Suomen talouden kehityksen skenaarioissa on väestökehitys otettava jatkossa vakavasti. Väestö ikääntyminen on meillä ollut pitkään jo tiedossa. Sen mukanaan tuomiin kustannuksiin varaudumme tehdyllä eläkeiän nostolla ja esimerkiksi sote-uudistuksella ja panostamalla aktiiviseen ikääntymiseen. 

Syntyvyys on alentunut Suomessa jo noin kymmenen vuoden ajan. Nyt syntyy 25% vähemmän lapsia kuin 2010-luvun alussa ja olemme päätyneet EU-maiden seitsemänneksi alhaisimman syntyvyyden maaksi.

Nykyisellä vauhdilla Suomen väestömäärä alkaa alenemaan 2030-luvulla. Muiden Pohjoismaiden kehitys on toisenlainen. Väestömäärän kääntymisellä laskuun on talouden kannalta vaikutuksia työn tarjontaan, markkinoiden kokoon, maan houkuttelevuuteen investointikohteena sekä koulutus- ja eläkejärjestelmän kestävyyteen. Vähenevän väestön yhteiskuntapolitiikka on oma taitolajinsa, johon on valmistauduttava.

Väestöpolitiikka ei ole syytä pelätä

Väestöpolitiikkaan saatetaan Suomessa joskus suhtautua pelokkaasti. Syytä pelkoon ei ole. Suuremmat riskit tulevat siitä, jos emme käytä parasta mahdollista tietoa muutosten ennakoimiseksi, niihin vaikuttamiseksi ja sopeutumiseksi.

Edellisen kerran aiheesta käytiin laajempaa keskustelua vuonna 2003, kun hallitukseni antoi eduskunnalle väestökehitystä ennakoivan tulevaisuusselonteon. Siitä lähti itse asiassa liikkeelle sote-uudistusta ennakoiva kuntien PARAS-hanke.

Suomessa on aika avata keskustelu siitä, mikä on suotava ja toimiva väestön koko ja rakenne, miten muutoksiin sujuvasti sopeudutaan ja mihin väestötrendeihin voidaan itse vaikuttaa. Väestön määrä, ikärakenne, alueellinen kehitys sekä ihmisten hyvinvointi ja osaaminen vaikuttavat olennaisesti kansantalouden kasvumahdollisuuksiin.

Hallitus onkin keskustelun pohjustamiseksi laittanut liikkeelle väestöpoliittisen selvitystyön, jota tekee Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Tässä työssä painopiste on syntyvyyskehityksen arvioinnissa ja vaikuttamisessa. Se valmistuu helmikuun alussa hyvissä ajoin ennen hallituksen puoliväliriihtä, jossa voidaan tehdä myös politiikkatarkistuksia. Väestökehitys liittyy toki myös moniin muihin hallituksen hankkeisiin kuten kansalliseen lapsistrategiaan sekä koulutuspoliittiseen selontekoon. Kestävä väestökehitys on välttämätön osa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. 

Maltillinen väestönkasvu on tae vakaalle kehitykselle

Helsingin Sanomat muistutti pääkirjoituksessaan joulukuussa siitä, että päättäjät voivat vaikuttaa paljonkin väestökehitykseen, myös syntyvyyteen. Vaikka aihe on herkkä ja arkakin, myös poliitikkojen on siitä kyettävä keskustelemaan.

Yhdyn Helsingin Sanomien arvioon siitä, että maltillinen väestönkasvu takaa vakaan yhteiskunnallisen kehityksen. Siksi tarvitaan viisaita politiikkatoimia mutta ennen kaikkea laajaa asennemuutosta siitä, että jokainen lapsi on tervetullut. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on aivan liikaa keskusteltu lasten rasituksista milloin työpaikoille, urakehitykselle kuin muulle elämälle. Sitä niittää, mitä kylvää! Suomalaiset saavat selvästi vähemmän lapsia, kuin mitä toivoisivat. Miten voisimme paremmin tukea ihmisiä toteuttamaan omaa lapsilukutoivettaan? Voisimme aloittaa siitä, että käännämme sanajärjestystä ja puhumme ”perheen ja työn yhteensovittamisesta”.

Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa

Syntyvyyden kasvun ohella tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa. Ilman maahanmuuttoa Suomen väestömäärä pienenisi jo nyt. Talouden kasvu syntyy yhä tuottavuuden kehityksestä ja riittävästä työvoiman ja työnteon määrästä. Monessa osassa maata on jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta.  Työperäinen maahanmuutto on yksi keino kasvun edellytysten parantamiseen. Se on osa ratkaisua niin paremman huoltosuhteen kuin alueellisesti epätasaisen väestökehityksenkin kannalta.

Ehdotin syyskuussa Väestöliiton väestöpoliittisen ohjelman lanseerauksen yhteydessä uudenlaista aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Moni huippuosaaja niin tutkimuksen kuin start up-yrittämisen alalla eri puolilla maapalloa saattaa miettiä itselleen ja perheelleen turvallista ja vakaata arjen ja elämän ympäristöä. Etätyö ja digitaaliset yhteydet antavat mahdollisuuden tehdä työtä monipaikkaisesti jopa eri maanosien välillä. Erityisasiantuntijoille tulisi luoda ripeästi uusi nopean oleskelu – ja työluvan pikalinja.

Suomella on ollut maailman onnellisimpana maana vetovoimaa jo aiemmin mutta korona-pandemian hyvän hallinnan jälkeen kiinnostus on lisääntynyt. Tämä tuo meille uudenlaista väestöpoliittista liikkumavaraa. Talent Boost –toimenpideohjelman merkeissä ministeriöt tekevät jo yhteistyötä korkeakoulujen, maakuntien ja kaupunkien kanssa. Tavoitteena on nostaa Suomen houkuttelevuus osaajille ja heidän perheilleen uudelle tasolle. Ohjelmassa painopisteinä ovat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset osaajat samoin kuin työvoimapulasta kärsivät alat.

Parhaillaan esimerkiksi Helsingin kaupunki houkuttelee osaajia Piilaaksosta lupaamalla asuinpaikan ”jossa ei tarvitse kärsiä unettomista öistä poliittisten myllerrysten, turvattomuuden tai luonnonmullistusten takia.”

Pikalinja erityisosaajien työperäiseen maahanmuuttoon

Hallitus päättikin budjettiriihessä valmistella ehdottamani pikalinjan erityisosaajien työperäiseen maahanmuuttoon. Työ- ja elinkeinoministeriö on ryhtynyt toimiin.  Tänä vuonna tullaan ottamaan käyttöön nykyistä ketterämpi kahden viikon lupaprosessi erityisosaajille. Uutta mallia pilotoidaan Intiassa ja Piilaaksossa.

Jatkossa myös kaikkien muiden työlupien käsittelyprosessia nopeutetaan niin että päästään hallituksen asettamaan kuukauden käsittelyajan tavoitteeseen. Samoin Suomessa korkeakouluopintoja suorittavien ulkomaalaisille pitäisi saada työlupa automaattisesti 2-3 vuodeksi opintojen jälkeen.

Lupaus voi kuulostaa epäuskottavalta niistä, jotka ovat pettyneet maahanmuuttoviraston hitaisiin prosesseihin ja perheenjäsenten maahantulon odotteluun. Mutta toimiin sitoudutaan nyt tosi mielellä. Muuhun meillä ei ole varaa. Uudistus edellyttää eri ministeriöiden yhteistä tavoiteasettelua, lainsäädännön kokonaisuudistusta sekä prosessien digitalisaatiota.

Suomi voi olla jatkossa uranuurtaja siinä, miten osaamme uudistaa yhteiskuntaamme toimivaksi myös ikääntyvän väestön oloissa. Uutta ajattelua ja luovuutta sekä aktiivista väestöpolitiikkaa tarvitaan, jotta pystymme pitämään yllä upean hyvinvointiyhteiskuntamme!

Ministeri Matti Vanhanen