Valinnat voivat muuttaa maailmaa

Kuva: UNFPA

Globaalit väestökysymykset ovat viimein trendikkäitä.

Erityisesti Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti herätti useat meistä pohtimaan ilmaston lämpenemistä sekä ympäristön kestävyyden ja väestömäärän yhteyttä. Miten väestönkasvu saataisiin pysymään maailman kantokyvyn kannalta järkevällä tasolla? Osa tutkijoista on provosoivasti jopa todennut, että on ilmastoteko tehdä vähemmän lapsia. Kuulostaa loogiselta: jos emme madalla elintasoamme, meitä ei voi olla näin paljon.

Toisaalta Suomessa keskustelu käy kuumana siitä, miksi meillä väestö ei enää kasva. Väki ikääntyy, mutta nuoret aikuiset hankkivat entistä vähemmän lapsia. Jotkut tahattomasti, toiset omasta valinnastaan. Varsinkin 30 vuoden rajapyykin ylittäneitä naisia vastuutetaan siitä, että lapsia olisi hankittava enemmän ja viimeistään nyt.

Keskustelu jättää ristiriitaiset tunteet: hanki vähemmän, mutta hanki enemmän. Kumpia asiantuntijoita tulisi totella?

Vai onko oikea kysymys sittenkin, tekevätkö ihmiset lastenhankintapäätöksiä lopulta kovinkaan usein vain asiantuntijoiden ohjeistusten perusteella? Väitän että eivät. Eikä heidän pidäkään.

Keskustelussa unohtuu usein se, että lisääntymisoikeudet ovat ihmisoikeuksia. Tämä tarkoittaa, että ihmisillä on oikeus tehdä omat valintansa lastenhankinnan suhteen –riippumatta asiantuntijoiden suosituksista. Jokaisella pitää olla valta päättää lapsiluvustaan.

Tutkimuksesta tiedämme, että lisääntymisoikeuksien kunnioittaminen on myös hyväksi ympäristölle.  Aina kun ihmisillä on ollut saatavilla tietoa sekä vaihtoehtoja syntyvyyden hallintaan, syntyvyys on laskenut. Maailmassa on yhä miljoonia ihmisiä, jotka saavat enemmän lapsia kuin he todella haluaisivat. Esimerkiksi 214 miljoonaa naista ja 20 miljoonaa nuorta haluaisi käyttää ehkäisyä, mutta heillä ei ole siihen mahdollisuutta. Jos kaikkien seksuaali- ja lisääntymisoikeudet turvattaisiin, väestönkasvu todennäköisesti laantuisi.

Yksilöille ja pareille on annettava valta sekä keinot tehdä valintoja siitä, saavatko he lapsia, kuinka monta ja milloin. Nämä valinnat vaikuttavat yhteiskuntiin, niiden vaurastumiseen sekä kestävään kehitykseen –siihen säilyykö maapallomme jatkossakin elinkelpoisena. Siksi nämä valinnat todella muuttavat maailmaa. Ja siksi lisääntymisoikeuksia tulee edistää vahvasti poliittisessa päätöksenteossa.

YK:n väestörahasto UNFPA:n vuosiraportti 2018 ”Valintojen voima –lisääntymisoikeudet ja demografinen muutos” on juuri julkaistu. Lyhyt suomenkielinen käännös löytyy nettisivuiltamme.

Raskaana pakomatkalla

elinanblogiLeyla Ashur on yksi niistä monista naisista, jotka ovat joutuneet lähtemään vaaralliselle pakomatkalle ollessaan raskaana.
”Kun saavuimme pitkän matkan päätteeksi
kumiveneellä Kreikkaan, olin huolissani kohdussani olevasta vauvasta”, Layla kertoo. ”Meillä ei kuitenkaan ollut muuta mahdollisuutta kuin paeta.” Kuusihenkisen perheen kotikaupunki Dayr Az-Zawr Syyriassa on yhä jatkuvan sisällissodan raunioittama. Ääri-islamistinen Isis-ryhmittymä valtasi osan kaupungista kesällä 2014 ja kylvää kauhua harvojen jäljelle jääneiden asukkaiden keskuudessa. Ashurin perhe ei ole pääsemässä kotiin ihan pian.
Perhe ei vielä tiedä, missä tuleva vauva syntyy ja saako Leyla ammattitaitoista apua synnytyksessä.

Tänä vuonna 100 miljoonasta humanitaarisen avun tarvitsijasta noin neljännes on ollut lisääntymisikäisiä naisia tai tyttöjä. Raskaana olo ja synnyttäminen tekevät naisista kriisin keskellä entistäkin haavoittuvaisempia. Lisäksi kriisitilanteessa sukupuolittunut väkivalta yleensä lisääntyy ja sitä saatetaan käyttää myös sodankäynnin välineenä.

Kolmas joulukuuta julkaistaan YK:n väestörahaston raportti: Suojaan myrskyltä. Naiset ja tytöt huomioitava kriiseissä. YK:n väestörahaston pääjohtaja Babatunde Osotimehin kirjoittaa raportin esipuheessa siitä, miten tärkeää on järjestää humanitaarisen työn tavoitteet uudelleen. Naisten ja lasten terveys ja oikeudet tulee nostaa tavoitteiden kärkeen. Kun naiset ja tytöt saavat seksuaaliterveyspalveluja ja kriisiapu huomioi tasa-arvon edistämisen, avustusprojektien hyödyt kantavat akuutista vaiheesta kauas tulevaisuuteen. Samalla luodaan kestävämpää kehitystä koko maailmalle.

Humanitaarisessa avussa tärkeintä onkin jatkumoajattelu: avun tulee jatkua keskeytyksettä kriisistä kehitykseen. Vain 20 vuotta sitten seksuaaliterveyttä pidettiin humanitaarisessa työssä toissijaisena asiana verrattuna esimerkiksi veden, ruuan ja suojan turvaamiseen. Laajat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kriisiavun tulisi huomioida seksuaali- ja lisääntymisterveys, puuttua sukupuolittuneeseen väkivaltaan ja ehkäistä seksitautien, mukaan lukien hivin leviäminen ollakseen tehokasta.

Koko kriisistä toipuva yhteiskunta hyötyy hyvin järjestetyn humanitäärisen avun tuloksista.

Leyla Ashur perheineen jatkaa vaellusta Euroopan läpi. Perheen koko omaisuus, se vähän minkä perhe pystyi kotoaan ottamaan mukaan, on kohta huvennut pakomatkaan. Tähtäimessä on Belgia. Laylan aviomiehen sisar asuu siellä ja on luvannut auttaa. Toistaiseksi Layla ei ole ollut vielä yhdessäkään terveystarkastuksessa raskautensa takia.

Tilaa Suojaan myrskyltä. Naiset ja tytöt huomioitava kriiseissä – raportin suomenkielinen tiivistelmä ilmaiseksi Väestöliitosta: www.vaestoliitto.fi/kansainvalisyys