Ihmiset pyrkivät yleensä kaikin mahdollisin tavoin turvaamaan lastensa tulevaisuutta ja hyvinvointia. Haluamme jättää nuoremmille sukupolville perinnöksi hyvän yhteiskunnan. Hoemme: nuorissa on tulevaisuus.
Mutta millainen tulevaisuus nuoria odottaa? Tällä hetkellä lähes joka neljäs eurooppalainen nuori on vailla työtä. Eteläisen Euroopan maissa jopa puolet nuorista on työttöminä, Suomessa laskutavoista riippuen joka viides tai kymmenes. Nuoruusiässä jokainen vuosi on tärkeä elämän ja tulevaisuuden kannalta. Nuorisotyöttömyys onkin mielestäni eräs polttavimmista poliittisista kysymyksistä tänä päivänä.
Kun työttömyys pitkittyy, kasvaa nuorten vaara luisua pysyvästi työelämän ulkopuolelle ja syrjäytyä yhteiskunnasta. Tyytymättömyys ja turhautuminen lisääntyvät, jopa viha saattaa kasvaa. Tämä ei ole hyvä pohja hyvälle elämälle tai tulevaisuudelle, sillä voi olla odottamattomia seurauksia.
Viime kesänä Euroopassa pohdittiin nuorisotyöttömyyttä, niin EU-johtajien kuin Eurooppa-neuvostonkin tapaamisissa. Tuolloin päätettiin suositella nuorisotakuuta jäsenmaille ja kohdentaa 6-8 miljardia euroa nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi. Jokainen voi miettiä, onko se riittävästi. Vertailuna voi käyttää sitä, että nuorisotyöttömyyden lasku oli EU:n jäsenmaille vuonna 2012 arviolta yli 160 miljardia euroa.
EU:n suositteleman nuorisotakuun tavoitteena on taata jokaiselle 15-24-vuotiaalle nuorelle työttömälle neljän kuukauden sisällä työpaikka, oppisopimus, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Tämä on hyvä tavoite, mutta vaatii jäsenmailta toimia ja ideoita. Se vaatii yhteistyötä poliitikoilta, virkamiehiltä ja työnantajilta. Todellista tahtoa ja valmiutta työllistää ja kouluttaa nuoria.
Nuorten pitää myös itse päästä osallistumaan ja määrittämään, mikä on se hyvä elämä ja yhteiskunta, jossa he haluavat elää. Työympäristö ja työtavat muuttuvat ja kehittyvät, näin muuttuu myös suhde työhön. Arvioiden mukaan jopa kymmenet ammatit katoavat tulevaisuudessa.
Mitä ja miten nuoret itse haluavat tulevaisuudessa työskennellä? Nuorten omat startupit, yritys- ja ajatushautomot voivat olla hyviä keinoja, joiden avulla he voivat itse työllistää itseään. Pelialan ja digimaailman työllistämismahdollisuuksista meillä on jo tuntumaa, tulevaisuus voi tuoda monia muita uusia mahdollisuuksia. Nuorten yrittäjyyttä tulee tukea lisäämällä neuvontaa ja poistamalla byrokratian esteitä ja kehittämällä freelancereiden ja muiden pienyrittäjien sosiaaliturvaa.
Tulevaisuuteen luottavat, hyvin koulutetut ja osallistuvat nuoret ovat yhteiskunnallinen ja taloudellinen voimavara ja paras tae rauhanomaiselle kehitykselle.
Kuinka keskeinen kysymys nuorisotyöttömyys ja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen eurovaaleissa on ja mitä ratkaisuehdotuksia ehdokkailla on? Sitä jäämme malttamattomina odottamaan.
Väestöliiton blogi 