Oireita

Asteikolla nollasta kymmeneen olen kasin verran varma, että raskaustestin tulos on positiivinen, kun testaan perjantaina.

Olo on samanlainen kuin ensimmäisen inseminaation jälkeen: mahassa painetta ja ajoittaista vihlontaa, aristavat rinnat.

Silloin ensimmäisessä inseminaatiossa munasolu hedelmöittyi, muttei kiinnittynyt – ainakaan kunnolla.

Kasivarmuuteni kattaa nytkin vain munasolun hedelmöittymisen. Ajattelen, että testi on positiivinen samalla tavalla kuin ekan inseminaation jälkeen: että se näyttää varhaisessa vaiheessa hiipuneen raskaushormonin viimeisen pihahduksen.

Jos munasolu olisi myös kiinnittynyt (vai alkioko se jo siinä vaiheessa on?), olisi varmaan tosi vaikeaa uskoa, että se myös pysyy kiinnittyneenä.   Olen ihan liian tottunut olemaan ei-raskaana ollakseni yhtäkkiä raskaana.

Julkaissut Hilkka

Ei-kenenkään-äiti Hilkka (38) ja kahden teinin isä Susi (46) koittavat pykätä vauvan & säilyttää mielenterveytensä ja parisuhteensa. Yritetty on alkuvuodesta 2011, diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Raskaus alkoi vihdoin tammikuussa 2014 kolmen tuloksettomaksi jääneen inseminaatiohoidon jälkeen, ensimmäisestä koeputkihoidosta. (Bonuksena blogissa sopeudutaan Suomeen, ulkomaanelävä Susi ekaa kertaa elämässään ja Hilkka yli kymmenen vuoden maailmalla - etupäässä Afrikassa - haahuilun jälkeen.)

16 kommenttia artikkeliin ”Oireita”

  1. Jännä postaus! Toivotaan, että kasivarmuus muuttuu kymppivarmuudeksi.

    PS. Muuttuuko tää optimistin odotusblogiksi jos..??

    Tykkää

    Vastaus

  2. Voi kun olisi nyt tarrannut kunnolla kiinni eikä päästäisi irti kuin vasta 9kk:n päästä.. Tsemppiä! 😀

    Tykkää

    Vastaus

    1. Kiitos Epa. Tän kaiken jännityksen kunniaksi UNOHDIN muuten eilen illalla JA tänään aamulla ottaa lugesteron-hormonin, jota pitäis käyttää optimaalisten kiinnittymisolosuhteiden takaamiseksi. En ymmärrä, miten voi unohtaa jotain mikä liittyy johonkin, jota haluu hirveesti ja jota ajattelee koko ajan. Kävin kesken päivää kotona tunkaisemassa aamun unohtuneen annoksen sisääni, mutta se ilta-annos jäi täysin väliin. Vaan ei kai yksi unohdus voi olla kohtalokas?

      Tykkää

      Vastaus

      1. Mäkin jouduin eilen pitkään kärvisteltyäni ottamaan buranaa hormonipäänsärkyyn ja nyt pelkään, että homma kaatuu siihen. Mut eiks ne ois sanonu mulle, jos käsikauppalääkkeet sotkis koko stimulaation, eiks niin?
        Mulla on kans noi Lugesteronit ostettuna ja pääsevät käyttöön jos siirtoon asti päästään.. oon ymmärtänyt et ovat aikas ällöjä valumis-tapauksia..? No mitäpä sitä ei tässä vaiheessa tekiskään 😉

        Tykkää

  3. Mä täällä jännitän myös hirmuisesti sun puolesta!! Toivottavasti plussa pärähtää testiin ja jatkuu siitä monta monta kuukautta eteenpäin! 😉 täällä myös jännätään perjantaina testiä (jollei menkat huomenna ala!)

    Tykkää

    Vastaus

    1. Kiitos O. Älä pliiiiis lopeta sun blogia. Perusta ainakin joku ”näin menee” -osio – vaikka päivittäisit vain harvoin? Kaikkea hyvää sinne!

      Tykkää

      Vastaus

      1. 🙂 Kiitos!
        Alkoi kieltämättä jo vähän harmittamaan lapun laittaminen luukulle. Kai sitä on jo aika tottunut avautumaan kaikesta… Katsotaan nyt, ehkä mä jotenkin päivittelen kuulumisiani. Ainakin seurailen sun kuulumisia joka tapauksessa!

        Tykkää

Kirjoita kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.