Mikä on synnyttäjän ”parasta ennen”?

Heli Vaarasen laajaa huomiota herättänyt blogi aloitti keskustelun lasten saamisesta. Ja erityisesti siitä, ettei äidiksi tahtovan naisen kannata lykätä ensimmäistä lastaan liian myöhään.

Sana perhesuunnittelu on perinteisesti liitetty yksinomaan ehkäisyyn. Nyt tulisi pystyä puhumaan myös ehkäisyn pois jättämisestä.

Tiedämme että suurin osa lapsettomista suomalaisista toivoisi lapsia itselleen. Vain joka kymmenes lapseton aikuinen ei halua lapsia, ja toisella kymmenesosalla on ongelmia tulla raskaaksi. Näiden ääripäiden väliltä löytyy se suuri lapsettomien enemmistö, joka haluaisi lapsia – yleensä useampaa, eli kahta tai kolmea – mutta ei eri syistä yritä saada niitä vielä

Miten tästä tulisi keskustella? Siinä vaikeampi kysymys. Se, mikä on jollekin tervetullut tieto, voi toisen mielestä tuntua tunkeilevalta. Tosin olen myös kuullut kertomuksia siitä, miten aluksi liian suorasanaiseksi koettu kehotus miettiä lastensaamista on hyvällä lailla herättänyt pohtimaan omaa elämäntilannetta ja valintojaan.

Kerrataan pääasiat varmuuden vuoksi. Terveellä naisella on korkea hedelmällisyys 20-vuotiaasta aina 35 vuotiaaksi asti. Sen jälkeen hedelmällisyys laskee nopeasti vuosi vuodelta.

Tuoreessa tanskalaistutkimuksessa tutkittiin raskautta yrittävien pariskuntien todennäköisyyttä onnistua. Kuviossa vertaillaan onnistumisen todennäköisyyttä tilanteeseen, jossa nainen on 20 vuotta vanha. Kuten siitä ilmenee, tilanne on aika erilainen ensimmäistä lasta yrittävien (”nulliparous” kuviossa) kohdalla verrattuna niihin, joilla on jo ainakin yksi lapsi (”parous”).

Ensimmäisen lapsen kohdalla on aina vaikeampaa tulla raskaaksi. Lapsettomien naisten kohdalla hedelmällisyys on korkeimmillaan 30-vuotiaana ja laskee sitten nopeasti.

Kun kyse on toisesta tai kolmannesta lapsesta, nainen tulee keskimäärin aika helposti raskaaksi aina 35-vuotiaaksi asti. Sitten mahdollisuus pienenee, joskin vähemmän jyrkästi kuin lapsettomalla naisella. Mahdollisuudet onnistua ovat kauttaaltaan korkeammat – nainen on jo kyennyt tulemaan kerran raskaaksi ja ruumis on saanut harjoitella. Toki iän myötä toiset riskit lisääntyvät, muun muassa liittyen lapsen terveyteen.

Lähde: Rothman et al. 2013Aina välillä törmää pariskuntiin, jotka vaikuttavat olevan täysin tietämättömiä naisen iän vaikutuksesta raskauden mahdollisuuteen. Lontoossa tapaamani mies kertoi partnerinsa potevan vauvakuumetta, mutta että he ovat päättäneet odottaa kunnes molempien väitöskirjat ovat valmistuneet. Miten vanha puolisosi on, utelin. 42, kuului vastaus. Tällaisissa tapauksissa lykkääminen on varsinaista rulettia.

Miten laaja tietämättömyys hedelmällisyydestä sitten on täällä kotimaassa? Hankalaa sanoa. Kun kysyttiin eurooppalaisilta mihin ikään asti nainen voi saada lapsia, suomalaiset vastasivat 45 ikävuotta.

Se on suunnilleen oikein. Juuri 45 ikävuotta pidetään usein lääketieteessä takarajana. Samalla 40-vuotiaita synnyttäjiä on nykyään aika vähän, ja moni pitää heitä ”liian vanhana”. Sosiaaliset mielipiteet hyvän vanhemman iästä ovat usein vielä rajoitetuimpia kuin ruumiimme.

Mikä on synnyttäjän ”parasta ennen”? Jos kokeilet raskautta ensimmäistä kertaa, ei kannata odottaa kolmekymppisten toista puoliskoa. Mikäli toivot useampaa kuin yhtä lasta, niin suomalaisten keskimääräinen ensimmäisen lastensaanti-ikä, noin 29-30 ikävuotta, on ihan hyvä.

Yksilöiden terveys, hedelmällisyys, toiveet ja elämäntilanteet muuttuvat. Kenenkään ei kannata liikaa ahdistua keskiarvojen yleisistä linjauksista. Jos huoli omasta lastenhankinnasta iskee, voi lääkäriltä tai psykologilta saada itseään koskevaa tietoa ja neuvoja.

Lähteet

Miettinen, Anneli ja Anna Rotkirch: Milloin on lapsen aika? Perhebarometri 2008. Helsinki: Väestöliitto
Rothman, K. J., Wise, L. a, Sørensen, H. T., Riis, A. H., Mikkelsen, E. M., & Hatch, E. E. (2013). Volitional determinants and age-related decline in fecundability: a general population prospective cohort study in Denmark. Fertility and sterility, 99(7), 1958–64. doi:10.1016/j.fertnstert.2013.02.040
Billari, F. C., Kohler, H.-P., Andersson, G., & Lundström, H. (2007). Approaching the Limit : Long-Term Trends in Late and Very Late Fertility. Population & Development Review, 33(March), 149–170.
Billari, F. C., Goisis, A., Liefbroer, A. C., & Settersten, R. A. (2011). Social age deadlines for the childbearing of women and men, 26(3), 616–622. doi:10.1093/humrep/deq360

6 thoughts on “Mikä on synnyttäjän ”parasta ennen”?

  1. Lastensaannissa biologinen näkökulma on luonnollisesti melko kriittinen. Lisääntymiskyky on edellytys omille lapsille. Itse kyllä toivoisin, että myös lasten asemaa hieman mietittäisiin. Liian usein tässä alati individualistuvassa maailmassa törmätään siihen, että lapsista tulee pelinappuoloita – ja parisuhteen koossa pitävä voima. Mielestäni on vähintäänkin velvollisuus lykätä lastensaantia siihen asti, kunnes on valmis laittamaan lasten edun omiensa edelle.

    Mikäli urahaaveet ovat arvojärjestyksessä korkealla ja lastensaantia on lykätty +40 ikävuoteen – niin on melko kohtuullista, että niiden saannista saattaa tulla mahdotonta. Ehkäpä se on evoluution tapa kertoa, että joku mättää.

    Lisäksi voisi muistuttaa, että omat biologiset jälkeläiset eivät ole ainoa tapa saada perheeseen lapsia. Maailma on täynnä lapsia, jotka kaipaavat turvaa ja rakkautta. Myös he antsaitsevat mahdollisuuden.

    Tykkää

    • Hei, erinomainen linkki, kiitos! Olen sen kanssa ihan samaa mieltä ja Jean Twenge viittaa mm. tuohon samaan harvinaisen kattavaan tanskalaistutkimukseen kuin itse tein. Terve nainen voi hyvin tulla raskaaksi 35-vuotiaana ja ehtiä saada useampia lapsia, kuten tuossa esimerkissä. Ongelma on kuitenkin se, että et voi olla varma lisääntymisterveydestäsi ja hedelmällisyydestäsi ennen kun olet yrittänyt raskautta, etkä elämäntilanteesta.

      Tykkää

  2. Adoptio ei kuitenkaan ole helppo ratkaisu – kysyntä ylittää jo tarjonnan ja odotusjonot ovat hyvin pitkiä Suomessakin. Sen lisäksi adoptiovanhemmille asetetaan tiukat kriteerit liittyen esimerkiksi ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen ja siviilisäätyyn (sekä terveyteen – tapasin naisen, joka suri kohdusyövästä johtuvaa hedelmöttömyyttään. Koska hänellä oli ollut nuorena niin vakava syöpä, hän ei voinut myöskään hakeutua adoptiovanhemmaksi).

    Tykkää

  3. Hei Anna. Kiitos kirjoituksesta. Minulle oli uutta tuo, että ensimmäisen lapsen kohdalla on aina vaikeampaa tulla raskaaksi. Mistä se johtuu?

    Tykkää

  4. Hei Hilkka. Tuossa oli siis vertailtu pareja, jotka yrittävät tulla raskaaksi. Ne parit jotka ovat jo saaneet ainakin yhden lapsen onnistuvat ymmärtääkseni helpommin siksi, että lapsettomien joukossa on enemmän niitä joilla on raskaaksitulovaikeuksia tai alhaisempi hedelmällisyys. Voi myösolla että aikaväli raskauteen vähenee sinänsä äitiyden myötä, en tiedä varmasti. Tuossa tutkimuksessa ei syistä sanota mitään :(, mutta toteavat samankaltaisen eron lapsettomien ja äitien välillä toisessa isossa tutkimuksessa. Mitä en blogissani maininnut mutta on tärkeää muistaa on että elämäntyyli ja käyttäytyminen vaikuttavat myös erittäin paljon hedelmällisyyteen. Tupakointi, lihavuus ja liikunnan puute heikentävät kaikki hedelmällisyyttä, yhdyntöjä useampi kerta viikossa taas parantavat sitä. Oli toinen kuvio, jossa verrattiin kaikki naiset yleensä ja sitten huomioiden noita elämäntyyli-eroja. Siinä ero käyrien välillä on yhtä suuri kun tuossa lapsettomien vs äitien välillä.

    Tykkää

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s