Nyt olen itse pistänyt itseeni hormonia ensimmäisen kerran. Työpaikan vessassa. Oli hyvä, että oli pakko.
Hoitojen alkaessa elvistelin täällä blogissakin, että pistäminen on kauheen helppoa ja se pistämiseen käytettävä kynä kauheen kätevä.
Käytännössä oli kuitenkin niin ihanaa sanoutua irti vastuusta ja rötköttää Suden pistettävänä, etten koskaan vaivautunut opettelemaan.
Mutta nyt siis oli pakko tehdä se itse ja nyt voin oikeasti sanoa, että se on tosi helppoa eikä satu yhtään. (Ei ole sattunut tähänkään saakka, mutta ajattelin että siinä voisi olla ilmapalloefekti: en itse ilkeä puhkaista ilmapalloa, kun siitä kuuluu niin kauhee ääni, mutta toisen puhkaisemana ääni ei ole kummoinenkaan.)
Olin ymmärtänyt, että tänä aamuna ei pidä pistää ennen klinikalla käyntiä. Se oli väärin ymmärretty, mutta siksi Susi ei pistänyt mua aamulla, vaan otin pistoskynän mukaan klinikalle ja aioin pyytää lääkäriä tai hoitajaa pistämään.
Muistin koko jutun vasta käveltyäni ulos klinikalta. Tarkemmin sanottuna jonottaessani vuoroani kahvilassa, joka sijaitsee puolivälissä matkalla klinikalta metrolle, vähän lähempänä metroa kuin klinikkaa. Laiskuus voitti enkä mennyt takaisin klinikalle, vaan suoraan metroon.
Muuten ei mitään erikoista. Munarakkula kasvaa, pikkuisen pienempi kuin edellisillä kerroilla, mutta kuulemma ihan tarpeeksi iso. Näillä näkymin inseminaatio on perjantaina iltapäivällä.
Väestöliiton blogi 
Hienoa, että uskalsit itsekin pistää! Se Puregon-kynä on kyllä mainio kapistus. Ei juurikaan satu -kunnes on pistelly useamman kerran ja maha alkaa olla turpea.. Mutta sitä vaaraa ei taida inssien kohdalla tulla..
Uskomatonta, että aika kuluu niin nopeasti, että kohta taas pääset inssiin. Se on siinä mielessä kiva hoitomuoto, että joka kierrossa voi kokeilla ja jos kierto on kohtuu lyhyt, uusi kerta tulee nopeasti. Toisin kun tämä meidän yhä vaan menossa oleva hoito… Huoh, loppuis jo.. 5 viikkoa sitten aloitettiin ja vielä viikko piinailua jäljellä.. Viime viikolla oli siis ma punktio ja ke siirto. Saalis oli ihan mukava, yksi hyvä 4-soluinen pääsi kyytiin ja neljä sen kaveria pakkaseen. Eli silleen positiivinen tilanne, että heti ei tarvitse läpikäydä uutta hormoonihoitoa. 😀
Nyt piinailun puolivälissä olo on…. odottava. Maha on yhä turpea ja välillä kipristelee, rinnat arat ja todella turvonneet… Mutta mihinkään en uskalla luottaa, sillä sekä Pregnyl että Lugesteron aiheuttaa juuri näitä oireita vielä pitkään. Viimeksi ne loppui kuin seinään PP 10, joten sen jälkeen vasta alan tunnustella oloani… (hah hah, tottakai mä tarkkailen koko ajan jokaista nipistystä ja lasken vessassa käymiset…)
TykkääTykkää
Tsemppiä piinailuun!! Toivottavasti tulos on paras mahdollinen, onnistuminen antaa aina uskoa itsellekin tulevaan. Meillä siis alkaa ensimmäinen IVF ensi kuussa ja fiilikset ovat.. no pelokkaan toiveekkaat.
Mitenkäs nuo sairauslomakäytännöt noiden punktioiden ja siirtojen kanssa ovat? Onko molemmille puolisoille punktiopäivä sairauslomaa vai pitääkö hoitaa omalla vapaalla?
Kiitos jos jaksat vastailla 😀
TykkääTykkää
Voi vitsi miten jännät paikat, toivottavasti olis ihka oikeita oireita! Mones päivä nyt on menossa ja mikä päivä on testipäivä?
TykkääTykkää
Jännäähän tämä taas on, kiitos vaan tsenpeistä!
Tänään eletään PP7 ja testipäivä on ke 25.9. Silloin teenkotitestin aamulla ja jos se on vähänkin epäselvä tai selvä plussa, menen vielä verikokeeseen. Selvää negaa en ainakaan heti testaa klinikalla. Mutta siihen on vielä kokokainen viikkoa odoteltavaa…. ja tunnusteltavaa… Tänään meinaan ostaa uudet ”piinarintsikat” kun tuo kuppikoko on kasvanut, eikä oikein tekis mieli pitää mitään päällä…
Epalle: Sairaslomakäytäntö vaihtelee vähän eri klinikoilla, mutta ainakin Väestöliitossa punktiosta saa kolme päivää sairaslomaa (ja tarpeeseen tulee!). Mies saa sairaslomapäivän punktiosta. Jopa siinäkin tilanteessa, että käytetään luovutettuja simppoja, kuten meillä. Asia on kuitenkin yhteinen ja lääkärit toivovat, että mies tulee mukaan ”ollakseen osallisena” ja tarvitaanhan sitä saattaja kotiin.
TykkääTykkää
Miten te pystytte / jaksatte odottaa testipäivään? Minä testaan yleensä n. 2 päivää ennen virallista, vaikka teoriassa ja käytännössäkin kait mitattava hormoni ei välttis ole vielä kohonnut. Jatkan kiltisti Lugeja (kun on kerran määrätty), sitten en enää yleensä testaa ja pari päivää off-Luge menkat on alkaneet. Huomaan, ettei tässä ole mitään järkeä mutta se vaan rauhoittaa mieltä. Eipä tarvitse ladata testipäivään jännitystä.
TykkääTykkää
Mulle tuli ekan inseminaation raskaana/ei raskaana -tilanteesta sellainen olo, etten halua ikinä testata liian aikaisin.
Siinähän kävi niin,että munasolu oli hedelmöittynyt, mutta ei kiinnittynyt kunnolla. Ja se näkyi testissä positiivisena. Jos olisin testannut muutamaa päivää aiemmin, testi olisi saattanut olla vielä vahvempi positiivinen, vaikka lopputulos olis parin päivän päästä ollut ihan sama = ei raskaana.
> Jos testaisin liian aikaisen ja saisin positiivisen tuloksen en uskaltais luottaa siihen yhtään tippaa (samalla kun toiveet kiipisivät taas ihan kattoon).
TykkääTykkää