Poika miettii, saako masturboida vai onko se väärin? Toinen kysyy, saako kertoa ihastukselleen, että tällä on nätti nauru ja ihan mahtavat tissit. Tyttö pyytää lupaa pettää poikaystäväänsä koska haluaa toistakin. Vanhemmat kysyvät voivatko määrätä pojan lopettamaan seksisuhteensa koska vielä ei ole sen aika. Rajoja haetaan. Milloin seksi tai seksuaalisuus on nautinnollista, milloin haitallista?

Väestöliiton Poikien ja nuorten miesten keskuksessa puhumme nuorille ja aikuisille seksuaalisuudesta, suurimman osan aikaa pojille. Seksuaalikasvatuksessamme pyrimme antamaan nuorille taitoja ja tietoja joilla he itseään ja muita vahingoittamatta saavat tehtyä omasta seksuaalisuudestaan nautintoa ja iloa antavan osan elämäänsä.

Seksuaalikasvatuksessa tulisi huomioida sekä nautinto että rajat.

Jos korostaa liikaa silkan nautinnon merkitystä, osa kuulijoista unohtaa seksuaalioikeudet, jotka käsittävät mm. itsemääräämisoikeuden ja oikeuden koskemattomuuteen. Toisten painostaminen seksuaalisiin tekoihin, ulkonäön kommentoiminen, sukupuolitaudeista piittaamattomuus tai muiden fyysisen koskemattomuuden rajojen rikkominen oman halun vuoksi ei ole hyväksyttävää. Väärin on myös toisten halun olettaminen. Nuoret kannattaa opettaa puhumaan rajoista, havaitsemaan niitä, välttämään muiden ja itsensä vahingoittamista.

Jos seksuaalikasvatus on pelkkää varoittelevaa käytöskoodien, seksitautien, raskauden ehkäisyn, yhdyntäkipujen ja raiskausten käsittelyä ei nuorille tulla lainkaan kertoneeksi seksuaalisuuden elämää rikastuttavasta puolesta. Ihmiset, myös nuoret, yhdistävät nautinnon (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) seksiin. Nautinnosta on puhuttava, sillä muutoin ei puhuta siitä mikä nuoria kiinnostaa.

Tähän ristiriitaan ei ole helppoa eikä varsinkaan nopeaa ratkaisua. Ikäkauteen sopiva seksuaalikasvatus korostaa seksuaalisuuden myönteisiä puolia ja opettaa niin henkisten kuin fyysistenkin rajojen tärkeyttä. Tämä on yksi tehokkaimmista keinoista, joka tuottaa hedelmää vuosikymmeniä pitkäjänteisesti jatkuttuaan. Suomessa koulut ja eri toimijat ovat tehneet vuosikymmeniä tätä työtä. Se on tuottanut kansainvälisten tilastojen valossa erittäin hyvän seksuaaliterveystilanteen maahamme. Nuorten, erityisesti tyttöjen, kyky huomata häirintää, välttää tauteja ja raskauksia sekä suojella itseään on parantunut. Poikien kohdalla on menty eteenpäin, mutta näyttäisi siltä, että osalta heistä puuttuu vielä tietoa, ja ennen kaikkea taitoa, toimia itseä ja muita kunnioittavalla tavalla.

Paljossa on siis onnistuttu. Tämän työn rinnalle tulisi entistä vahvemmin nostaa myönteisyyttä niin seksuaalisuutta kuin seksiäkin kohtaan. Monille nuorille se tuntuu olevan tärkeää ja helpottavaa, vaikka heitä samaan aikaan neuvottaisiinkin soveliaisuuden ja käytöstapojen osalta. Tätä työtä Poikien ja nuorten miesten keskus tekee päivittäin. Työ ei lopu, koska joka päivä uudet lapset ja nuoret kohtaavat samat asiat ensimmäistä kertaa haastavina, ihmeellisinä ja kiinnostavina.