkäisystä hedelmällisyystietoisuuteen ja valinnanvapauteen.

Väestöliiton lapsettomuusklinikat aloittivat hedelmällisyyshoidot, jotka sittemmin ovat siirtyneet julkiseen terveydenhuoltoon. Klinikat ehtivät toimia myös sijaissynnytysten tarjoajana ennen kuin laki ne kielsi ja nyt odotetaan mahdollisia uusia ratkaisuja.

Uusinta vaikuttamistyötämme ovat maksuttoman ehkäisyn kokeilut alle 25-vuotiaille hyvinvointialueilla ja tähän liittynyt seksuaalineuvonnan monipuolistaminen. Nämä olisi vakinaistettava. Tarpeen on muistaa myös vammaisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien sateenkaarinuorten tarpeet.

Uutena näkökulmana Väestöliitto suosittaa hedelmällisyyskasvatuksen ottamista mukaan terveystiedon osaksi. Näin ehkäistään tahatonta lapsettomuutta ja tuetaan toivotun lapsiluvun saavuttamista. Biologisen kellon tikitys ei ole vielä riittävästi nuorten miesten eikä naistenkaan muistissa. Myös kuva perheiden monimuotoisuudesta ja erilaisten perheellistymisen tapojen esiin tuominen ja arvostaminen liittyvät tähän kokonaisuuteen.

Kestävän väestönkehityksen suunta: Suomi, joka ei kutistu vielä

Kolmas käänteentekemisen paikka on ollut väestöpolitiikan tuominen kansalliselle keskusteluagendalle viime vuosina. Tutkimusprofessorimme Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitokselta oli lainassa valtioneuvoston kansliassa laatimassa väestöpoliittista selvitystä maan hallitukselle. Isona kysymyksenä on ollut etsiä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän väestöpolitiikan suuntaviivoja Suomelle.

Syntyvyydestä, maahanmuutosta sekä aluekehityksestä on rohjettava puhua, ja ratkaisuja on uskallettava tehdä ajautumisen sijasta. Näillä yhteiskuntapolitiikan herkillä alueilla politiikan on rakennuttava ihmisoikeuksille, jokaisen henkilökohtaiselle itsemääräämisoikeudelle ja yhdenvertaisuudelle.

Väestöliiton tavoitteena on perheystävällisyyttä ja tasapainoista väestönkasvua edistävä Suomi, joka ei kutistu vielä ja joka on houkutteleva uusi kotimaa maahanmuuttajille. Perheiden yhdistämisen helpottaminen on yksi konkreettinen ehdotus eduskuntavaaliohjelmassamme. Maahanmuuttajat eivät ole ”työkoneita” vaan ihmisiä läheisine ihmissuhteineen.

Rauhallinen ilmapiiri seksuaalioikeuksien alalla on puolustamisen arvoinen

Onko uusien käänteiden tarpeita näkyvillä? Tai olisiko asioita joiden olisi hyvä jatkua entisellään? Maailmalta puhaltavat seksuaalioikeuksien asioissa hyvin jännitteiset tuulet. Monessa maassa käydään vaaleja raskauden keskeytyksen ja samaa sukupuolta olevien parisuhteen ympärillä. Naisten oikeuksia on Euroopassakin rajoitettu. Suomessa tilanne on hyvin toisenlainen: eduskunta hyväksyi syksyllä lainsäädännön, joka yksinkertaistaa raskauden keskeytyksen menettelyjä.
Suomessa seksuaalioikeuksien keskustelu on ollut käytännönläheistä: lainsäädäntö mahdollistaa, sen että jokaisella on oikeus ja mahdollisuus valita itselleen soveltuvat toimintatavat ehkäisy ja raskauden keskeytys -ratkaisuissa.

Rauhallisen yhteiskunnallisen ilmapiirin säilyttäminen Suomessa on ihmisten hyvän elämän ja lähisuhteiden kannalta tärkeää. Siinä kaikki kumppanit niin politiikan, kirkon ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kuin kansalaisjärjestöjen parista ovat tervetulleita. Vakaa kansalaismielipide antaa vahvan tuen myös suomalaiselle kehityspolitiikalle maailmalla tyttöjen, naisten ja kaikkein haavoittuvimpien väestöryhmien oikeuksien edistämisessä.

Väestöliitto on yhteisö hyvien ihmissuhteiden puolesta

Väestöliiton toiminta on niin monipuolista, että sitä on vaikea kiteyttää lyhyeen. Toiminta perhepolitiikan, seksuaalioikeuksien, lisääntymisterveyden ja väestöpolitiikan teemoissa edistää hyviä ihmissuhteita. Hyvät ihmissuhteet ovat mielenterveyden ja hyvän elämän perusta. Hyvät ihmissuhteet luovat toivoa ja onnellisuutta – ja ihmisoikeuksien toteutuminen luo hyville ihmissuhteille yhteiskunnallisen perustan.

Erilaisten ihmisten mahdollisuus elämäänsä rikastuttaviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin – riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä – yhdistää jäsenjärjestöjämme. Samat tavoitteet yhdistävät palveluidemme asiakkaita, lahjoittajia sekä erilaisissa verkostoissa mukana olevia kumppaneitamme. Mukana yhteisössä on entistä vahvemmin myös terapiaa ja kotipalveluja tuottava yhtiömme Väestöliiton Hyvinvointi Oy.

Kiitos kuluneista vuosista!

On ollut ilo ja kunnia toimia yhdeksän vuoden ajan Väestöliiton puheenjohtajana. Väestöliitto yhdistää viisaalla tavalla traditiota ja rohkeutta. Se on osoittautunut vaikuttavaksi yhdistelmäksi niin Suomessa kuin maailmallakin. Toivotan menestyksellistä jatkoa niin Väestöliiton henkilökunnalle kuin hallituksellekin ja uudelle puheenjohtajalle Hilkka Kempille!

#KoskaTarvitsemmeToisiamme

Maria Kaisa Aula

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.