Author Archives: Miila

About Miila

Väestöliiton nuorisolääkäri.

Kaikki puhuvat nyt maksuttomasta ehkäisystä. Miten tähän on tultu?

Posted on by
Vastaus

Viime päivinä maksuton ehkäisy on ollut yksi näkyvimmistä aiheista mediassa.  Yle uutisoi maksuttoman ehkäisyn vaikutuksista Vantaalla ja vielä samalla viikolla Ylen Aamu-tv:ssä peruspalvelunimisteri Saarikko esitti toiveen, että ehkäisyn maksuttomuudesta nuorille tulisi maan tapa. Myös Helsingin sanomat otti pääkirjoituksessaan kantaa maksuttoman ehkäisyn laajentamisen puolesta. Väestöliitto näkee maksuttoman ehkäisyn mahdollisuutena tasoittaa nuorten hyvinvointieroja ja saada mahdollisimman moni nuori luotettavan ehkäisyn käyttäjäksi. Asiat etenevät nyt vauhdilla toivottuun suuntaan, joten pysähdytään hetkeksi ja kerrataan, mitä tähän mennessä on tapahtunut.

Mistä kaikki sai alkunsa?

Ensimmäinen kirjaus maksuttomasta ehkäisystä lienee Väestöliiton Seksuaalipoliittisessa ohjelmassa (2006). Paikoin edelleen yllättävän ajankohtaisessa ohjelmassa esitettiin, että kunnat tarjoaisivat alle 20-vuotiaille ehkäisyvälineet maksutta. Ohjelmaa oli työstetty aikana, jolloin teini-ikäisten aborttien määrä oli nykyhetkeä tuntuvasti suurempi ja toimenpidesuositus oli yritys vaikuttaa huolta herättävään tilanteeseen.

Vuotta myöhemmin ilmestyi STM:n Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2007-2014. Toimintaohjelma oli rakenteeltaan ja sisällöltään pitkälti Väestöliiton ohjelman kaltainen ja myös se sisälsi vastaavan suosituksen; alle 20-vuotiaille ehkäisy maksutta.

Väestöliitto otti maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille eduskuntavaaliteemakseen vuonna 2007, kuntavaaliteemakseen 2008 ja taas eduskuntavaaliteemakseen 2011.

Toimenpidesuositus toistui THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa vuosille 2014-2020.

Väestöliitossa alettiin pohtia suosituksen ikärajan nostoa 25 vuoteen, sillä raskaudenkeskeytystilastoissa 20-24-vuotiaat eivät näyttäneet pääsevän mukaan samaan laskevaan aborttitrendiin kuin heitä nuoremmat.

Mitä sitten tapahtui?

Toimintaohjelmien julkaisun jälkeen jäimme odottamaan, alkaako kunnissa tapahtua. Kyllä alkoi. Siellä täällä yksittäiset kunnat alkoivat toteuttaa jonkinlaista maksuttoman ehkäisyn tarjonnan mallia. Kuitenkin vasta kun Rauman kaupunki toi alkuvuonna 2015 julki maksuttoman ehkäisyn tuottamat säästöt, alkoi laajempi kuhina.

Yhtäkkiä ympäri Suomen niin tavalliset kuntalaiset, kuin luottamushenkilöt alkoivat vaatia ehkäisyn maksutonta tarjontaa.

Väestöliitto otti teemaan eduskuntavaaliteemakseen 2015. Samana vuonna syntyi Maksuton ehkäisy helsinkiläisnuorille -liike, joka alkoi kerätä kuntalaisaloitteeseen nimiä syksyllä 2015. Vihreät nuoret rummuttivat aloitetta Helsingissä alkuvuonna 2016.

Syksyllä 2016 kansanedustaja Hanna Sarkkinen jätti lakialoitteen laiksi terveydenhuoltolain 13 §:n muuttamisesta. Asian käsittely seisoo yhä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Loppuvuodesta 2016 Väestöliitto kutsui kokoon poliittisia ja ei-poliittisia järjestötoimijoita ja aloimme miettiä yhdessä, miten saada maksuton ehkäisy laajenemaan kansalliseksi toimintakäytännöksi. Syntyi Maksuton ehkäisy -verkosto. Laadimme yhteisen kuntavaaliohjelman, sekä valtuutetuille ja kuntalaisille seikkaperäiset ohjeet asian edistämiseksi omassa kunnassa.

Maksuton ehkäisy -verkosto järjesti helmikuussa 2017 Helsingin yliopistolla kuntavaaliseminaarin, jossa puhuttiin nuorten seksuaaliterveyden edistämisestä seksuaalikasvatuksen, palveluiden ja ehkäisyn saatavuuden näkökulmista. Puheenvuoron piti myös kansanedustaja Annika Saarikko, jonka ministerikausi oli vielä edessäpäin. Paikalla olleille noin sadalle kuulijalle Saarikon puheenvuoro jäi varmasti mieleen, eikä Saarikon viime viikon kannanotto tullut meistä kenellekään yllätyksenä.

Tammikuussa 2018 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti maksuttoman ehkäisyn laajentamisesta kaupunginvaltuutettu Reetta Vanhasen aloitteen mukaisesti. Kaupungin nuorille suunnattu iso tiedotuskampanja käynnistyi kesäkuun alussa.

Maaliskuussa 2018 julkaistiin väitöskirjatutkija Frida Gyllenbergin artikkeli maksuttoman ehkäisyn vaikutuksista aborttien määrään Vantaalla. Vuonna 2013 aloitettu ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisyvälineen (kierukka tai kapseli) tarjoaminen maksutta oli johtanut ehkäisyn käytön parantumiseen ja sitä myöten aborttien määrän nopeaan laskuun. Tulokset olivat liki sensaatiomaiset, sillä Vantaa oli saanut vähennettyä kaikkein nuorimpien naisten ryhmässä abortteja jopa 36 %. Tulokset herättivät laajan mediahuomion.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Tällä hetkellä ehkäisyä maksutta nuorille tarjoaa arviolta 35-45 kuntaa. Päätöksenteon prosessi on käynnissä muutamissa kunnissa.

On selvää, että nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävä toimintamalli on laajennettava koko maan kattavaksi. Vain siten voimme tarjota nuorille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ehkäisyyn asuinpaikkakunnasta ja toimeentulosta riippumatta. Kunta- tai maakuntarajat eivät saa määritellä sitä, mitkä ovat nuoren edellytykset ja keinot suojata itseään ei-suunnitellulta raskaudelta ja seksitaudeilta.

Maksuton ehkäisy -verkostoon kuuluu tänä päivänä poliittisia nuorisojärjestöjä poliittisen kentän joka laidalta, sekä joukko kansalaisjärjestöjä. Verkosto on jo aloittanut valmistautumisen ensi kevään vaaleihin. Maksuton ehkäisy tulee olemaan monien ehdokkaiden ja toivottavasti myös monien puolueiden eduskunta- ja maakuntavaaliteemoja.

Myös Väestöliitto tulee jälleen ottaamaan maksuttoman ehkäisyn eduskunta- ja maakuntavaaliteemakseen. Totta kai.

Kuva: Natalia Pankova /Freeimages.com

Kuka täällä saa näkyä ja kenen ääni kuulua?

Posted on by
Vastaus

Näkyminen on olemassa olemista. Se mitä katsomme ja näemme, on meille totta ja olemassa. Kun sydämensä särkenyt poistaa valokuva-albumista tai puhelimesta ex-rakkaansa kuvat, hän tekee symbolisen teon: ”En enää näe sinua, et ole enää olemassa minulle.” Koulukiusattu suttaa tussilla kiusaajansa kasvot luokkakuvasta ja symbolisesti estää tätä enää näkemästä – ”Et voi enää satuttaa minua. Et ole olemassa minulle.”

Tämä ajatus on laajennettavissa yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolle. Miten näytämme tai teemme näkyväksi kaikki yhteisömme jäsenet? Saavatko kaikki luvan olla yhtä paljon esillä, siis yhtä paljon olemassa? Miten esimerkiksi mediakuvastossa näkyväksi tulevat vähemmistöihin kuuluvat tai henkilöt, joiden ei katsota olevan tuottavia yhteiskunnan jäseniä? Leikataanko yhteiskunnan luokkakuvasta pois he, joiden ääni ei kanna ja joiden tarina on vain osalle samaistuttavissa? Onko niin, että täällä saa näkyä ja kuulua vain he, joilla on eniten valtaa ja kovin ääni?

Se, joka ei näy, on näkymätön.

Ihmisellä on tarve tulla katsotuksi, siis nähdyksi. Pieni lapsi kasvaa katseista, hän kokee olevansa olemassa ja rakastettu katseiden kautta. Identiteettimme kehittyy kohtaamisista, siitä miten meidät on nähty. Onko katse ollut lempeä ja kunnioittava vai ivallinen, loukkaava, julma?

Katseiden puuttuminen on yhtä kuin näkymättömyyys. Näkymättömät lapset kasvavat näkymättömiksi aikuisiksi, joilta puuttuu kokemus omasta arvokkuudesta.

On välttämätöntä, että kaikki yhteisöjemme jäsenet tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Jokaisen tarina on tärkeä. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvilla on paljon kokemuksia ohitetuksi tulemisesta, ymmärtämättömistä kohtaamista, syrjinnästä ja ulkopuolelle sulkemisesta.

Juuri siksi olen onnellinen siitä, että Väestöliiton Nuorisotyöryhmä päätti toteuttaa Helsinki Pride -viikon yhteyteen näyttelyn, jossa 10 sukupuolivähemmistöön kuuluvaa nuorta tulee näkyviksi. Meillä on kunnia nähdä heidät valokuvien kautta juuri niin, kuin he itse ovat halunneet ja itsensä määrittäneet. Heidän äänensä kuuluu nyt suodattamattomana ja aitona. Tämä on ainutlaatuisen tärkeää ja merkityksellistä. Yhteiskunnassa meistä jokaisella on oikeus tulla todeksi myös muiden katseissa.

Väestöliiton Nuorisotyöryhmän ja Annantalon yhdessä tuottama näyttely ”Mun vuoro puhua” on nähtävissä 25.-29.6.2018 Helsingissä osoitteessa Annankatu 30, Annantalon takapiha A-lava. Tapahtuma on osa Helsinki Pride -viikkoa ja sen avajaiset 25.6. osa Nuorten Pride -viikon tapahtumia.

Kuva: Ales Cerin /Freeimages.com

 

 

Hinta ei saa olla este ehkäisyn käytölle

Posted on by
Vastaus

miilanblogi_09”Haluaisin ehkäisykapselin, mutta se on ihan liian kallis. Mä en muista syödä pillereitä ja mä pelkään että tuun pian raskaaksi.”

”Mun aikaisempi pillerimerkki oli parempi. Jouduin vaihtamaan halvempaan, kun duunit loppu. Tää uusi merkki aiheuttaa sivuvaikutuksia.”

Väestöliitto on vaatinut nuorille maksutonta ehkäisyä jo reilun vuosikymmenen ajan. Näemme sen tärkeänä nuorten terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja tasavertaisuutta vahvistavana asiana.

Luotettava raskauden ehkäisy maksaa. Suomessa hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ovat harvoja reseptilääkkeitä, joista ei makseta Kela-korvausta, vaan koko summa jää käyttäjälle. Tässä suhteessa Suomi eroaa monesta muusta EU-maasta, esimerkiksi Ruotsista. Sen tietävät tapaamani torniolaisnuoret, jotka hakevat pillerinsä, jopa ehkäisykapselinsa, edullisesti rajan takaa Haaparannasta. Myös kondomit ovat kalliita, puhumattakaan suuseksisuojista, joiden saatavuus on muutenkin kiven alla.

Suomalaisissa kunnissa on kirjava valikoima tapoja toteuttaa nuorten ehkäisypalveluita. Osaan kuuluvat käyttäjälle ilmaiset valmisteet määräajan, osassa jotkin valmisteista, osassa ei mitään. Maksutonta ehkäisyä ajavissa aloitteissa ja kampanjoissa halutaan selkeyttä käytänteisiin sekä tasoitettua alueellista eriarvoisuutta. Erityisen hienoa on, että monet näistä aloitteista ovat lähteneet nuorilta itseltään. Tämä on heiltä vahva viesti: nykykäytännöt eivät riitä, eivätkä ole reiluja kaikille.

Maksuttoman ehkäisyn vaikuttavuutta voidaan tutkia monesta näkökulmasta. Nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa ei-toivotusti raskaaksi tuleminen voi olla monin tavoin negatiivinen elämäntapahtuma. Teinivanhemmuustutkimukset kertovat, että liian varhain vanhemmaksi tuleminen altistaa niin sosiaalisille kuin akateemisille ongelmille ja vaikeuttaa työelämään pääsyä.

Tuore THL:n ja Nuorisotutkimusseuran vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimus kertoi, että nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti teiniraskaus-, abortti- ja seksitautiriskiin. Rikkonainen, vähän koulutettu perhe ja nuoren koulupudokkuus nostivat riskiä.

Nuoren tai hänen perheensä varallisuus ei saisi olla vaikuttamassa mahdollisuuteen käyttää ehkäisyä. Kaikkien nuorten oikeus itsestä huolenpitoon toteutuisi tasa-arvoisemmin, jos ehkäisykuluja ei tulisi. Maksuton ehkäisy tukisi ylipäätään nuoren ja nuoren aikuisen ehkäisyn käyttöä. Jokaisella olisi mahdollisuus löytää se itselle parhaiten passaava vaihtoehto, eikä tyytyä edullisempaan ja huonommin sopivaan. Esimerkiksi ehkäisyteholtaan ylivertaiset kierukat ja kapselit ovat investointeina monella nuorelle liian iso kuluerä.

Tuskin kukaan maksuttoman ehkäisyn puolestapuhuja uskoo, että ilmaisuuden myötä kaikki teiniraskaudet ja abortit katoaisivat. Syyt ehkäisyn laiminlyönnille ovat moninaiset. Maksuton ehkäisy kumoaisi kuitenkin yhden hyvin konkreettisen esteen ehkäisyn käytön tieltä.  Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin edelleen myös laadukasta ehkäisyneuvontaa ja seksuaalikasvatusta. Työtä esimerkiksi ehkäisyyn liittyvien myyttien purkuun riittää.

Nuorten terveyden edistämiseen kannattaa käyttää kaikki tiedossa olevat tukikeinot, joilla ennaltaehkäistään lukuisia terveydellisiä haittoja, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Kuva: freeimages.com

Et tarvitse joka syksy uusia farkkuja

Posted on by
Vastaus

Tekstiilialan työntekijä Medellinin kaupungissa, Kolumbiassa. Kuvaaja: Antti Sadinmaa

Helsinkiläisen vaatekaupan sovituskopissa on tarra, jossa pyydetään asiakkaan harkitsevan tarkoin ennen vaatteen ostamista. Se on kaupalta harvinainen toive, mutta erittäin ajankohtainen.

Tälle viikolle osuu kaksi kulutusteemaista päivää. Maanantaina 8.8. vietettiin maailman ylikulutuspäivää, eli laskennallista päivää, jolloin kulutuksemme on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonepäästöjä. Nykyisellä kulutuksella tarvittaisiin 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve. Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta, viime vuonna sitä vietettiin viikkoa myöhemmin.

Nyt perjantaina 12.8. on YK:n kansainvälinen nuorten päivä. Päivän teemaksi on valittu osuvasti kestävä kulutus ja tuotanto. Maailman tämänhetkiset nuoret, 1.8 miljardia 10-24-vuotiasta, ovat avainasemassa sen suhteen, jatkuuko nykyinen luonnonvaroja ja energiaa säästämätön elämäntapa vai tapahtuuko siinä käänne kohti kestävää kehitystä.

Jos nykyiset väestön kasvuennusteet pitävät paikkaansa, on meitä kuluttajia vuonna 2050 jo lähes 10 miljardia, mikä nykyisellä kulutustahdilla tarkoittaisi, että tarvitsisimme 3.4 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve.

Kestävän tuotannon ja kulutuksen tavoitteet haastavat kaikki yritysmaailmasta, poliitikoista ja tutkijoista mediaan. Se haastaa myös jokaisen lenkin hyödykkeen tuotantoketjussa raaka-aineen hankinnasta kuluttajan ostoskassiin asti.

Kestävän kulutus on kansanvälisen nuorten päivän teemaksi siis mitä perustelluin, mutta ei lainkaan yksioikoinen toteutettavaksi. Voidaakseen tehdä kestäviä kulutusvalintoja nuori tarvitsee tietoa ja koulutusta. Globaalilla tasolla se tarkoittaa mahdollisuutta koulun käyntiin sukupuolesta riippumatta. Nuorten tulee voida myös osallistua heitä koskevien päätösten tekoon. Kestävä kuluttaminen linkkautuu suoraan myös perhesuunnitteluun eli mahdollisuuteen saada ehkäisyneuvontaa ja ehkäisyvälineitä. Myöhentyvä perheellistyminen mahdollistaa pidemmän opiskelun ja varvemman toimeentulon, mikä puolestaan vähentää köyhyyttä ja tukee kestävää elämäntapaa. Pienempi perhe kuluttaa vähemmän.

Jos haluat toimia kuluttajana kestävästi, pyri vähentämään jätemäärää. Erityisesti ruokahävikin estämiseksi kannattaa tehdä töitä. Harkitse tarkoin, mitä ostat ja suosi kestävästi tuotettuja tuotteita. Esimerkiksi uusia vaatteita hankkiessa on hyvä muistaa tekstiiliteollisuuden olevan maailman toiseksi suurin vesistöjen saastuttaja ja alan työntekijöiden työolojen olevan usein ihmisoikeuksia polkevia.

Jos olet aikuinen, on sinun esimerkilläsi suuri vaikutus tuleviin kuluttajasukupolviin. Mieti millaiseen kulutuskäyttäytymiseen omaa tai tuttua lasta ohjaat.

Jos olet nuori, voit opettaa vanhemmillesi ympäristöystävällisempää elämäntapaa – irrota heidät yksityisautoilukoukusta ja kehoita ryhtymään kasvissyöjäksi.

Ja pohditaan vielä kaikki yhdessä, tarvitaanko joka syksy kassillinen uusia vaatteita vai pärjättäisiikö vanhoilla, jos ne vielä päälle mahtuvat.

Näillä ohjeilla kesäkuntoon!

Posted on by
Vastaus

kesakunnossa_04Kesälomat ovat tulossa ja kaikilla on kiire kesäkuntoon. Bikinirajoja trimmataan ja kesäautoon vaihdetaan öljyt. Fillari onkin jo huollettu, mutta mökki kaipaa vielä tuulettamista ja terassikalusteet pitää kantaa vajasta aurinkoon.

Miten seksuaaliterveys pannaan kesäkuntoon?

Seksitautitestit ovat ainoa tapa varmistua siitä, että suojaamattomasta seksistä ei ole tarttunut tauteja. Testeihin pääsee omalla terveysasemalla, opiskeluterveydenhuollossa, yksityisillä lääkäriasemilla ja isoimmissa kaupungeissa myös sukupuolitautien poliklinikoilla. Vaadi, että myös kumppanisi käy testeissä ennen kuin jätätte kondomin tai suuseksisuojan pois.

Hormonaalinen ehkäisy kannattaa laittaa kuntoon ennen lomia, koska keskellä kesää lääkäriaikaa voi olla vaikeaa saada. Omasta kunnasta löytynee ehkäisyneuvola, josta ajan voi tilata soittamalla. Myös oma terveyskeskus tai yksityinen lääkäriasema tarjoavat ehkäisypalveluita.

Kondomeja kannattaa hankkia jo etukäteen. Kondomeja voi ostaa melkein mistä vain; ruokakaupoista, kioskeista, apteekeista tai huoltoasemilta. Kondomi kannattaa pitää mukana aina, eikä unohtaa kotiin. Kondomi ei kestä auringonvaloa eikä korkeaa kuumuutta, joten säilyttäessäsi kumia, suojaa se korvennukselta. Kondomista saa askarreltua suuseksisuojan naiselle annettavaa suuseksiä varten; leikkaa kondomista pois sen säiliöosa ja sen jälkeen koko mitta pituussuunnassa halki. Varsinaisia suuseksisuojia saa erotiikkakaupoista ja joistain verkkokaupoista.

Jälkiehkäisytabletin ostaminen etukäteen ei ole hullumpi ajatus, jos on lähdössä ulkomaanmatkalle tai mökille kauas palveluista. Jälkiehkäisyä tarvitaan, jos heteroparin ehkäisy pettää; kondomi hajoaa tai hormonaalisen ehkäisyn kanssa tapahtuu unohduksia. Jälkiehkäisyn saa ilman reseptiä apteekista.

Pahan mielen hoidossa ei jälkiehkäisykään auta. Tunne ja tiedä omat rajasi – festareilla nousuhumalassa tehdyt ratkaisut eivät välttämättä tunnu seuraavana päivänä yhtään hyviltä. Tässä auttaa ennakointi; tiedä, monenko lonkeron jälkeen harkintakykysi pettää, kerro kavereillesi, mihin olet menossa ja pidä myös itse kavereistasi huolta.

Ja lopuksi: Nauti. Anna auringon hyväillä talven kuivattamaa ihoa, merituulen pörröttää hiuksesi solmuun. Anna musiikin tainnuttaa mielesi transsiin ja kesäsateen nuolla kasvojesi ihoa. Ja jos hyvä tyyppi osuu kohdalle, tyyppi johon luotat ja tyyppi jonka tunnet, kun ei pelota, vaan ihan sairaasti haluttaa – anna hänen tehdä kaikki tämä.

Väestöliiton #testaamallatiedät-kampanja päättyy 13.5.2016.

 

Viisi huonoa ja yksi hyvä tapa todeta seksitauti

Posted on by
2

 

Tarttis päästä testeihin

  1. Huono tapa: ”Kyllä sen sitten huomaa, jos oireita tulee.” Itse asiassa seksitaudit ovat keskimäärin aika vähäoireisia, jopa huomaamattomia. Tai sitten oireet voi sekoittaa johonkin muuhun, kuten stressiin, flunssaan tai pissatulehdukseen. Klamydia voi olla pitkiäkin aikoja huomaamaton, hiv jopa vuosia.
  2. Huono tapa: ”Käytettiin yhdynnässä kondomia, joten ei mitään tauteja voi olla.” Hyvä, että käytitte. Mutta muistitteko suojautua myös suu- tai anaaliseksissä, niissäkin kun taudit voivat tarttua?
  3. Huono tapa: ”Se tyyppi oli kunnollisen näköinen, juristi ja kaikkea, ei sillä mitään tauteja voi olla.” Seksitauti ei näy naamasta, eikä välttele mitään ammattikuntia. Uuden kumppanin kanssa on aina varminta suojautua kondomilla ja suuseksisuojalla.
  4. Huono tapa: ”No mitä sitten, jos tauti tulee. Nykyään ne ovat kaikki hoidettavissa. Hiv:kin paranee kantasoluilla.” Totta on, että useat seksitaudit ovat kokonaan parannettavissa ja lääketiede kehittyy kokoajan myös hiv:n hoidon suhteen. Kaikki sairaudet eivät kuitenkaan ole täysin parannettavia ja siten osasta voi jäädä loppuelämän kumppani.
  5. Huono tapa: ”Kävin luovuttamassa verta viime vuonna eikä siellä mitään seksitauteja todettu.” Verenluovuttajan verestä tutkitaan hiv ja tarttuvat maksatulehdukset, ei muita seksitauteja. Saatat siis sairastaa klamydiaa tai vaikka kuppaa tietämättäsi.
  6. Hyvä tapa: ”Kävin seksitautitesteissä.” Kyllä, seksitautitestaus on ainoa tapa olla varma siitä, sairastaako seksitautia vai ei. Kerro testeihin mennessäsi, millaista seksiä olet harrastanut ja koska on ollut viimeinen suojaamaton seksikerta. Silloin testit osataan ottaa oikein. Vain otettu testi on luotettava. Vain #testaamallatiedät.

Väestöliiton Testaamalla tiedät -kampanja kannustaa seksitautitesteihin, sillä testaus on ainoa tapa varmistua siitä, sairastaako seksitautia. Kampanja-aika 2.5.-13.5.2016, www.vaestoliitto.fi/testaamallatiedat #testaamallatiedat

Seksitauti? #testaamallatiedät

Posted on by
Vastaus

klamydia_jakoa_04
Väestöliitto haluaa helpottaa nuorten seksitautitesteihin hakeutumista aloittamalla 2.5.2016 tiedotuskampanjan ”Testaamalla tiedät”.

Kampanjassa kerrotaan, miten testeihin pääsee ja mitä niissä tehdään. Kampanjasivut avautuvat maanantaina 2.5. ja kampanjaa voi seurata somessa hästägillä #testaamallatiedät.

Alla olevassa kuvassa ovat viime vuonna Suomessa todetut klamydiatapaukset. Miksi kaikkein nuorimpien ikäryhmissä, joissa tautia todetaan ylipäätään eniten, tytöt vaikuttavat sairastavan klamydian paljon useammin kuin pojat?

Esitys1

THL /Tartuntatautirekisteri

 

 

 

 

 

 

 

Teen tämän kysymyksen lähes aina luennoidessani seksitaudeista terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Usein saan oikean vastauksen, mutta tavallista on, että kokenutkin ammattilainen haksahtaa harhaan.

Kyse ei ole siitä, että tytöt harrastaisivat paljon enemmän seksiä kuin pojat tai että tytöt oirehtisivat enemmän ja siksi hakeutuisivat lääkäriin poikia herkemmin.

Kyse on harhasta: Tyttöjä testataan enemmän kuin poikia, siksi tyttöjen tautiakin todetaan enemmän.

Suomen terveyspalvelujärjestelmässä on sukupuolia eriarvoisesti kohteleva alue. Nuorillla tytöillä ja naisilla on käsissään vip-kortti seksitautitestejä teettäviin palveluihin; kuukautiset ja osalla tarve hormonaaliselle ehkäisylle. Kuukautiset ja ehkäisy ovat hyväksyttävä syy päästä vastaanotolle ja saada samalla laajasti tukea seksuaaliterveyden hoitoon. Tytön pääsy seksitautitesteihin on suorempi ja helpompi kuin pojan, eikä aina tarvita edes edeltänyttä riskitilannetta.

Siksi poikien klamydiaa todetaan harvemmin. Se on epäreilua sekä pojille, joiden tauti jää toteamatta, että heille, joiden kanssa pojat harrastavat seksiä. Kun Tampereen YTHS aloitti viime syksynä klamydian kotitestauksen, löytyi nuorten miesten keskuudesta klamydiaa 70 % enemmän kuin perinteisin menetelmin. Tästä voidaan päätellä, että kun testauskynnys laskee, tehdään testejä enemmän ja silloin myös seksitauteja löytyy enemmän.

Vain testaamalla tietää, sairastaako seksitautia. Seksitauti ei aina oireile, se ei näy naamasta, sitä ei voi aina itse päätellä. Kynnys testeihin hakeutumiseen pitäisi olla mahdollisimman matala kaikenikäisille.

Vain otettuun testiin voi luottaa. Testaamalla tiedät.

Sukupuolia on seitsemän miljardia

Posted on by
3

leimaOlen tavannut ihmisen, jonka sukupuolta en osannut nimetä, mutta se ei ollut kiinnostavaa. Se oli kiinnostavaa, että hän ja minä jaoimme rakkauden laiskiaisvideoihin ja tiettyihin naurettaviin Lidlin karkkeihin.

Sukupuoli on ihmisen oma kokemus. Se ei ole lokeroitavissa, ellei sitten lokeroita ole yhtä monta kuin ihmisiä. Sukupuoli on spektri mustasta valkoiseen, se on värien kirjo kuin ennen vanhaan TV:n virityskuvassa, se on elävä, taipuisa, muotoutuva, määrittelemätönkin. Jokaisen oma.

Joskus ihmisellä on tarve määritellä ympäristönsä laatikoihin. Se luo kai turvaa tilanteessa, jossa tuntee olonsa vieraaksi. Ihan kuin ulkomailla uudessa suurkaupungissa: ensin sitä rakentaa päässään turvallisen reitin kauppaan ja ravintolaan, ostaa joka päivä tutut tuotteet ja saman ruoka-annoksen. Ja niinkin voi elää. Mutta jos tästä ei uskalla astua eteenpäin, kurkistaa kulman taakse, hypätä vieraaseen bussiin, jäävät kauniit puistot ja museot, joenrannan penkit, auringonlaskut ja katuravintolan herkut kokematta.

Jos lokeroinnin turvasta uskaltaa astua ulos ja ottaa jokaisen ihmisen vastaan uteliaasti ja avoimesti, avautuu mahdollisuus seikkailuihin ja elämyksiin, jotka vain toisen tarinaan ja elämään kurkistaminen voi antaa.

Sukupuolia ei ole kaksi. Niitä on seitsemän miljardia ja risat.

Jos sukupuolen moninaisuus -teema ei sinua kosketa mitenkään – anna olla, älä tee asiasta numeroa. Lokeroimalla ja ajamalla ihmisiä koppeihin tekee väkivaltaa. Pura lokerot mielestäsi, leikkaa lukot auki, polje laatikot lyttyyn. Anna ihmisille ympärilläsi tilaa elää ja rakastaa. Se ei ole sinulta pois.

Kun lukot on leikattu, on kaikkien helpompi hengittää.

Zikamainen juttu

Posted on by
Vastaus
mosquito-on-my-hand

Kuva: Sergio Sanchez /freeimages.com

Hyttysen pistosta tarttuva Zika-virus leviää Latinalaisessa Amerikassa. Tulehduksen epäillään aiheuttavan raskaudenaikaisia sikiöepämuodostumia, kuten pienipäisyyttä, mikrokefaliaa. Pelkästään Kolumbiassa arvioidaan olevan yli 20.000 tartunnan saanutta, joista parituhatta olisi raskaana olevia naisia.

Monessa Etelä-Amerikan maassa on painettu paniikkinappulaa. Tartuntoja olisi mahdollista ehkäistä hyttysten lisääntymispaikkoja, eli seisovia vesilätäköitä hävittämällä, sekä pitkälahkeisilla vaatteilla ja hyttyskarkotteella. Tästä huolimatta osassa maita on annettu myös suositus välttää raskaaksi tulemista. Näin myös Kolumbiassa.

Kävin Kolumbiassa pari kuukautta sitten. Vierailin muun muassa Väestöliiton sisarjärjestössä Profamiliassa. Tapasin myös paikallisen lastensuojelujärjestön edustajia. Näiden tapaamisten perusteella ohje välttää raskautta on mielestäni vastuuton.

Kolumbian seksuaalikasvatuksen tila on surkea. Profamilia järjestää osassa kouluja seksuaaliopetustuokiota, mutta ne eivät tavoita järjestelmällisesti kaikkia nuoria. Terveydenhuoltojärjestelmä on rikki ja palvelut hajallaan, mikä vaikeuttaa myös ehkäisyneuvonnan saatavuutta. Profamilian klinikkaverkosto paikkaa kuntapalveluiden puutteellisuutta, mutta ei yllä maan joka kolkkaan. Abortti on laillinen, mutta vain äärimmäisen rajatuin perusteluin.

Teiniraskaudet ovat tavattoman yleisiä Kolumbiassa. Ilmiön takana ovat ainakin seksuaalinen väkivalta, lapsiprostituutio ja yleisesti tiedon ja palveluiden puute.

Jotta ei-toivotulta raskaudelta voi suojautua, täytyy monen asian olla yksilön ja yhteiskunnan tasolla kunnossa. Yksilö tarvitsee oikeaa tietoa raskaaksi tulemisesta ja ehkäisystä. Pariskunnalla tulee olla yhteinen motivaatio ja halu käyttää ehkäisyä. Ehkäisymenetelmiä täytyy olla helposti saatavilla, niiden tulee olla turvallisia, luotettavia ja juuri kyseiselle henkilölle sopivia, myös taloudellisesti. Tämä edellyttää toimivia palveluita. Näidenkin yläpuolella ovat yhteiskunnan arvot ja asenteet, se miten tärkeinä seksuaalioikeudet nähdään, miten kansalaisen oikeus tietoon, palveluihin, koskemattomuuteen turvataan.

On vastuutonta vaatia pitäytymään raskaudesta, jos kansalaisilla ei ole tietoa ehkäisyn käytöstä, eikä palveluita ole olemassakaan.

 

 

PrincessNala2001:llä on patti alapäässä

Posted on by
Vastaus
Miilan blogi_29012016

Kuva: Martin Walls /freeimages.com

25.1.2016 klo 19.45: Veera, 14, on suihkussa. Kädet pesevät kehoa totutussa järjestyksessä: hiukset, kasvot, kainalot, peppuvako… Sormet pysähtyvät. Toisessa ulommassa häpyhuulessa on patti. Veeran pulssi kiihtyy hieman. Sormet tutkivat tarkemmin. Veera puristaa pattia kevyesti. Se aristaa. Järkytys ravistaa kehoa.

– Syöpä. Minulla on syöpä. Ihan niin kuin mummolla.

Lämmin suihkuvesi huuhtoo huolen kyyneleitä. Kylpyhuoneen peilissä on vieraat kasvot. Kaikki tuntuu uudelta ja oudolta.

Klo 20.10: Isä paahtaa väsynein katsein iltapalaleipiä. Veera tietää, että isän töissä on nyt vaikeat ajat. Pikkuveljelläkin on kolmas korvatulehdus peräkkäin. Veera ei voisi kertoa isälle, mitä suihkussa tapahtui. Hän ei voisi rasittaa isää tiedolla, että tyttärellä on syöpä. Veera tuijottaa paahtoleipää edessään ja miettii, onko tämä viimeisiä iltoja, kun he kolme, isi, veli ja hän istuisivat yhdessä iltapalapöydässä.

Klo 20.40: Veera ei jaksa katsoa telkkaria, vaan sanoo isälle menevänsä nukkumaan. Isän ilme oli kysyvä, mutta Veera sai puristettua sen verran hymyä, ettei isä sano mitään. Matikan koe vain oli jännittänyt päivällä, eipä tässä muuta.

Klo 20.55: Veera vetää peiton päänsä yli ja avaa kännykällä Googlen. ”Patti alapäässä tytöllä” click. Otsikoissa pyörivät vauvapalstan keskustelut. Ei sanaakaan syövästä, mutta sen sijaan uusia huolia; paise, tyrä, visvasyylä.

Klo 21.03: Googlen osumista yhden otsikko kiinnittää Veeran huomion. Patti alapäässä – Siirry nettivastaanotolle – Väestöliitto. Linkin takana Veeraa nuorempi tyttö kysyy alapään patista. Joku on vastannut hänelle asiallisesti ja rauhoittavasti. Vastauksesta tulee turvallisempi olo kuin vauvapalstan keskusteluketjuista. Veera pohtii hetken ja päättää lähettää palstalle oman kysymyksen.

Klo 21.08: Nimimerkki Veera2001 on varattu. Veera katsoo jalkopäässä kerällä nukkuvaa kissaa ja yrittää uutta tunnusta: PrincessNala2001.

Klo 21.20: Veera on kirjoittanut kysymyksensä. ”Hei! Olen 14 vuotias tyttö. löysin tänään alapäästä pienen patin. sitä ei ole ollut ennen. ppatti on kipeä kun sitä puristaa. mikä se voisi olla? en ole ollut sukupuoliyhdynnässä. syöpä? Auttakaa!!!”.

Lähetä click.

26.1.2016: Veeralla on tavallinen koulupäivä. Hän käy välitunnilla kouluterveydenhoitajan oven takana. Terkkari on paikalla taas torstaina. Tänään on vasta tiistai.

27.1.2016 klo 14.01: Veeran sähköpostiin tulee ilmoitus, että kysymykseen on vastattu. Vapisevin käsin hän avaa kännykällä sivun ja lukee vastauksen välitunnilla koulun vessassa.

”Hei! Kiitos kysymyksestäsi! Olet löytänyt kipeän patin alapäästä ja mietit, mikä se on. …”

Vastaus jatkuu hyvänlaatuisten sukupuolielinten finnien kuvauksella ja antaa tarkat ohjeet niiden hoitoon. Se lohduttaa ja kertoo, että pahanlaatuiset syyt ovat hyvin harvinaisia. Vastaus kannustaa keskustelemaan turvallisen aikuisen kanssa tilanteesta ja kysymään neuvoa kouluterveydenhoitajalta varsinkin, jos vaiva ei itsestään helpota parissa päivässä. Vastaus tuntuu huojentavalta. Veera laatii päässään suunnitelman – jos patti ei huomiseen mennessä ole pienentynyt, hän sanoo asiasta isälle. Suunnitelma rauhoittaa.

Klo 19:45 Veera huomaa suihkussa patin aristavan eilistä vähemmän. Patti on myös pienentynyt. Hän suihkuttaa ihon ja limakalvot saamiensa ohjeiden mukaan pelkällä vedellä ja vetää jalkaan puuvillapikkarit, kuten neuvottiin.

29.1.2016: Patti ei arista, eikä sitä oikeastaan edes tunnu enää. Matikankokeesta tuli 8+.

Nuoren avuntarve ei katso aikaa tai paikkaa. Mitä intiimimpi huoli, sitä enemmän tarvetta on matalakynnyksisille, nimettömille palveluille. Sellaisia tarjoaa Väestöliitto osoitteessa www.vaestoliitto.fi/nuoret.

Veeran tapaus on kuvitteellinen.