”Haluaisin ehkäisykapselin, mutta se on ihan liian kallis. Mä en muista syödä pillereitä ja mä pelkään että tuun pian raskaaksi.”
”Mun aikaisempi pillerimerkki oli parempi. Jouduin vaihtamaan halvempaan, kun duunit loppu. Tää uusi merkki aiheuttaa sivuvaikutuksia.”
Väestöliitto on vaatinut nuorille maksutonta ehkäisyä jo reilun vuosikymmenen ajan. Näemme sen tärkeänä nuorten terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja tasavertaisuutta vahvistavana asiana.
Luotettava raskauden ehkäisy maksaa. Suomessa hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ovat harvoja reseptilääkkeitä, joista ei makseta Kela-korvausta, vaan koko summa jää käyttäjälle. Tässä suhteessa Suomi eroaa monesta muusta EU-maasta, esimerkiksi Ruotsista. Sen tietävät tapaamani torniolaisnuoret, jotka hakevat pillerinsä, jopa ehkäisykapselinsa, edullisesti rajan takaa Haaparannasta. Myös kondomit ovat kalliita, puhumattakaan suuseksisuojista, joiden saatavuus on muutenkin kiven alla.
Suomalaisissa kunnissa on kirjava valikoima tapoja toteuttaa nuorten ehkäisypalveluita. Osaan kuuluvat käyttäjälle ilmaiset valmisteet määräajan, osassa jotkin valmisteista, osassa ei mitään. Maksutonta ehkäisyä ajavissa aloitteissa ja kampanjoissa halutaan selkeyttä käytänteisiin sekä tasoitettua alueellista eriarvoisuutta. Erityisen hienoa on, että monet näistä aloitteista ovat lähteneet nuorilta itseltään. Tämä on heiltä vahva viesti: nykykäytännöt eivät riitä, eivätkä ole reiluja kaikille.
Maksuttoman ehkäisyn vaikuttavuutta voidaan tutkia monesta näkökulmasta. Nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa ei-toivotusti raskaaksi tuleminen voi olla monin tavoin negatiivinen elämäntapahtuma. Teinivanhemmuustutkimukset kertovat, että liian varhain vanhemmaksi tuleminen altistaa niin sosiaalisille kuin akateemisille ongelmille ja vaikeuttaa työelämään pääsyä.
Tuore THL:n ja Nuorisotutkimusseuran vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimus kertoi, että nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti teiniraskaus-, abortti- ja seksitautiriskiin. Rikkonainen, vähän koulutettu perhe ja nuoren koulupudokkuus nostivat riskiä.
Nuoren tai hänen perheensä varallisuus ei saisi olla vaikuttamassa mahdollisuuteen käyttää ehkäisyä. Kaikkien nuorten oikeus itsestä huolenpitoon toteutuisi tasa-arvoisemmin, jos ehkäisykuluja ei tulisi. Maksuton ehkäisy tukisi ylipäätään nuoren ja nuoren aikuisen ehkäisyn käyttöä. Jokaisella olisi mahdollisuus löytää se itselle parhaiten passaava vaihtoehto, eikä tyytyä edullisempaan ja huonommin sopivaan. Esimerkiksi ehkäisyteholtaan ylivertaiset kierukat ja kapselit ovat investointeina monella nuorelle liian iso kuluerä.
Tuskin kukaan maksuttoman ehkäisyn puolestapuhuja uskoo, että ilmaisuuden myötä kaikki teiniraskaudet ja abortit katoaisivat. Syyt ehkäisyn laiminlyönnille ovat moninaiset. Maksuton ehkäisy kumoaisi kuitenkin yhden hyvin konkreettisen esteen ehkäisyn käytön tieltä. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin edelleen myös laadukasta ehkäisyneuvontaa ja seksuaalikasvatusta. Työtä esimerkiksi ehkäisyyn liittyvien myyttien purkuun riittää.
Nuorten terveyden edistämiseen kannattaa käyttää kaikki tiedossa olevat tukikeinot, joilla ennaltaehkäistään lukuisia terveydellisiä haittoja, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.
Kuva: freeimages.com
