Marraskuun 19. päivänä vietetään edelleen monelle tuntematonta kansainvälistä miestenpäivää. Päivää on vietetty vuodesta 1999 lähtien ja nykyään miestenpäivää vietetään noin 80 maassa ympäri maailman. Miestenpäivän tarkoituksena on edistää myönteisiä miesroolimalleja ja miesten terveyttä, pohtia miehiin kohdistuvaa syrjintää sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Poikien ja miesten saaminen mukaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia edistävään keskusteluun on vaikeaa. Keskusteluun osallistuminen ei aina tunnu kovin houkuttelevalta: miehistä ja maskuliinisuuksista puhutaan usein ongelmakeskeisesti. Puhuminen edellyttää jokseenkin epämukavaa oman asemansa tutkimista ja valta-asetelmien tarkastelua. Keskusteluissa käytetään monesti vaikeita, tunteita ja ristiriitoja herättäviä termejä. Mitä tapahtuu, jos tulee sanottua väärin, tyhmästi tai paljastaneeksi tietämättömyytensä? Tai jos pistetään puhumaan kaikkien miesten puolesta, vaikka haluaisi lähinnä edustaa vain itseään?
Esimerkiksi intersektionaalisuus-käsite tuntuu olevan monelle tasa-arvokeskusteluissa punainen vaate, vaikka sanan on tarkoitus nimenomaan mahdollistaa sen tunnistaminen, että syrjintä- ja väkivaltakokemuksiin vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä sukupuoli. Että kaikilla miehillä, naisilla tai ei-binäreillä ihmisillä ei ole samanlaisia kokemuksia tai elinehtoja.
Monia tuntuu ottavan päähän se, että joissain keskusteluissa miehet esitetään normina, valtaa käyttävinä ja pahimmillaan naisia esineellistävinä ja sortavina. Yhtenäisenä ryhmänä jässiköitä, joihin ei itse koe samastuvansa, joiden väitettyjä etuoikeuksia ei omassa elämässään pahemmin tunnista ja joiden moukkamaisuuksista ei tee mieli kantaa kollektiivista vastuuta.
Olisiko intersektionaalisuus sittenkin aika kova juttu? Miehenä olemisen kokemukseen vaikuttaa moni muukin seikka kuin merkki passissa, kehon piirteet ja oma identiteetti. Eikä pelkästään sellaiset seikat, kuin ihonväri, vamma tai vammattomuus tai seksuaalinen suuntautuminen, vaan myös vaikkapa terveydentila, asuinpaikka tai yhteiskuntaluokka. Tai omat ja itselle tärkeiden ihmisten perityt, sisäistyneet ja kehittyneet asenteet ja kokemukset siitä, voiko omaan elämäänsä vaikuttaa.
Poikien Puhelimen miestenpäivän tervehdyksessä puhutaan karvoista, koska karvat ovat usein toistuva aihe keskusteluissamme murrosikäisten jätkien kanssa. Milloin niitä tulee, mihin niitä tulee, miksi niitä tulee? Karvojen ilmestymisestä, määrästä ja väristä ilmaistaan palveluissamme iloa ja pettymystä, karvoista väännetään vitsejä ja niistä eroon pääsemiseksi kysytään sheivausvinkkejä. Vaikka tiukkoja sukupuolinormeja on monella tavalla höllennetty, karvoihin liittyy edelleen omansa.
Sukupuolinormien vaikutuksista sekä poikiin ja miehiin kohdistuvista odotuksista puhutaan myös vaikkapa silloin, kun mietitään, miten ihastuksen kohdetta uskaltaisi lähestyä tai miten kieltäytyä seksistä, kun asia ei vielä tunnu ajankohtaiselta. Kun puhutaan jatkuneesta kiusaamisesta, josta ei isälle uskaltanut kertoa, koska miehenä pitäisi osata itse antaa kiusaajilleen pataan. Kun puhutaan sodasta, jossa niin julmaan hyökkäykseen kuin läheistensä ja maansa puolustautumiseenkin osallistumiseen liittetään valtavasti sukupuolittuneita käsityksiä ja odotuksia.
Kun puhutaan siitä, kelpaanko sellaisena kuin olen: ujona, rohkeana, haavoittuvaisena, tilaa vievänä, moitittuna, rakastettuna. Karvaisena tai karvattomana.
Oikein hyvää miestenpäivää!
Kiitos, olipa virkistävä ja ravisteleva kirjoitus. Ei miestä, naista tai ketään kannata ruveta määrittelemään, millainen muka on. Toivottavasti määrittelyn tarve ja sitä kautta ikävä vallankäyttö vähenee. Hyvää miesten päivää!
TykkääTykkää