Ärsyttävätkö hammastahnan jäljet lavuaarissa?

Puolison maiskutuksen ääni kantautuu korviini, kun luen aamulehteä. ”Miten se voikin olla niin ärsyttävää, vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen”, toteaa asiakas vastaanotollani. Tämä on inhimillistä ja elämään kuuluvaa, mutta kuitenkin niin rasittavaa monelle pariskunnalle.

Arki on joskus julmaa elämästä selviytymistaistelua myös parisuhteelle. Puolison huomioiminen arjessa käy joskus työstä, mutta maksaa vaivan. Pienikin huomionosoitus, kun puoliso tulee väsyneenä kotiin, voi muuttaa arki-illan ihanaksi yhteiseksi hetkeksi kinastelun sijaan. Koskettaminen ja silittäminen vähentävät stressiä ja tuovat hyvää oloa molemmille. Joskus on parempi silittää kuin puhua. Aamusuukko, iltasuukko ja lähtösuukko tuovat arkeen hyvää yhteistä meininkiä

Onko seksiä vai onko arki vienyt erotiikalta siivet? Yhteisiin hetkiin tarvitaan aikaa ja iloa. Parisuhteen hoitamiseen tietoa, ymmärrystä ja tilaa.

Yhteinen aika jää nykyään usein vähiin kiireisessä arjessa. Tutkimusten mukaan vain 1/3 pareista omaa lähtökohtaisesti riittävät parisuhdetaidot mennessään yhteen. Tämä yhdistettynä siihen tietoon, että parisuhteen ristiriidoista 2/3 on ratkaisemattomia, antaa ymmärrystä sille, miksi niin monet parit kärsivät huonosta kommunikaatiosta ja riitelystä. Parisuhdetaitoja – toimivaa vuorovaikutusta, läheistä tunneyhteyttä ja ristiriitojen ratkaisukykyä –  voi onneksi oppia.

Jokaisella on oikeus hyvään ja tyydyttävään seksielämään. Onhan seksuaalisuus yksi perustarpeistamme. Myös seksitaitoja ja yhteistä nautintoa voi ja pitääkin opetella.

Eriikka Sailo

 

Suomalaisten tärkeät parisuhdetaidot

shutterstock_229453000Suomalaisten parisuhteilla menee hyvin. Vähän yli kolmasosa sekä naisista että miehistä pitää tuoreiden FINSEX-kyselytietojen perusteella parisuhdettaan hyvin onnellisena ja reilut 80 prosenttia kokee suhteensa melko onnelliseksi. Onnellisuus on lisäksi kehittymässä entistä suotuisampaan suuntaan. Useimmat parit kertovat olevansa valmiita tekemään jopa kaikkensa, jotta heidän parisuhteensa kestäisi, ja lisäksi he kokevat oman suhteensa olevan parempi verrattuna muiden parisuhteisiin. Tämä voi kuulostaa yllättävältä mediaympäristössä, jossa korostuvat tarinat parisuhdeongelmista ja uutiset avioeroista.

Erityisen onnellisia ovat suhteet, joissa koetaan, että on kumppanin silmissä aidosti hyväksytty ja arvostettu ja joissa kumppaniin voi luottaa vahvasti kaikissa asioissa. Kun näihin ominaisuuksiin yhdistyy kokemus siitä, että elämälle voidaan asettaa päämääriä yhdessä, ja että kaikista asioista voidaan keskustella avoimesti yhdessä, niin tuloksena on yhteenkuuluvuuden tunne. Yhteenkuuluvuuteen sisältyy hyvin tärkeä tunne siitä, että kumppanilta voi saada henkistä tukea aina sitä kaivatessaan. Tällainen parisuhde on erinomainen puskuri ulkoa tulevia paineita ja ongelmia vastaan.

Nykypäivän parisuhteiden iso haaste on riittävän yhteisen ajan löytäminen. Naiset toivovat yhteistä aikaa vielä merkittävästi miehiä enemmän. Haasteita kohdistuu myös siihen, miten turvata riittävän aktiivinen ja tyydyttävä intiimielämä puolison kanssa. Miehet toivovat lisää tätä aktiivisuutta naisia useammin. Näitä asioita arvioitaessa ja aikataulutettaessa on hyvä pysähtyä miettimään, mikä omassa elämässä lopulta on tärkeää ja pysyvää ja mikä tuottaa itselle kaikkein suurinta ja palkitsevinta nautintoa. Hyvin monet jakavat nämä parhaat asiat ja tunteet puolisonsa kanssa. Me ihannoimme rakkautta, mutta muistammeko oikeasti pysähtyä rakastamaan ja pitämään toista hyvänä?

Ristiriitojen sopiminen on parisuhteiden erityinen taitolaji. Suomalaiset ovat siinä aika hyviä. Tätä todistaa se, että kolme neljästä sekä naisesta että miehestä kokee, että molemmat antavat parisuhteessa yhtä usein toisilleen periksi riitatilanteissa. Tämä tuottaa tunteen suhteen oikeudenmukaisuudesta ja rohkaisee tuomaan jatkossakin esille omaa mieltä kaihertavia asioita.

Kaikissa suhteissa ei kuitenkaan toteudu Happy End. Kaltevalle pinnalle joudutaan silloin kun ristiriitoja ei onnistuta sopimaan tai itselle jää tunne, että joutuu joustamaan toiselle liian usein. Ihminen tuntee vetävänsä kivirekeä, jossa toinen on jarrumiehenä.

Eroa parisuhteesta ei mietitä siksi, että toinen ei tee tarpeeksi kotitöitä tai siksi, että hän ei huolehdi omasta mielestä riittävästi yhteisistä lapsista. Eron kannalta vakavampaa on se, jos toinen ei ole paikalla silloin kun häntä erityisesti kaipaisi tai jos hänen kanssaan ei voi jakaa itselle kaikkein tärkeimpiä asioista. Näihin asioihin kuuluu tärkeänä intiimielämä ja päivittäinen fyysinen kosketus. Jos rakastelu loppuu, loppuu usein myös tunne aidosta yhteenkuuluvuudesta. Avoin syli on puolestaan viesti siitä, että halu yhteisen elämän jatkamiseen on tallella.

Ehkä päivä

shutterstock_147967079Haloo?
Hei
Mitä kuuluu?
Kaikki on hyvin, miten sinulla menee?
Ihan ok. Onko postia?
Laskuja ja mainoksia, ei muuta erityistä.
Onko kukaan kysellyt?
Ei.
Mitä lapsille kuuluu?
Mille lapsille?
Meidän lapsillemme.
Kuka siellä on?

Pitkässä suhteessa eli sellaisessa, joka kestää aamuyötä ja krapulaa pidemmälle, on monenlaisia tilanteita. Toisinaan sitä miettii, mistä oikein on kysymys? Tämä suhde? Tahdonko ja mitä tahdon? Ellen uskalla, mikä minua estää? Miten vähän minulle riittää?

Ehkä pelkään jotakin, mitä muutos toisi tullessaan. Pelko tuntuu sulkevan monta hyvää asiaa suhteen ulkopuolelle.

Onko tärkeintä ja järkevintä vain sopeutua siihen millaiseksi elämä yhdessä muodostuu –  ehkä… siis sen sijaan, että sitä vain aina odottaisi ja toivoisi jotain, mistä ehkä voisi tulla onnelliseksi.

Ehkä on käynyt niin, että Me jäimme ilman jotakin tärkeää ja nyt on liian myöhäistä, meille ei jää ollenkaan aikaa tai ehkä emme osaa käyttää enää yhteistä aikaa toisillemme?

Lomalta palattuani olen käynyt monenlaisia keskusteluja ihmisten kanssa, jotka pohtivat suhteen merkitystä ja tärkeyttä elämässään.

Ehkä kuitenkin on vielä mahdollisuus muuttaa totuttua. Kaiketi on niin, että päästäkseen lähelle, on päästettävä lähelle. Syvyyksiin pääsee vain avaamalla itsensä ja jos ei ole valmis luopumaan mistään, menettää helposti kaiken. Ehkä meidän jokaisen on hyvä miettiä tätä.

Tekevät ja puhuvat parit

shutterstock_151800080Jotkut parit ovat tekijöitä. Heidän parisuhteensa voi hyvin, kun he tekevät ja harrastavat paljon yhdessä. Muutos tapahtuu silloin, kun lapsi syntyy. Aikaa yhteiselle tekemiselle ei ole. Kotona yksi leikkii lapsen kanssa ja toinen laittaa ruokaa. Kumpikin harrastaa erikseen. Pikkulapsiperheessä kiire on jatkuva vieras.

Tutkimusten mukaan naiset ovat miehiä useammin tyytymättömiä parisuhteeseensa lapsen syntymän jälkeen. Tämä johtuu osittain siitä, että naisten rooli kodin- ja lastenhoitajana kasvaa, mikä luo epätasa-arvoa suhteeseen. Naisen tyytymättömyys suhteeseen lisää miehen tyytymättömyyttä. Usein pari huomaa etääntymisen vasta myöhemmin.

Lapsen syntymä vaatii paria löytämään uuden tavan kokea yhteyttä. Jos parisuhteen koossapitävä voima on tekeminen, merkitsee uusi tapa yleensä suurta murrosta. Kriisi pakottaa puhumaan, ja oivallus voi olla suuri. Omista toiveista, tunteista ja kokemuksista puhuminen muuttaa puolisoita ja suhdetta. Hyvä apu lähentymiseen on ilmainen parisuhdekurssi netissä. Keskustelu vanhempien rooleista ennen lapsen syntymää ennaltaehkäisee tyytymättömyyttä parisuhteeseen lapsen syntymän jälkeen.

Pari voi myös ottaa vanhat hyvät keinot käyttöönsä ja järjestää yhteistä aikaa tekemiselle. Lasten hyvinvointi perustuu vanhempien hyvinvointiin. Esimerkiksi Kotisisar-palvelu tarjoaa lastenhoitoapua sillä välin, kun vanhemmat hoitavat parisuhdettaan keilaradalla tai illallisen äärellä.

Lähteet:

Adamsons, K. (2013) Predictors of relationship quality during the transition to parenthood. Journal of Reproductive and Infant Psychology, 31(2), 160–171.

Bower, D. ym. (2013) Trajectories of couple relationship satisfaction in families with infants: The roles of parent gender, personality, and depression in first-time and experienced parents. Journal of Social and Personal Relationships, 30(4), 389–409.