Heinäkuussa järjestettiin 36. Euroopan lisääntymislääketieteen kattojärjestön ESHRE:n (European Society of Human Reproduction and Embryology) vuosikokous. Hedelmällisyystietoisuuden edistäminen oli kokouksessa esillä ”Promoting fertility awareness in your own backyard”-teeman muodossa. Kokouksessa tarkasteltiin Tanskassa ja Iso-Britanniassa tehtyjä toimia väestön hedelmällisyystietoisuuden edistämiseksi.
Lisääntymislääketieteen professori Adam Balenin (Iso-Britannia) mukaan nuorilla on isoja aukkoja hedelmällisyystietoisuudessa. Tiedetään, että hedelmällisyys vähenee iän myötä, mutta ei tiedetä milloin. Tietämys myös muista hedelmällisyyden riskitekijöistä (epäterveellinen ravitsemus, tupakointi, muiden päihteiden käyttö) on vaillinaista.
Tanskassa tiedottamista ikäryhmittäin
Naistentautien professori Anders Nyboe Andersen kertoi Tanskassa pohdittavan tapoja edistää hedelmällisyystietoisuutta eri tavoin eri ikäryhmissä. Luontevaa olisi ottaa asia esille ehkäisyneuvolassa laajasti ehkäpä siinä vaiheessa, kun asiakas on noin 25-vuotias. Nuoremmilla (alle 20-vuotiailla) ikäryhmillä neuvonta on pääasiassa ehkäisyneuvontaa, kuten tarpeen onkin.
Haittapuolena ehkäisyneuvolaperusteisessa hedelmällisyystietoisuuden tukemisessa on se, että miehet jäävät herkästi palvelun ulkopuolelle. Haasteena voi olla myös se, että ehkäisyneuvontaa antavat monet eri toimijat erilaisilla koulutus- ja työtaustoilla.
Yleisissä hedelmällisyystiedotuskampanjoissa on myös kohdattu haasteita, sillä osa ihmisistä kokee kampanjoinnin provokatiivisena. Tiedottamisessa ja neuvonnassa tulee olla sensitiivinen, välttää propagandaa ja keskittyä luotettavan tiedon jakamiseen.
Vaikka alle 20-vuotiailla on hyvä keskittyä ehkäisyneuvontaan, tiedotuskampanjoinnilla ja koulun opetuksella voidaan alustavasti edistää muutakin hedelmällisyystietoisuutta ja opettaa välttämään esimerkiksi sukupuolitauteja. Hieman vanhemmille, 20–30-vuotiaille nuorille aikuisille tulisi välittää tietoa ennakoivasta perhesuunnittelusta. Oleellista on esittää kysymykset: kuinka monta lasta mahdollisesti haluat ja milloin? Yli 30-vuotiaille voisi tarjota jo mahdollista raskautta edeltävää yksilöllistä hedelmällisyysneuvontaa.
Professori Andersen on ollut perustamassa Kööpenhaminassa toimivaa Fertility Assessment and Counseling -klinikkaa. Klinikka on matalan kynnyksen paikka käydä keskustelemassa omasta hedelmällisyydestä. Sinne ei ole ikärajaa, eikä lähetettä tarvita. Jonotusaika on noin 3 kuukautta. Miehille tarjotaan klinikalla siemennesteanalyysi ja naisille munasarjojen toimintakapasiteettia kuvaavan AMH-arvon mittaus sekä gynekologinen ultraäänitutkimus. Vastaanotolla käydään läpi tutkimustulokset ja annetaan yleistä tietoa iän ja elintapojen vaikutuksesta hedelmällisyyteen.
Iso-Britanniassa seksuaaliterveyden opetusohjelma
Professori Balenin perustama hedelmällisyystietoisuuden ja lisääntymisterveyden edistämisen projekti (Fertility Education Initiative) alkoi Iso-Britanniassa vuonna 2016. Projekti toteutettiin yhteistyössä useiden terveydenhuollon organisaatioiden kanssa.
Projektin päätavoitteina oli tukea väestön tietämystä hedelmällisyydestä ja lisääntymisterveydestä sekä tukea heitä tekemään tietoisia valintoja elämänsä varrella. Sisällölliset pääteemat olivat:
- Ihmisen hedelmällisyyden ymmärtäminen
- Erilaisten perhemuotojen ymmärtäminen
- Nykyisten hedelmöityshoitojen tekniikoiden ymmärtäminen
Vuonna 2019 Iso-Britannian hallitukselle esitettiin luonnos seksuaaliterveyden opetusohjelmasta (Relationship and Sex Education). Ohjelman teemoista kerrotaan lapsille ja nuorille heidän ikä- ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla. Hedelmällisyysohjelman sisällytys opetusohjelmaan katsotaan olevan valtava askel eteenpäin terveyden edistämisessä.
Projektin erinomaista koulutusmateriaalia on löydettävissä British Fertility Societyn verkkosivulla. Näitä videoita voi suositella kaikille katsottavaksi
- Hedelmällisyyden ymmärtäminen (Your Fertility Matters)
- Erilaiset perhemuodot (Fertility Technologies Shaping Modern families)
Tietoisuuden edistäminen Suomessa
Heinäkuun kokouksessa pohdittiin kansallisten ohjelmien olevan tarpeellisia esimerkiksi kulttuurillisten ominaispiirteiden vuoksi. Tiedon lisääntyessä on tärkeää varmistaa, ettei nuorille tule paniikkia omasta hedelmällisyydestä. Tietoa tulisi välittää eri lähteistä mahdollisimman neutraalisti, kunnioittaen yksilön oikeuksia omiin valintoihinsa.
Mitkä toimet Tanskan tai Iso-Britannian malleista voisimme ottaa käyttöön täällä Suomessa? Molemmissa maissa hedelmällisyystietoisuutta on edistetty jo useita vuosia ja myös virheistä on opittu. Hyvä alku olisi tuottaa esimerkiksi nuorille suunnattu kyselytutkimus selvittääksemme suurimmat aukot tietämyksessä.
Päivi Joki-Korpela
Osastonlääkäri, HUS Naistenklinikka, Lisääntymislääketiede
Väestöliiton blogi 