Toive vanhemmuudesta on monen unelma

Lapsettomuushoitajan ajatuksia 20 työvuoden jälkeen
Arja Laiho

alJoka kuudennella hedelmällisessä iässä olevalla parilla hedelmöittyminen ei tapahdu odotuksista, haaveista ja toiveista huolimatta. Kun raskaus ei ala, alkavat usein mielessä pyöriä kysymykset: Miksi? Miten tämä on mahdollista? Mitä on tapahtunut vai onko mitään?

Jokin asia on provosoinut kuukautiset, vaikka niin ei pitänyt tapahtua.

Kun pettymyksiä tulee ja unelmat kariutuvat päivä päivältä – kuukausi kuukaudelta – ja vuosi vuodelta, jopa 10 vuoden ajan, monet lähtevät hakemaan apua ja selitystä. Usein aikaa kuluu turhan kauan ennen kuin lapsettomuuden todellisuus ja totuus valkenevat tai sen uskaltaa tunnustaa itselleen ja kumppanilleen. Miten niin luonnollinen asia kuin hedelmöittyminen ja raskauden alkaminen voi muuttua painajaiseksi? Epäonnistumista on vaikea hyväksyä ja myöntää.

Aika ei kulu jälkiä jättämättä. Naisen sukusolut ovat saaneet alkunsa jo sikiökaudella eivätkä enää uusiudu. Hedelmällisyys laskee iän karttuessa, sopivaa lapsentekoaikaa ja kumppania etsiessä ja odotellessa. Sukusolujen aihiot ’anemisoituvat’, alkavat vanheta ja menettää toimintakykyä jo 25 ikävuoden jälkeen. Mies tulee perässä, mutta saa nauttia hedelmällisistä vuosista huomattavasti pidempään uusiutuvan luonnonvaransa ansioista.

Hedelmöityshoidot voivat toki auttaa monessa tapauksessa. Niillä voidaan lain mukaan auttaa sekä hetero- ja naispareja että itsellisiä. Hoidoissa voidaan käyttää tarvittaessa sekä omia että luovutettuja sukusoluja. Miespareja ei voida hoitaa, koska sijaissynnytys on Suomessa kielletty. Tasa-arvo eivät toteudu tässä kuten ei monessa muussakaan asiassa elämässä.

Hoitovaihtoehtoja ja erilaisia vanhemmuuden mahdollisuuksia pohditaan aina tarkasti ja yksilöllisesti. Hedelmöityshoidoista tulee usein tuki ja turva. Toive päästä vanhemmaksi, isäksi ja äidiksi, on monen unelma, vaikka omia sukusoluja ei olisi tai niiden toiminta on syystä tai toisesta hiipunut.

Onneksi on olemassa terveitä, epäitsekkäitä ja avarasydämisiä ihmisiä, jotka haluavat auttaa lahjoittamalla omia sukusolujaan tai alkioitaan. Sukusolut ovat arvokkaita sekä luovuttajalle että saajalle. Sukusolu on lahja, jonka arvoa ei voi mitata rahassa. Sen voi tuntea kukin asianomainen sisällä sydämessään.

Pitkän lapsettomuushoitajan urani aikana olen kohdannut jatkuvasti muuttuvan ja monimuotoisen toimiympäristön ja potilasjoukon. Olen saanut ja joutunut arvioimaan vuosien varrella omia asenteitani. Ei ole oikeaa tai väärää mielipidettä. On erilaisia mielipiteitä ja erilaisia ihmisiä. Jokainen kohtaamani ihminen on ollut ainutkertainen omine toiveineen ja unelmineen. Yksilölliset henkilökohtaiset näkemykset ovat olleet tärkeitä vaihtoehtojen ja valintojen löytymiseksi. Kyseenalaistamalla omaa suhtautumistani sekä toisen asemaan asettumalla olen saanut etuoikeuden oppia ymmärtämään koko ajan enemmän ja enemmän lapsettomuuden kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta ihmisen elämässä.

Hoitajana minulla on ollut sekä etuoikeus että haaste nähdä, kuulla, aistia ja tuntea apua hakemaan tullutta etsimään ja löytämään itselleen sopivaa ratkaisua. Olen rohkaissut ja tukenut jokaista luottamaan omaan päätöksentekoon ja kuuntelemaan sydämensä ääntä antamalla riittävästi aikaa ja tietoa. Pelkäämällä ja siirtämällä tosiasioiden näkemistä ja selvittämistä elämä usein jumiutuu, näivettyy ja koteloituu lisäten entisestään stressiä ja tulevaisuuden paineita. Elämä on tarkoitettu elettäväksi joka hetki – ei sitku ja mutku periaatteella, vaan nytku.

Suurinta osaa hedelmällisyyshoitoja harkitsevia tai tarvitsevia voidaan auttaa joko lääketieteellisin menetelmin tai rohkaisemalla ja ohjaamalla löytämään elämälle suunta, tarkoitus ja mielekkyys. Olipa suunnitelma tai hoitopolun tulos mikä tahansa, on tärkeää oppia arvostamaan ja näkemään sen, mitä itsellä on takertumatta vain puutteisiin.

Ettei kukaan jäisi vajavaisuutensa vangiksi, vaan tuntisi itsensä riittäväksi ja kokonaiseksi.

Arja Laiho on Väestöliiton Oulun lapsettomuusklinikan pitkäaikainen lapsettomuushoitaja, joka oli mukana perustamassa Oulun klinikkaa vuonna 1991. Hän toimi klinikalla vastaavana hoitajana ja on koulutukseltaan erikoissairaanhoitaja ja terveydenhoitaja (AMK). Arja Laiho jäi eläkkeelle vuonna 2013.

 

 

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s