Joustavuutta perheen ja työn yhteensovittamiseen

Petri Sarvamaa

blogiinpallot

kuva

Vanhempina meillä on vastuu lasten kasvatuksesta. Meillä on vastuu taata heille hyvä elämä johon kuuluu myös vanhempien läsnäolo. Laatuajan järjestäminen elämän ruuhkavuosien keskellä on kuitenkin vielä ainakin tällä hetkellä pienoinen ikuisuuskysymys.

Lapset ja nuoret ovat kuitenkin tärkein voimavaramme ja ainoa todellinen sijoituksemme tulevaisuuteen. Yksi sivistysvaltion mittareista on se, miten se suhtautuu pienimpiinsä.

Euroopassa on käytössä useita eri käytäntöjä perheen ja työelämä yhteensovittamisessa. Suomessa käytössä oleva mahdollisuus hoitovapaaseen lapsen kolmanteen ikävuoteen asti ei ole Euroopassa yleinen. Mahdollisuus vapaaseen on toki vain yksi asia, toinen onkin, että onko siihen varaa. Väestöliiton eurooppalaisia perhevapaita tutkivan tutkimuksen mukaan ansiosidonnaisten vapaiden kesto on selvästi lyhyempi kuin vanhemmille tarjolla oleva mahdollisuus olla pois työstä.

Vanhempainvapaat eivät kuitenkaan ole ratkaisu perheen ja työelämän yhdistämiseen. Onnistunut perhe- ja työelämä lähtee joustavuudesta.

Joustavuus on tässä avainsanana. Niin työ- kuin perhe-elämässäkään ei yhdeksästä viiteen aikataulu sovi kaikille. Tällöin joustavat työajat, lyhyempi työviikko ja etätyö kaikki mahdollistavat omalla tavallaan näiden kahden maailman yhdistämisen toista vaarantamatta.

Euroopan Unionin maat määrittävät itse etuutensa sekä pitkälti myös työelämää koskevat säännöt. EU-tasolla päätetään asioista kun kyseessä on rajat ylittäviä tapauksia, esimerkiksi kun yksi vanhempi käy töissä eri maassa kuin missä perhe vakituisesti asuu. Näin ollen, kuten Väestöliittokin toteaa, työn ja perheen yhteensovittamisessa kansallinen lainsäädäntö on ensisijainen työkalu, jolla tuetaan esimerkiksi joustavia perhevapaajärjestelyjä ja työntekoa elämänkaaren eri vaiheissa.

Euroopan parlamentissa on menneellä kaudella päätetty esimerkiksi parantaa yrittäjien asemaa vanhempainlomaan liittyen. Isyysloma lienee seuraava kuuma peruna. Se on käytössä 19 jäsenmaassa ja vaihtelee pituudeltaan kahdesta päivästä kolmeen viikkoon. Saadaanko isyysloma ja sen minimipituus säädeltyä Euroopan tasolla jää nähtäväksi.

Laadukkaan perheen ja työn yhteensovittaminen on haaste. Tässä pallo on osittain lainsäätäjillä, mutta myös työnantajilla. Etenkin EU:n tasolta ei kaikkea tule sanella ja säätää, vaan eurooppalaisten työnantajien tulisi itsekin hyödyntää joustavuutta.

Tutkimusten mukaan työntekijät jotka kärsivät työ- ja perhe-elämän konfliktista ovat 12-kertaa alttiimpia saamaan burnoutin ja kolme kertaa alttiimpia masennukselle. Joustavuus on siis myös loppujen lopuksi parempi taseelle. Onnellinen työntekijä on tuottelias työntekijä.

Patri Sarvamaa on europarlamentaarikko ja Kokoomuksen eurovaaliehdokas

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s