Turvallinen abortti on seksuaalioikeus

Kansainvälistä turvallisen abortin päivää vietetään tänään, syyskuun 28. päivä. Päivän tarkoituksena on edistää turvallista ja laillista aborttia. Jokaisella naisella on oikeus päättää omasta kehostaan ilman painostusta. Jokaisella naisella on oikeus turvalliseen aborttiin. Nämä oikeudet eivät kuitenkaan toteudu kaikkialla, sillä eri maissa on erilaisia käytäntöjä ja lakeja aborttiin liittyen. Sen vuoksi tarvitaan kansainvälistä huomiota naisten seksuaalioikeuksiin ja aborttioikeuteen. Oikeus turvalliseen aborttiin on seksuaalioikeus.

Vaarallinen abortti on raskauden keinotekoinen ja ennenaikainen keskeytys, joka suoritetaan turvattomissa olosuhteissa joko epäpätevästä henkilökunnasta tai tarvittavien välineiden ja hygienian puutteesta johtuen. Erilaiset esteet johtavat siihen, että naiset joutuvat turvautumaan vaaralliseen aborttiin. Näitä esteitä ovat esimerkiksi rajoittavat lait, palveluiden huono saatavuus, korkea hinta, stigma, terveydenhuollon ammattilaisten kieltäytyminen tai tarpeettomat vaatimukset, kuten pakolliset odotusajat tai kolmannen osapuolen suostumus.

Nyt vuosittain tehdään noin 21,6 miljoonaa vaarallista aborttia. Näistä 18,5 miljoonaa aborttia tapahtuu kehitysmaissa. Vuosittain 47 000 naista kuolee vaarallisen abortin seurauksena. Vaarallinen abortti on pääsyynä 13 prosenttiin äitiyskuolemista. Näihin lukuihin voidaan vaikuttaa mahdollistamalla laillinen ja turvallinen abortti.

Asenteet seksuaalioikeuksia kohtaan ovat muuttuneet entistä tiukemmiksi ja opposition määrä on kasvanut. Erityisesti presidentti Trumpin asettama Global Gag Rule vaikuttaa suoraan naisten aborttioikeuteen. Rahoituksen kieltäminen aborttia tukevilta järjestöiltä vähättelee yleisesti naisten seksuaalioikeuksia, mutta samalla ottaa vahvan kannan naisten oikeudesta aborttiin. Näillä toimilla ei vaikuteta siihen, että aborttien määrä laskisi vaan päinvastoin.

Suunnittelemattomia raskauksia ei vähennetä kieltämällä aborttipalvelut vaan tarjoamalla mahdollisuus perhesuunnitteluun ja ehkäisyyn. Guttmacher Instituutin mukaan mahdollistamalla kehittyvillä alueilla naisten pääsy ehkäisypalveluihin voidaan vähentää suunnittelemattomia raskauksia 75 prosentilla, joka tarkoittaisi 67 miljoonaa suunnittelematonta raskautta vähemmän.

Naisten seksuaalioikeudet eivät täyty mikäli naisten oikeus turvalliseen aborttiin ei toteudu. Jotta vaarallisilta aborteilta vältyttäisiin, tulisi tiedon ja ehkäisyvälineiden saatavuutta parantaa. Erityisen tärkeää olisi lisätä naisten tietämystä omista oikeuksistaan, jolloin he osaisivat vaatia asianmukaista hoitoa eivätkä joutuisi valitsemaan vaarallista aborttia.

Sinun tukeasi tarvitaan. Allekirjoita vetoomus siitä, että kaikilla naisilla Euroopassa tulee olla oikeus aborttiin. Vetoomus esitetään Euroopan parlamentissa Brysselissä 28. syyskuuta 2017.

 

Viidakkojalkapalloa kuoppaisten teiden päässä

lauralipsanen122016

Mitä ihmettä! Nepaliin vievien pitkien lentojen, sekä lentopelkoiselle painajaismaisen ilmakuoppaisen Bharatpurin lennon jälkeen löydän itseni keskeltä Nepalin maaseutua 16 suomalaisen vapaaehtoisen kanssa. Nämä vapaaehtoiset kapuajat ovat koko vuoden keränneet varoja Väestöliiton, Kynnyksen ja Taksvärkin tekemälle kehitysyhteistyölle. Nyt he ovat täällä omakustanteisella matkallaan tutustumassa siihen, mihin heidän keräämänsä varat oikeasti menevät. Tämän jälkeen he lähtevät kirjaimellisesti kapuamaan ylös Himalajalle, aina Mount Everestin perusleiriin saakka.

Olemme Väestöliitossa tehneet Kapuan kanssa yhteistyötä jo kuusi vuotta, mutta siitä huolimatta minua ei lakkaa hämmästyttämästä vapaaehtoisten kapuajien omistautuminen ja innostus. He siis tekevät v.u.o.d.e.n. ajan hartiavoimin töitä kerätäkseen mahdollisimman paljon rahaa meidän hankkeillemme. Vaikka koenkin meidän järjestöjen tekemän työn tärkeäksi, en usko, että itseltäni löytyisi sellaista puhtia kuin kapuajilta löytyy. Kymmenet vapaaehtoiset ovat näiden vuosien aikana muun muassa leiponeet näkkäriä, pesseet ikkunoita, pitäneet joogatunteja, järjestäneet konsertteja tai tehtailleet koruja kasvattaakseen vuoden aikana kerrytettävää rahavuorta. Tämän lisäksi he ovat nykäisseet jokaista narua verkostoissaan saadakseen lahjoituksia, suuria tai pieniä. Olen edelleen sanaton.

Mutta palataanpa tänne Nepalin maaseudulle, Madin kylään, jossa kapuajien jalkapallojoukkue on juuri hävinnyt Nepalin perhesuunnittelujärjestö FPAN:n ja WWF:n vapaaehtoisten nuorten joukkueelle lukemin 3-4. Kun kyselen, mikä heitä on motivoinut vuoden ankaraan työrupeamaan, monet kertovat saman: valtava halu tehdä jotain konkreettista, jotta maailmasta tulee parempi paikka.

Tiiviin ohjelman jälkeen jatkamme omille teillemme: kapuajat takaisin Kathmanduun Taksvärkin työhön tutustumaan, ja minä Nepalin perhesuunnittelujärjestön toimistoon keskustelemaan hankehallinnon yksityiskohdista. Vaativa seurantamatkan ohjelma näyttääkin yhtäkkiä höyhenenkevyeltä, kiitos Kapua-energian.

Väestöliitto työskentelee seksuaalioikeuksien edistämiseksi. Voit tukea työtämme tekemällä lahjoituksen tästä.

 

 

 

 

 

 

Verisiä keskusteluja Nepalissa

periods”Öö, hmm, tiedätkö sinä kuukautisista?”, minulta kysyttiin empien ja varovaisesti taannoin eräällä Nepalin työmatkalla. Kun totesin, että kyllähän asiasta jotain saatan tietää, tuntui, kuin padot olisivat auenneet.

Tytöt alkoivatkin pommittaa kysymyksillä: siis teille on kerrottu kuukautisista? Milloin? Kuka sinulle kertoi? Mitä sinulle on kerrottu? Tiesitkö pienenä, että kuukautisten aikana vuotaa verta? Mitä teet kun vuodat verta? Saatko tehdä ihan normaaleja juttuja, kun sinulla on kuukautiset?

Vastailin hiki hatussa parhaani mukaan ja heitin keskusteluun tamponeja, kuukuppeja, biologian tunnin munasarjakuvia, särkylääkkeitä, noloutta tihkuvia keskusteluja äidin kanssa… Tyttöjen tiedonjano kuukautisista tuntui loputtomalta, mutta ihmetystä aiheutti se, miten tavallisena ja ongelmattomana pidin niitä.

Tytöt olivat aktiivisia Väestöliiton hankkeen myötä kehitetyssä nuorten ryhmässä. Ryhmä sai koulutusta seksuaaliterveys- ja -oikeusasioista kumppanijärjestöltämme, Nepalin perhesuunnittelujärjestöltä. Tiedon lisäksi nuoret saivat työkaluja kehittää itseluottamusta ja -varmuutta, jotka ovat avaimet itsensä arvostamiseen ja itsestään huolehtimiseen.

Olin aiemmin tavannut nuoria, jotka kertoivat koulutusten tuoneen heille lisää itsevarmuutta, ja tämän myötä he uskalsivat nyt olla vahvemmin omia itsejään ja kulkea pää pystyssä. Näin oletin tuossakin tapaamisessa kuulevani, mutta päädyimmekin keskustelemaan kuukautisista, kuukautisverestä ja mitä sille tehdä.

Kuukautiset on perinteisesti vaiettu kuoliaaksi Nepalissa, ja naisia pidetään epäpuhtaina niiden aikaan. Joillakin alueilla tytöt joutuvat jopa viettämään karjasuojissa koko kuukautisten ajan. Ei ihme, että tytöt nyt seksuaaliterveystietoa saatuaan innostuivat puhumaan asiasta. He saivat sanoja, joilla puhua aiemmin kielletystä asiasta, sekä turvallisen tilan, jossa loksauttaa koko kuukautiset omalle paikalleen: aivan tavalliseksi elämään kuuluvaksi asiaksi.

Väestöliitto koristelee porttinsa Halloweenina 31.10 sadalla tamponilla. 

Sata tamponia Väestöliiton portissa muistuttaa, että tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta taistelemista on jatkettava edelleen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Kuukautisten ei tulisi olla häpeän ja kurjuuden aiheuttaja, vaan luonnollinen ja iloinen osa ihmisyyttä.

Väestöliiton Tamponiportti on nähtävissä maanantaina 31.10. klo 10–15 osoitteessa Kalevankatu 16 A.

Perhesuunnittelu on ihmisoikeus

Perhesuunnittelun tarkoituksena on, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus päättää lastensa lukumäärästä. Perhesuunnittelu on ihmisoikeus, joka kuluu myös nuorille, vammaisille, kaikille sukupuolille. Jokaiselle maailman ihmiselle. Seuraavissa videoissa nuoret kertovat itse miksi seksuaalioikeuksien toteutuminen on jokaisen kannalta tärkeää.

Anna 5 minuuttia aikaasi ja kuuntele mitä nuorilla on Sinulle kerrottavaa.

Seksi kuuluu vammaisille

 

Seksi kuulu kaikille sukupuolille

 

Seksi kuuluu nuorille

 

Seksi kuuluu kaikille

Videot on julkaistu Väestöliiton ja Rakkautta&Anarkiaa yhteisessä keskustelutilaisuudessa viime perjantaina.

Tänään vietetään maailman ehkäisypäivää.
Sen tarkoituksena on kertoa perhesuunnittelun hyödyistä kehitykselle.

Maailmassa on 225 miljoonaa naista, jotka haluaisivat käyttää ehkäisyä, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Sen takia

  • 340 miljoonaa ihmistä saa seksitaudin, joista 2 miljoonaa on hiv-tartuntoja
  •  80 miljoonaa tyttöä ja naista tulee suunnittelemattomasti raskaaksi joka vuosi
  • 800 naista kuolee joka päivä raskaudesta ja synnytyksestä johtuviin komplikaatioihin
  • vuosittain tehdään 20 miljoonaa vaarallista aborttia

Sillä, että kaikilla ihmisillä olisi oikeus ja mahdollisuus käyttää ehkäisyä, voitaisiin estää nämä kauheudet. Siksi perhesuunnittelu on ihmisoikeus.

Väestöliitto edistää kehitysyhteistyöllä myös oikeutta perhesuunnitteluun.
Tue työtämme.

Et tarvitse joka syksy uusia farkkuja

Tekstiilialan työntekijä Medellinin kaupungissa, Kolumbiassa. Kuvaaja: Antti Sadinmaa

Helsinkiläisen vaatekaupan sovituskopissa on tarra, jossa pyydetään asiakkaan harkitsevan tarkoin ennen vaatteen ostamista. Se on kaupalta harvinainen toive, mutta erittäin ajankohtainen.

Tälle viikolle osuu kaksi kulutusteemaista päivää. Maanantaina 8.8. vietettiin maailman ylikulutuspäivää, eli laskennallista päivää, jolloin kulutuksemme on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonepäästöjä. Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve. Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta, viime vuonna sitä vietettiin viikkoa myöhemmin.

Nyt perjantaina 12.8. on YK:n kansainvälinen nuorten päivä. Päivän teemaksi on valittu osuvasti kestävä kulutus ja tuotanto. Maailman tämänhetkiset nuoret, 1.8 miljardia 10-24-vuotiasta, ovat avainasemassa sen suhteen, jatkuuko nykyinen luonnonvaroja ja energiaa säästämätön elämäntapa vai tapahtuuko siinä käänne kohti kestävää kehitystä.

Jos nykyiset väestön kasvuennusteet pitävät paikkaansa, on meitä kuluttajia vuonna 2050 jo lähes 10 miljardia, mikä nykyisellä kulutustahdilla tarkoittaisi, että tarvitsisimme 3.4 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve.

Kestävän tuotannon ja kulutuksen tavoitteet haastavat kaikki yritysmaailmasta, poliitikoista ja tutkijoista mediaan. Se haastaa myös jokaisen lenkin hyödykkeen tuotantoketjussa raaka-aineen hankinnasta kuluttajan ostoskassiin asti.

Kestävän kulutus on kansanvälisen nuorten päivän teemaksi siis mitä perustelluin, mutta ei lainkaan yksioikoinen toteutettavaksi. Voidaakseen tehdä kestäviä kulutusvalintoja nuori tarvitsee tietoa ja koulutusta. Globaalilla tasolla se tarkoittaa mahdollisuutta koulun käyntiin sukupuolesta riippumatta. Nuorten tulee voida myös osallistua heitä koskevien päätösten tekoon. Kestävä kuluttaminen linkkautuu suoraan myös perhesuunnitteluun eli mahdollisuuteen saada ehkäisyneuvontaa ja ehkäisyvälineitä. Myöhentyvä perheellistyminen mahdollistaa pidemmän opiskelun ja varvemman toimeentulon, mikä puolestaan vähentää köyhyyttä ja tukee kestävää elämäntapaa. Pienempi perhe kuluttaa vähemmän.

Jos haluat toimia kuluttajana kestävästi, pyri vähentämään jätemäärää. Erityisesti ruokahävikin estämiseksi kannattaa tehdä töitä. Harkitse tarkoin, mitä ostat ja suosi kestävästi tuotettuja tuotteita. Esimerkiksi uusia vaatteita hankkiessa on hyvä muistaa tekstiiliteollisuuden olevan maailman toiseksi suurin vesistöjen saastuttaja ja alan työntekijöiden työolojen olevan usein ihmisoikeuksia polkevia.

Jos olet aikuinen, on sinun esimerkilläsi suuri vaikutus tuleviin kuluttajasukupolviin. Mieti millaiseen kulutuskäyttäytymiseen omaa tai tuttua lasta ohjaat.

Jos olet nuori, voit opettaa vanhemmillesi ympäristöystävällisempää elämäntapaa – irrota heidät yksityisautoilukoukusta ja kehoita ryhtymään kasvissyöjäksi.

Ja pohditaan vielä kaikki yhdessä, tarvitaanko joka syksy kassillinen uusia vaatteita vai pärjättäisiikö vanhoilla, jos ne vielä päälle mahtuvat.

Seksuaalioikeudet ovat avain parempaan tulevaisuuteen

Stephane Bidouze_Shutterstock.com (2)

Kuva: Stephane Bidouze/Shutterstock.com

Huomenna 11.7. vietetään Maailman Väestöpäivää, jolloin nostetaan esiin maailman väestöön liittyviä kysymyksiä.

Väestöliitto on huolestunut siitä, että nuoret on heikosti huomioitu vuoden alussa voimaan astuneessa YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030:ssa. Kestävän kehityksen 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön ja talouden näkökulmista. Laajuudestaan huolimatta tavoitteet eivät kuitenkaan ole kaikenkattavia. Ne ovat neuvotteluilla saavutettuja kompromisseja ja vaikenevat monista tärkeistä kokonaisuuksista – kuten seksuaalioikeuksista.

Millaista maailmaa sitten tavoittelemme ja kenen ehdoilla? ”Ketään ei jätetä jälkeen”, julistaa toimintaohjelma, mutta unohtaa kuitenkin nuorten roolin. Siitäkin huolimatta, että 10–24-vuotiaita on maailmassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin – joissakin maissa jopa kolmannes väestöstä. Voiko kestävää kehitystä ylipäätään saavuttaa ilman, että nuoret tunnustetaan aktiivisiksi toimijoiksi ja otetaan osallisiksi päätöksentekoon?

Nuorten hyvinvointiin panostaminen on oleellista koko maailman tulevaisuuden kannalta. Koulutus ja työmahdollisuudet ovat keskeisiä, mutta samalla nuoret tulee huomioida myös terveyttä ja tasa-arvoa koskevissa tavoitteissa. Laadukas seksuaalikasvatus ja tieto omaan seksuaalisuuteen liittyvistä oikeuksista auttavat nuoria tekemään itselle edullisia valintoja ja kunnioittamaan toisten valintoja. Perhesuunnittelun tavoitteena taas on, että jokaisella on mahdollisuus päättää lastensa lukumäärästä ja syntymien ajoituksesta. Todellisuudessa perhesuunnittelulla on myös paljon laajempia kehitysvaikutuksia mukaan lukien tasapainoinen väestönkehitys.

Maailmassa on edelleen yli 225 miljoonaa naista ja tyttöä, jotka haluaisivat käyttää laadukasta ja luotettavaa ehkäisyä, mutta heillä ei ole siitä tietoa tai päätäntäoikeutta. Ehkäisyn saatavuus voi olla heikkoa tai siihen ei ole varaa. Tämä tarkoittaa vuosittain 74 miljoonaa suunnittelematonta raskautta ja 22 miljoonaa turvatonta aborttia. Monissa maissa lapsiavioliitot lisäävät teiniraskauksien määrää. Vaikka lakien tulisi suojella alaikäisiä avioliitoilta, jopa 39 000 tyttöä naitetaan joka päivä. Nuoren tytön tullessa raskaaksi hänen elämänsä muuttuu. Muutos on harvoin käänne parempaan. Koulunkäynti voi keskeytyä, työmahdollisuudet hävitä ja alttius köyhyyteen, syrjäytymiseen ja riippuvuuteen lisääntyä.

Nuorten määrän kasvaessa maailmanlaajuisesti, seksuaalioikeuksien merkitys korostuu entisestään. Vastaamalla perhesuunnittelun tarpeisiin voisimme vähentää äitiyskuolleisuutta kolmanneksella, pelastaa satojentuhansien vastasyntyneiden hengen ja estää 75 % hiv-tartunnoista. Tähän tähtää myös vuonna 2012 solmittu Bill ja Melinda Gates -säätiön rahoittama perhesuunnittelun kumppanuusohjelma (FP2020). Ohjelman tavoitteena on, että yhä useammalla on mahdollisuus päättää lapsiluvustaan, ja vuoteen 2020 mennessä 120 miljoonaa naista ja tyttöä lisää voi halutessaan käyttää ehkäisyvälineitä. Suomi on sitoutunut globaaliin vastuunkantoon kestävän kehityksen ohjelmassa ja naisten ja tyttöjen oikeudet on asetettu Suomen kehityspolitiikan päätavoitteeksi. Nyt on varmistettava tavoitteiden toimeenpano.

Tavoitteet ovat universaaleja ja koskettavat kaikkia, eivät vain kehittyviä maita. Suomessa järjestöt ja yksittäiset kunnat ovat tehneet arvokasta työtä nuorten seksuaalioikeuksien edistämiseksi. Tästä ovat esimerkkinä Maksuton ehkäisy -kuntalaisaloitteet. Tahtotilaa siis on, mutta Suomen on myös kannettava vastuunsa nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja seksuaalioikeuksien toteutumisesta jotta edistämistyö ei jää hajanaiseksi ja alueellisesti eriarvoistavaksi.

Puheissa ja julistuksissa nuoret usein huomioidaan ja heidän muutosvoimansa tunnistetaan. Kestävään kehitykseen vaaditaan kuitenkin muutakin kuin korulauseita. Väestöliitto pitää tärkeänä, että Suomi aidosti osallistaa ja sitouttaa nuoret mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Jos todella haluamme luoda kestävää kehitystä, nuorten on annettava vaikuttaa siihen, millaista maailmaa tavoittelemme.

Hilkka Vuorenmaa ja Sanni Isometsä
Kirjoittavat työskentelevät Väestöliiton kansainvälisen kehityksen yksikössä

 

.

 

 

Oletko jo kuullut siitä?

Se koskettaa 2 miljoonaa naista maailmanlaajuisesti ja joka vuosi uusia tapauksia tulee 50 000-100 000. Se eristää yksilöt yhteisöstä, aiheuttaa suunnatonta henkistä kärsimystä sekä moninaisia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia vahinkoja. Se olisi lähes kokonaan ehkäistävissä ammattitaitoisen hoidon ja tiedon avulla – ja sen korjaaminenkin maksaisi vain noin 200 euroa. Vamman saaneista suurin osa on 12–18-vuotiaita tyttöjä. Useimmat, joilla se on, tulevat maailman köyhimmistä maista.

Se jokin on fistula eli synnytysavanne.

Pakistanilainen Gul Bano oli 12-vuotias mennessään naimisiin. Vuotta myöhemmin hän jo synnytti ensimmäisen lapsensa. Synnytys venyi kolmeen päivään ja vauva syntyi kuolleena. Pian Gul huomasi, ettei kyennyt pidättämään virtsaa tai ulostetta. Muut kyläläiset alkoivat vältellä hänen seuraansa ja häpeä sai nuoren tytön eristäytymään kotiinsa.

Gul oli kuitenkin onnekas ja sai tarvitsemansa kirurgisen leikkauksen, jossa synnytysvaurio korjattiin kokonaisuudessaan. Nyt rohkea nainen tekee vaikuttamistyötä levittämällä tietoisuutta fistuloista. Ehkäisevä työ onkin keskeistä ja nimenomaan tiedon lisääntyminen voi auttaa poistamaan koko ongelman.

Fistula:

  • Fistula on vakava synnytyksen aikana syntyvä vaurio, joka aiheuttaa naiselle kyvyttömyyden pidättää virtsaa ja/tai ulostetta.
  • Se on usein seurausta pitkittyneestä ja vaikeutuneesta synnytyksestä, kun lantion pehmeät kudokset joutuvat puristuksiin lapsen pään ja äidin lantioluun väliin. Verenkierron puute tuhoaa kudoksen ja aiheuttaa reiän äidin emättimen ja virtsarakon tai peräsuolen välille.
  • Köyhyyteen liittyvät ilmiöt kuten lukutaidottomuus, aliravitsemus ja aikaiset avioliitot lisäävät fistulariskiä.
  • Fistulan voi kuitenkin sekä estää että parantaa. Naiset eivät saa fistulaa, jos synnytys hoidetaan ammattitaitoisesti ja yhteisössä jaetaan tietoa turvallisesta synnytyksestä. Laadukas perhesuunnittelu ja aikainen hoitoon pääsy ylipäätään estävät fistuloita syntymästä.

Tänään 23.5. vietetään YK:n kansainvälistä fistulan vastaista päivää.

Seuraa somessa #FistulaDay

Väestöliitto työskentelee seksuaalioikeuksien edistämiseksi. Sinäkin voit tukea tätä työtä lahjoittamalla Väestöliiton lahjoitustilille.
Saaja:           Väestöliitto
Pankkitili:      Nordea FI63 1745 3000 0979 58
Viesti:           Väestöliiton työ kehitysmaiden naisten ja tyttöjen terveyden hyväksi

Gul Banon tarinan lähde: YK:n väestörahasto

Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen työhön

shutterstock_237625108Minulla, kohta maisteriksi valmistuvalla opiskelijalla, pyörivät tulevaisuus ja erilaiset työmahdollisuudet paljon mielessä. Saman ikäinen malawilainen nainen saattaa myös pohtia näitä asioita, mutta ongelmat ja lähtökohdat ovat aivan erilaisia.

25-vuotias malawilaisnainen on todennäköisesti naimisissa ja hänellä on lapsia, oli hän tahtonut niitä tai ei. Minä olen saanut päättää itse. Minulla on kohta korkeakoulututkinto, hänellä suoritettuna luultavasti peruskoulu, jos sitäkään. Minä kirjoitan hänestä, mutta hän ei välttämättä osaisi lukea tätä, sillä Malawin maaseudulla lukutaidottomuus on yhä yleistä.

Naiset jäävät työelämän ulkopuolelle

Tuntuu absurdilta verrata Suomen ja Malawin työllisyystilanteita ja ongelmia toisiinsa, sillä Malawi on yksi maailman köyhimmistä maista. Lähes puolet malawilaisista tytöistä on naimisissa ennen 18 vuoden ikää ja vain noin viidesosa malawilaisista jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Suurin osa malawilaisista asuu maaseudulla ja maatalous työllistää 80 prosenttia maan väestöstä, joten etätyöpäivästä tai reiluista kahvitauoista puhuminen on keskiverto malawilaiselle vierasta.

Kuten monessa muussakin kehitysmaassa, myös Malawissa naisten työllisyystilanne on huomattavasti huonompi kuin miesten. Kodin ja lasten hoitaminen on Malawissa yleisesti ottaen naisten vastuulla, joten palkallisen työn tekemiseen jää naisilla aikaa vain vähän.

Suuri ongelma naisten työllistymisen takana on matala koulutustaso. Koulun keskeyttäminen väliaikaisesti tai pysyvästi ja luokkien käyminen uudestaan ei ole harvinaista. Noin neljäsosa tyttöjen koulun keskeyttämisistä johtuu raskaaksi tulemisesta. Kun ei ole mahdollisuutta käydä koulua, on vaikea saada tietoa omista oikeuksistaan ja myös kunnollisen työn saaminen on haastavaa.

Ratkaisuna perhesuunnittelu

Seksuaalioikeuksia edistämällä ja laadukkaita seksuaaliterveyspalveluita tarjoamalla voidaan suoraan parantaa naisten työllistymismahdollisuuksia ja samalla edistää tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Kun tytöillä ja naisilla on tietoa ehkäisystä, mahdollisuus perhesuunnitteluun ja sitä kautta mahdollisuus päättää lapsilukunsa, jää heille enemmän aikaa palkallisen työn tekemiselle. On myös tutkittu, että naiset käyttävät suuremman osan palkastaan lapsiensa kouluttamiseen kuin miehet. Naisten työllistymisen edistämiseen on koko yhteisön kannalta kannattavaa panostaa.

Jokaisella, niin suomalaisella kuin malawilaisella, on oikeus ihmisarvoiseen työhön. Toivon, että malawilaisella 25-vuotiaalla naisella on joku päivä samanlaiset lähtökohdat työn tekemiseen kuin minulla. Toivon myös, että tulevaisuudessa on päivä, jolloin myös malawilaisilla on mahdollisuus pohtia, pitävätkö he etätyöpäivän vai eivät. Tällä hetkellä mahdollisuutta ei ole.

************************

Tänään 7.10. vietetään Kunnon Työn päivää. Me Väestöliitossa haluamme nostaa tänään esille globaalin näkökulman ja antaa välähdyksen siihen, mitä työ merkitsee yhteistyömaassamme, Malawissa erityisesti naisille

Mikä on synnyttäjän ”parasta ennen”?

Heli Vaarasen laajaa huomiota herättänyt blogi aloitti keskustelun lasten saamisesta. Ja erityisesti siitä, ettei äidiksi tahtovan naisen kannata lykätä ensimmäistä lastaan liian myöhään.

Sana perhesuunnittelu on perinteisesti liitetty yksinomaan ehkäisyyn. Nyt tulisi pystyä puhumaan myös ehkäisyn pois jättämisestä.

Tiedämme että suurin osa lapsettomista suomalaisista toivoisi lapsia itselleen. Vain joka kymmenes lapseton aikuinen ei halua lapsia, ja toisella kymmenesosalla on ongelmia tulla raskaaksi. Näiden ääripäiden väliltä löytyy se suuri lapsettomien enemmistö, joka haluaisi lapsia – yleensä useampaa, eli kahta tai kolmea – mutta ei eri syistä yritä saada niitä vielä

Miten tästä tulisi keskustella? Siinä vaikeampi kysymys. Se, mikä on jollekin tervetullut tieto, voi toisen mielestä tuntua tunkeilevalta. Tosin olen myös kuullut kertomuksia siitä, miten aluksi liian suorasanaiseksi koettu kehotus miettiä lastensaamista on hyvällä lailla herättänyt pohtimaan omaa elämäntilannetta ja valintojaan.

Kerrataan pääasiat varmuuden vuoksi. Terveellä naisella on korkea hedelmällisyys 20-vuotiaasta aina 35 vuotiaaksi asti. Sen jälkeen hedelmällisyys laskee nopeasti vuosi vuodelta.

Tuoreessa tanskalaistutkimuksessa tutkittiin raskautta yrittävien pariskuntien todennäköisyyttä onnistua. Kuviossa vertaillaan onnistumisen todennäköisyyttä tilanteeseen, jossa nainen on 20 vuotta vanha. Kuten siitä ilmenee, tilanne on aika erilainen ensimmäistä lasta yrittävien (”nulliparous” kuviossa) kohdalla verrattuna niihin, joilla on jo ainakin yksi lapsi (”parous”).

Ensimmäisen lapsen kohdalla on aina vaikeampaa tulla raskaaksi. Lapsettomien naisten kohdalla hedelmällisyys on korkeimmillaan 30-vuotiaana ja laskee sitten nopeasti.

Kun kyse on toisesta tai kolmannesta lapsesta, nainen tulee keskimäärin aika helposti raskaaksi aina 35-vuotiaaksi asti. Sitten mahdollisuus pienenee, joskin vähemmän jyrkästi kuin lapsettomalla naisella. Mahdollisuudet onnistua ovat kauttaaltaan korkeammat – nainen on jo kyennyt tulemaan kerran raskaaksi ja ruumis on saanut harjoitella. Toki iän myötä toiset riskit lisääntyvät, muun muassa liittyen lapsen terveyteen.

Lähde: Rothman et al. 2013Aina välillä törmää pariskuntiin, jotka vaikuttavat olevan täysin tietämättömiä naisen iän vaikutuksesta raskauden mahdollisuuteen. Lontoossa tapaamani mies kertoi partnerinsa potevan vauvakuumetta, mutta että he ovat päättäneet odottaa kunnes molempien väitöskirjat ovat valmistuneet. Miten vanha puolisosi on, utelin. 42, kuului vastaus. Tällaisissa tapauksissa lykkääminen on varsinaista rulettia.

Miten laaja tietämättömyys hedelmällisyydestä sitten on täällä kotimaassa? Hankalaa sanoa. Kun kysyttiin eurooppalaisilta mihin ikään asti nainen voi saada lapsia, suomalaiset vastasivat 45 ikävuotta.

Se on suunnilleen oikein. Juuri 45 ikävuotta pidetään usein lääketieteessä takarajana. Samalla 40-vuotiaita synnyttäjiä on nykyään aika vähän, ja moni pitää heitä ”liian vanhana”. Sosiaaliset mielipiteet hyvän vanhemman iästä ovat usein vielä rajoitetuimpia kuin ruumiimme.

Mikä on synnyttäjän ”parasta ennen”? Jos kokeilet raskautta ensimmäistä kertaa, ei kannata odottaa kolmekymppisten toista puoliskoa. Mikäli toivot useampaa kuin yhtä lasta, niin suomalaisten keskimääräinen ensimmäisen lastensaanti-ikä, noin 29-30 ikävuotta, on ihan hyvä.

Yksilöiden terveys, hedelmällisyys, toiveet ja elämäntilanteet muuttuvat. Kenenkään ei kannata liikaa ahdistua keskiarvojen yleisistä linjauksista. Jos huoli omasta lastenhankinnasta iskee, voi lääkäriltä tai psykologilta saada itseään koskevaa tietoa ja neuvoja.

Lähteet

Miettinen, Anneli ja Anna Rotkirch: Milloin on lapsen aika? Perhebarometri 2008. Helsinki: Väestöliitto
Rothman, K. J., Wise, L. a, Sørensen, H. T., Riis, A. H., Mikkelsen, E. M., & Hatch, E. E. (2013). Volitional determinants and age-related decline in fecundability: a general population prospective cohort study in Denmark. Fertility and sterility, 99(7), 1958–64. doi:10.1016/j.fertnstert.2013.02.040
Billari, F. C., Kohler, H.-P., Andersson, G., & Lundström, H. (2007). Approaching the Limit : Long-Term Trends in Late and Very Late Fertility. Population & Development Review, 33(March), 149–170.
Billari, F. C., Goisis, A., Liefbroer, A. C., & Settersten, R. A. (2011). Social age deadlines for the childbearing of women and men, 26(3), 616–622. doi:10.1093/humrep/deq360