Minne katosi median vastuu?

Keskustelua hormonaalisen ehkäisyn aiheuttamista veritulpista on käyty viime viikot joka puolella, tiedotusvälineissä, välitunneilla, kahvipöydissä.

Keskustelu on aina hyväksi. On tärkeää muistuttaa tyttöjä ja naisia heidän oikeudestaan saada laadukkaita ehkäisypalveluita, joissa myös ehkäisyvalmisteiden haittavaikutuksista puhutaan avoimesti.

On myös perusteltua muistuttaa ammattilaisia siitä, mitä hyvä ehkäisyneuvonta pitää sisällään. Hormonaalisen ehkäisyn aloitus sisältää aina huolellisen riskitekijöiden kartoituksen ja asiakkaan neuvonnan.

Nuorten naisten äkilliset sairastumiset ja kuolemantapaukset tietenkin järkyttävät ja tapausten myyntiarvon on huomannut myös media. Lehtien otsikot myyvät kauhua ja kuolemaa. ”Vaarallisia ehkäisypillereitä jaetaan ilmaiseksi” (IL 26.9.13), ”Veritulppa tilauksessa? Kohtalokas e-pilleri” (IL 29.8.13), ”Viimeisin e-pillereiden uhri Suomessa 32-vuotias nainen” (AL 22.9.13).

Lööppien tarkoitus on kerätä klikkauksia ja saada kuluttaja ostamaan lehden. Mitä räväkämpää ja tunteisiin vetoavampaa, sitä paremmin käy kauppa.

Mutta kun käsittelyssä ovat terveysteemat ja vieläpä sellaiset, jotka koskettavat myös nuoria, pitäisi lööppimaakareiden malttaa laskea kymmeneen ja juoda muutama kahvikuppi ennen otsikon liikkeelle laskemista.

Mitä nuorempi ihminen, sitä vähemmän hänellä on tietoa, johon lukemansa yhdistää. Vielä vähemmän on kriittistä medialukutaitoa – lehdessä sanottu on usein nuorelle täysin totta. Aikuisenkin voi olla vaikeaa pysyä rauhallisena, jos lehtiotsikko herättää kuolemanpelkoa ja huolta omasta tai vaikka tyttären turvallisuudesta.

Tapasin hiljan kaksi teinityttöä, jotka olivat lopettaneet e-pillerinsä kohuotsikoiden vuoksi. He olivat terveitä nuoria, jotka olivat tyytyväisinä käyttäneet pillereitään jo muutaman vuoden vailla minkäänlaista ongelmaa. Nyt tilalla olivat epäonniset kondominkäyttökokemukset ja jatkuva raskauden pelko.

Missä on median vastuu nuorista lukijoista? Veritulppateemasta uutisoidessaan vastuunsa tunteva toimittaja muistaisi mainita sen, että huolestuvan ihmisen tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle tai vähintään soittaa puhelinneuvontaan ja käydä läpi omaa tilannetta yhdessä ammattilaisen kanssa.

Median arvokas tehtävä on välittää tietoa ja herättää keskustelua. Sen tehtävä ei voi olla hädän lietsonta ja ihmisen epätietoisuuteen jättäminen. Eritoten nuorta lukijaa ei voi ajaa tilanteeseen, jossa hänen on otettava kohtuuton vastuu itsestään, kun tavoittavissa olisi myös koulutettuja ammattilaisia, joiden kanssa vastuun voi turvallisesti jakaa.

Nuorten kanssa työtä tekevänä toivon, että toimituksissa pohdittaisiin hetki, miten tasapainoilla helpon rahan houkutuksen ja vastuullisen tiedotuksen välillä. Myyviä lööppejä saatanee rakennettua toisinkin, onhan meillä bigbrotherit ynnä muut ihan sitä varten.

4 thoughts on “Minne katosi median vastuu?

  1. Itse olen lopettanut e-pillereiden käytön noin kaksi vuotta sitten (olen 22-vuotias), mutta en veritulpan tms. pelossa. En halua käyttää hormonaalista ehkäisyä, koska koen elämänlaatuni heikkenevän sen vaikutuksesta. Mielestäni on myös jokseenkin luonnotonta sekoittaa kehon oma hormonitoiminta, etenkin kasvavassa iässä. Pillereiden lopettamisen jälkeen koen olevani oma normaali itseni ilman huomattavia mielialanvaihteluita/kiukunpuuskia/surumielisyyttä. Normaaleja tuntemuksia toki, mutta ei siinä mittakaavassa mitä pillereitä käytettäessä olivat. Myös ihoni kunto huononi pahasti (nyt taas normaali) ja painoni nousi. Kokeilin useampaa, ehkä kolmea tai neljää eri pillerimerkkiä eikä mikään sopinut minulle. Moni voi toki käyttää pillereitä ilman minkäänlaisia ongelmia, mutta myös siitä, etteivät ne sovi kaikille pitäisi voida puhua. Mielellään tietysti ilman median luomaa hysteriaa, mikä tässäkin tekstissä oli pointti. Faktat, sekä hyvät että huonot, pitäisi kertoa rehellisesti, mutta asialliseen sävyyn.

    Epäonnistuneet kokemukset kondomin käytöstä kertovat mielestäni siitä, että kondomin käytöstä toimivana ja hyvänä ehkäisyvälineenä (huom. sukupuolitaudit) ei puhuta tarpeeksi, koska e-pillerit ovat ensimmäinen ehkäisykeino, jota nuorille tytöille suositellaan (minulle 14-vuotiaana).
    Itse en ole myöskään kokenut mitään erityisen huolellista terveyskartoitusta, kysytään onko ollut migreeniä ja jos ei/ei enää niin pillerit kouraan ja that’s it.

    Sitten on vielä tietysti yksi näkökulma, nimittäin ympäristö. Lääkejäämät ehkäisypillereistä ja muistakin lääkkeistä päätyvät kauttamme vesistöihin ja sitä kautta myös kaloihin, joita useat meistä tykkäävät syödä. Vedenpuhdistamot eivät puhdista näitä jäämiä vedestä.

    Tässä yksi mielestäni asiallinen, ei mediaseksikäs artikkeli aiheesta:

    http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2012/06/03/hormonien-kertyminen-vesistoihin-halutaan-kuriin/201230699/12

    Tykkää

  2. Kiitos ’Hormoniton’ hyvästä kommentistasi! Ihan niin kuin kirjoitit, ei hormonaalinen ehkäisy sovi kaikille, mutta osalle se sopii oikeinkin hyvin. Ne, jotka ovat tyytyväisiä ehkäisyynsä, saisivat sitä olla puolestani jatkossakin, eikä heitä pitäisi ahdistella ja pelotella yliampuvilla otsikoilla – se oli blogini juju. Tuo kalojen feminisaatio on kiinnostava ilmiö, jota sietää tutkia enemmäkin. Mitähän muille lääkejäämille tapahtuu vedenpuhdistamoissa, esimerkiksi antibiooteille?
    Kiitos vielä palautteestasi ja hyvää alkutalven jatkoa!

    Tykkää

  3. Päivitysilmoitus: E-pillereiden veritulpan riski hallintaan | HealthBerry Terveysblogi

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s