Aikamala mikä houkutus. Netissä oli myytävänä samanlainen pinnasänky kuin mulla ja veljellä pienenä (ja ehkä kaikilla 70-luvulla syntyneillä suomalaislapsilla).
Se ei mene kasaan, Olisin ehkä muuten ostanut sen.
Olen jo pilannut sen kohtalojutun, ettei vauvaa tule, jos sille hankkii juttuja valmiiksi. Meillä nimittäin oli vanhan kodin autotallissa yli vuoden verran yhden ystäväpariskunnan kaikki vauvavehkeet, myös sänky.
Haettiin tavarat sinne heti ensimmäisessä kuussa, kun en enää käyttänyt ehkäisyä. Niitä oli silloin tyrkytetty meille jo vuoden verran.
Kuorma oli niin kiikkerä, etten halunnut ajaa. Autossa ei kuitenkaan ollut tilaa kahdelle, joten kävelin perässä. Oli lämmin ilta niin kuin aina Afrikan kesällä. Hämärsi mutta vitkastelin tiellä, sillä en halunnut joutua auttamaan sängyn kantamisessa – kun painavien juttujen nostaminen ei ehkä ole hyväksi, jos on raskaana.
Se oli kuulkaa ihan ruma sänky se. Tosi paksusta lastulevystä tehty ja hempeän violetiksi maalattu.
Väestöliiton blogi 
Mulla on lapsuudenkodissa entisen oman huoneeni kaapin pohjalla yksi froteinen, kirkkaan värinen potkupuku jonka joskus haluaisin omalle pienelle laittaa päälle. Sen enempää vauva-juttuja en ole tullut hankkineeksi.. tosin ihana rakas ystäväni juuri vähän aikaa sitten kertoi, ettei myy mitään alle vuoden ikäisen vauvansa tarvikkeita pois, koska hän tietää meidän kohta tarvitsevan niitä. Ihana kamu ❤
TykkääTykkää
Mulla taas menee juuri vauvanvaatteiden kohdalla joku psykologinen raja. En osaa yhtään kuvitella hankkivani yhtäkään vaatetta ennen kuin kaikki on ihan varmaa.
Mutta seuraavat mulla on:
1) Villaviltti, 1 kpl. Ostin sen vuosi sitten, koska siinä toteutui kaava, jota mun on miltein mahdotonta vastustaa: laadukas materiaali + kirpputorihinta – 50% kirpputorihinnasta.
2) Lastenkirjoja, mittaamaton määrä. Olen ostanut niitä aina. En tiedä mitä teen, jos Lily ei ole lukuihmisiä.
TykkääTykkää
Aah, lastenkirjat! Sama! Vaikka olen haaveillut lapsesta vasta about muutaman vuoden, omiin lastenkirjoihini olen suhtautunut todella tunteellisesti niin kauan kuin muistan – teinistä asti. Vintillä on pahvilaatikko, johon on hyvin huolellisesti säilötty Grimmin sadut, kaikki Koiramäet, Piilomaan pikku aasi ym. rakkaat. Vaikka en ikinä saisi omaa lasta, aion pakottaa esimerkiksi keväällä syntyneen siskoni pojan kuuntelemaan läpi kaikki ne kirjat mun lukemana.
TykkääTykkää
Olen saanut masennusoireita. Keksin sitten huvittaa itseäni lukemalla artikkelia syöpäsairauksista. Vaihdoin syöpäsanaston lapsettomuussanastoon. Kiitos mustahuumori! Sain sentään vielä (vinon) hymyn kaivettua naamalle aivojen sopukoista. Nyt ymmärrän, miksi työpaikoilla, joissa sietokykyä koetellaan, on aivan omanlaisensa huumori.
Fakta jota en tiennyt: ” Useampi kuin joka kolmas sairastuu elämänsä kuluessa johonkin syöpätautiin. Lopulta suurin osa kuolee aivan muihin syihin kuin syöpään. ”
TykkääTykkää