
Kelalaisille tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tärkeitä. Kelan toimihenkilöt odottavat organisaatioltaan esimerkillisyyttä näissä asioissa. Kelan johto on nähnyt isäystävällisyyden hyvänä keinona parantaa työnantajakuvaa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman käsittelyn yhteydessä päädyttiin lähtemään mukaan Tasa-arvo ja isät -hankkeeseen.
Näin kertovat henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen ja vastaava lakimies Leena Yliluoma Kelasta. ”Isänäkökulma oli kiinnostava, koska olemme naisvaltainen työpaikka. Uusi teema sopii hyvin edistämään tavoitettamme tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena työpaikkana. Kelan johto asettaa tavoitteet ja luo omalta osaltaan organisaatiokulttuuria, joka edistää isä- ja perheystävällisyyttä. Ilman johdon panosta tasa-arvon edistäminen ei ole mahdollista.”
Kela sai heidän mukaansa kehittämistyöhön Väestöliitolta jo aiemmin hyvää apua Perheystävällisesti töissä -hankkeessa, ja halusi jatkaa perheystävällisyyden kehittämistä sen jälkeenkin. ”Erityisesti välittömässä asiakaspalvelussa työn luonne asettaa rajoituksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Kehittämistyötä tulee jatkaa.”
Kelassa on jo nyt runsaasti erilaisia työaikajoustoja. Yleinen suhtautuminen vanhemmuuteen ja isyyteen on lähtökohtaisesti myönteistä. Kelalaiset kokevat miesten ja naisten mahdollisuuden jäädä perhevapaille tasa-arvoisina.
”Koronavirusepidemian aikana mahdollistettiin laaja kotietätyö monissa tehtävissä. Myös työajan sijoittaminen ratkaisutyössä joustavoitui ajalle klo 6.00-20.00, ja se mahdollisti perheen ja työn yhteensovittamista entistä paremmin. Myös puhelinpalvelu toteutui joustavammin etätyönä. Tehty etätyötutkimus kesällä 2020 osoitti henkilöstön arvostavan työnantajan tarjoamia joustomahdollisuuksia.”
Perheiden hyvinvointia edistävät ratkaisut tukevat Lankisen ja Yliluoman mukaan myös toimihenkilöiden työhyvinvointia ja työn tekemistä. ”Uskomme isäystävällisyyden edistävän miesten kiinnostusta Kelaa kohtaan työnantajana. Valtaosa asiakaspalvelu- ja etuuskäsittelyssä työskentelevistä on naisia, ja tavoitteenamme on miesten osuuden lisääminen erityisesti näihin tehtäviin.”
Tasa-arvokysymysten esille nostaminen on herättänyt Kelassa pelkästään myönteisiä reaktioita. Toisaalta isyyden korostaminen, tai ”isyyden nostaminen jalustalle” on tuottanut jonkin verran palautetta siitä, että se on tarpeetonta: 2020-luvun isille osallistuminen perhevapaisiin on normaalia eikä siitä pitäisi tehdä isoa numeroa.
”Kelan näkökulmasta ideaalitilanne olisi, että työmarkkinoilla vanhemmat osallistuisivat tasaveroisesti perhevapaiden käyttöön. Naisvaltaisella alalla näkyy, että vastuu perhevapaiden käytöstä on usein naisilla: naiset kokevat mahdollisuutensa uralla etenemiseen huonommiksi kuin miehet. Isien osallistuminen perhevapaisiin lisää naisten uramahdollisuuksia”, summaavat Lankinen ja Yliluoma.
Kela on mukana Väestöliiton koordinoimassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa Tasa-arvo ja isät.