Netissä tapahtuu lasten houkuttelua seksuaalisiin tekoihin.

Joskus joku lähettää suorasukaisesti alapään kuvia tai puhe kulkee perse-tissi-muna-linjalla. Sellainen on ällistyttävää ja samalla kiehtovaa lapsesta. Millaisia aikuiset ja aikuisten seksuaalisuus oikein on? Lienee aika tavallista, että lapsikin osaa lopettaa suhteen nopeasti. Kaikkihan näitä kohtaavat. Kikissä, Askissa, Instagramissa ja tusinassa muussa.

Tunnemanipulaatiota käyttäviä on vaikeampaa vastustaa. Tarjoutuu ”tosiystävää”, ”aikuiskaveria”, ”ymmärtäjää”, ”asiantuntijaa” ja ”opettajaa” joka lähtöön. Keskusteluja avautuu helposti.

Yleensä lapsi tuntee olevansa vahvoilla ensin. Hän tuntee olevansa itse vallassa tai jonkinlainen armollinen ystävä, kun ihan vitsillä viestittelee jonkun yksinäisen kanssa. Tai tuntee olevansa ihailtu, nähty ja kuultu, kerrankin ”syvällisesti”.

Groomingin tunnemanipulaatio netissä voi olla lapselle äärimmäisen palkitsevaa. ”Mä oon jo aika iso. Toi tyyppi kuuntelee ja ymmärtää. Se on mun puolella. Se taitaa vähän tykätä musta… Tää on kiehtovaa ja kiihottavaa…”

On mukavaa kirjoitella aina paikalla olevan ystävällisen nettikaverin kanssa ja onhan se pian jo vähän velvollisuuskin, kun toinen sanoo: ”Mä oon niin yksin, ei mulla oo yhtään hyvää kaveria. Sulla on varmaan sata! Eihän tämmösen kanssa kukaan halua aikaansa kuluttaa…”

Tyyppi kuvailee itseään juuri sillä tavoin, kuin arvelee herättävänsä tunteita. Myötätuntoa, ihastusta tai jotakin. Kaikki humpuukia, mutta netissä on helppoa esittää. Tunteet syntyvät lapsenhuoneen yksinäisyydessä, rivien välistä, hymiöiden kautta kuviteltuina. Nettiteeskentely on maailman helpointa!
Ja lapsi on tunteella mukana. ”Mulla on intiimi suhde ja oma salainen ihailija… Olen ihailtu ja kiinnostava…? Haluan kokea lisää…!”

Aluksi leppoisa jutustelu kiristyy tunnelmaltaan vasta myöhemmin. Perääntyminen ja viestien lopetus tuntuvat ensin täysin helpoilta. Puhutaan arjen asioista, kuten mopoista, koulusta, kavereista ja perheestä. Tyyppi alkaa tuntua arkiselta ja tutulta. Moikataan, vitsaillaan ja toivotellaan öitä ja päiviä läheisen kevyeen tapaan. Turvallisuuden tunne.

Kehuminen synnyttää lapselle hyvän mielen. Tyyppi tietää sen hyvin. Hän tiputtelee keskustelun lomaan kehaisuja. Hän antaa sitä, mitä lapsi janoaa. Hän kokeilee vähän kaikkea, kehuu ulkonäköä, kypsyyttä, rohkeutta tai aikuisuutta. Hänellä on aina aikaa ja lämpimiä sanoja juuri tälle lapselle. Miten onnekas lapsi onkaan!

”Nettiystävä” käyttää kaikkia mahdollisia tunnetaitoja saadakseen lapsen luottamuksen. Ehkä hän jopa vaatii ykköspaikkaa uskottuna ystävänä. Nyt alkaa syntyä jo vaatimuksen ja velvollisuuden tunne. Enää lapsi ei pystykään kokonaan katkaisemaan ”ystävyyttä”. On pakko roikkua langoilla. Ainahan sille voi jonkun viestin pistää silloin tällöin. Pian lapsi tuntee olevansa hänelle velkaa. Uskollisuutta, ystävyyttä tai vastauksen.

Tyyppi kysyy molemminpuolista luottamusta. Lapsenkin pitää avautua, koska toinenkin avautuu. Hän edellyttää ymmärtämystä sekä läheisyyttä. Näin syntyvät ensimmäiset silmukat yhteisten salaisuuksien kudelmaan.

Jossain vaiheessa tyyppi pyytää tapaamista tai luokseen käymään. Tai sitten puhe lipsahtaa seksuaalisuuteen ”ihan vain kaverina, aikuismaisessa hengessä”. ”Onko sinua koskaan suudeltu?” tai ”Kosketteletko koskaan itseäsi?” Tällaiset heitot ujutetaan muun viestinnän lomaan. Ja jos niihin vastaa, keskustelu kiihtyy. ”Mä vähän selitän”. Ja kehuu lasta fiksuksi ja rohkeaksi, ikäiseksesi niin tavattoman kypsäksi.

Kun puhe menee yksityisille urille, sen vauhti kiihtyy ja jännite lisääntyy. Lapsi voi kuvitella olevansa turvassa ja piilossa omassa sängyssä. Kuitenkin kaikki keskustelut tallentuvat tyypin koneelle. Hän avautuu lisää, lähettää kuvia ja kinuaa kuvaa tai webbikameralla otettua pätkää.

Tässä kohden juttelussa on niin intiimi, kiihkeä, luottamuksellinen ja lämmin tunnelma, että se vie mukanaan. Näin ainakin poliisin mukaan usein on. ”Mä rupeen neuvoon sua. Panohommat on ihan cool. Pitäähän sun jo päästä pikkase kokeilee. Lähetä kuva sun mirristäs/kepistäs niin katotaan, mis kunnos se on!” Elleivät lämpimien tunteitten keinot enää tepsi, tekijä käyttää kylmiä tunteita. Jos lapsi on kovin hämmentynyt, hän menee vielä helpommin lankaan. Silloin madaltuu kynnys totella, kun ”paras ystävä” tai ”reilu kaveri” ehdottaa. Tai tarjoaa kuvista rahaa.

Kerran lähetetty viesti tai kuva on ikuisesti vastapuolen hallussa. Moni ei tajua, että näillä kuvilla ihan pian kiristetään lisää tai vaaditaan tapaamista, jotta saisi kuvan takaisin. ”Miltä susta tuntuisi jos kaikki teidän koulussa näkee sen kuvan? Saat sen jos tuut hakemaan ;)” Hän voi jakaa sen koko maailmalle koska tahansa tai vedota siihen loputtomiin.

Kun lapsi alkaa epäillä tilanteen turvallisuutta ja normaaliutta, voi olla, että hän on jo ansassa. Lapsi on ihan pulassa ja kylmä koura kuristaa kurkkua. Tosi moni jää yksin, ymmälleen ja alistuu. Vaikeita tilanteita, vaikeita tunnekuohuja. Eikä moni edes arvaa, että vastapuolena on ehkä täysin tunnekylmä huipputaitava manipuloija. Ja vaikka arvaisikin, niin yrittää kääntää sen lapsenpäässään jotenkin siedettävämmäksi ajatukseksi. ”Sehän on se reppana. Ei se mitään pahaa mulle uskalla tehdä.”

Valttikortteja on tyypillä monta: häpeä, myötätunto, ystävyys, syyllisyys… ”Sinähän tässä olet itse kysynyt ja lähettänyt kuvat!” Syyllisyyden tunne on tosi rankka. Hän ehkä maalaa lapsen pieniäkin tekoja kielletyiksi ja rangaistaviksi tai rikollisiksi. Hän hämärtää aikuisen vastuun ja sen, että koko tämä groomaaminen on jo ollut vakava rikos. Hän on syyllistynyt rikokseen lähestyessään lasta seksuaalisilla tarkoituksilla. Mutta lapsi uskoo aikuista ja omaa häpeää ja syyllisyyttä.

Kerro omalle lapsellesi, että umpikujaa ei ole olemassa. Jos vaaran tunne herää, on kerrottava aikuiselle. Ettei lapsi luule, että hänen elämänhallintansa on murentunut tai ettei hänellä olisi vaihtoehtoja. Kannattaa soittaa poliisille. Tai ilmoittaa nettipoliisille. Se, että aikuinen pyytää tai uhkaa tai levittää alaikäisen intiimikuvaa on rikos, ei se, että hölmöyksissään otti sen kuvan.

On tärkeää saada nämä nilkit nopeasti kiinni. Tärkeintä on se, että lapset tietävät, että voivat vetäytyä nettiystävyydestä koska tahansa. Sadat lapset ja nuoret keskustelevat juuri nytkin groomarin kanssa netissä. Heille pitää kertoa, että he eivät ole tehneet mitään väärää tai rikollista, jos ovat olleet ystävällisiä tai hyväuskoisia. Erehdyksiä sattuu ja niistä voi oppia. Oikea ystävä ei kiristä, pakota, eikä painosta eikä käy kauppaa luottamuksella, ystävällisyydellä, rahalla, tavaroilla tai seksillä.

Lue lisää aiheesta http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=3423983