Seksuaalioikeudet malawilaisen nuoren näkökulmasta

Väestöliitolla on ilo saada vieraaksi malawilainen nuorisoaktiivi Prisca Chakholoma. Priscaa on mahdollista kuulla Maailman ehkäisypäivän seminaarissa 26.9. Pikkuparlamentin auditoriossa Helsingissä.

Tutustutaan ensin Priscaan ja Malawin tilanteeseen paremmin.

Prisca on 23-vuotias nuorisoaktiivi, joka työskentelee valmiuksien kehittämisen ja koulutuksen koordinaattorina CYECE:llä Malawissa. CYECE eli Centre for Youth Empowerment and Civic Education edistää nuorten seksuaalioikeuksia, parantaa heidän valmiuksiaan ja vaikuttaa yhteisöjen ilmapiirin muutokseen nuoria kannustavaksi. CYECE toteuttaa myös Väestöliiton kehitysyhteistyöhanketta Malawissa. Työssään Prisca keskittyy suunnittelemaan ja koordinoimaan toimia, joilla edistetään ja suojellaan nuorten erityisesti tyttöjen seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia.

Prisca pyrkii intohimoisesti edistämään nuorten oikeuksia. Kysyin häneltä, miksi hän haluaa edistää nuorten ja erityisesti tyttöjen seksuaalioikeuksia. Hän kertoi tarinan ystävästään, joka tuli nuorena raskaaksi. Ystävä ei ollut valmis raskauteen nuoren ikänsä vuoksi, mutta myös siksi, ettei hänellä ollut kokonaisvaltaista tietoa omasta seksuaali- ja lisääntymisterveydestään. Ystävä sai loppujen lopuksi keskenmenon. Tilanne oli stressaava niin nuorelle itselleen, mutta myös koko perheelle.

Prisca halusi kertomuksellaan tuoda esille, että Malawissa monet tytöt tulevat raskaaksi liian nuorena. Seksuaaliterveys ja -oikeuksien toteutumattomuus vaikuttaa eniten juuri nuoriin tyttöihin. Prisca kertoi, että pojat pääsevät usein kuin koira veräjästä tytön tullessa raskaaksi.  Tyttö taas joutuu kantamaan vastuun lapsesta sekä mahdollisesta stigmasta. Tytöt ovat myös niitä, jotka joutuvat kärsimään vaarallisen abortin seuraukset.

Prisca kertoi, miten Malawissa tytöt joutuvat jättämään koulun kesken raskauden vuoksi, heidät pakotetaan avioliittoon, he altistuvat seksitaudeille ja kärsivät vakavia seurauksia siitä, että heillä ei ole tietoa seksuaaliterveydestä tai -palveluista. Prisca on myös huolissaan seksitautien määrän kasvusta, sillä nuoret tytöt eivät uskalla kieltäytyä suojaamattomasta seksistä. Prisca haluaa korostaa tyttöjen voimaannuttamisen tärkeyttä, jotta he voivat tehdä päätöksiä omasta tulevaisuudestaan.

Prisca kertoi myös Malawin tilanteesta. Hänen mukaansa, että poliittista tahtoa löytyy ja aloitteita on tehty, jotta seksuaaliterveydestä ja -oikeuksista tulisi valtion prioriteetti. Ongelmiksi Prisca näkee vielä esimerkiksi sen, että abortti on edelleen laiton ja samaa sukupuolta olevien parisuhde ja avioliitto on rangaistavaa. Haasteita lisää myös resurssien ja materiaalien puute, negatiivinen asenneilmapiri nuorten seksuaaliterveyspalveluita kohtaan yhteisöissä sekä stigmat. Prisca haluaa korostaa, että muutosta on tapahtunut, mutta edelleen on haasteita ja töitä oikeuksien toteutumiseksi on tehtävä.

Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla, mitä Priscalla on kerrottavaa Malawin nuorista ja seksuaalioikeuksista.
Ilmoittaudu Maailman ehkäisypäivän seminaariin ”Samat oikeudet, eri haasteet” 24.9. mennessä osoitteeseen sanna.kotiranta@vaestoliitto.fi.
Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeistä asioista! Tervetuloa!

Lisätietoja ja seminaarin ohjelma

Verisiä keskusteluja Nepalissa

periods”Öö, hmm, tiedätkö sinä kuukautisista?”, minulta kysyttiin empien ja varovaisesti taannoin eräällä Nepalin työmatkalla. Kun totesin, että kyllähän asiasta jotain saatan tietää, tuntui, kuin padot olisivat auenneet.

Tytöt alkoivatkin pommittaa kysymyksillä: siis teille on kerrottu kuukautisista? Milloin? Kuka sinulle kertoi? Mitä sinulle on kerrottu? Tiesitkö pienenä, että kuukautisten aikana vuotaa verta? Mitä teet kun vuodat verta? Saatko tehdä ihan normaaleja juttuja, kun sinulla on kuukautiset?

Vastailin hiki hatussa parhaani mukaan ja heitin keskusteluun tamponeja, kuukuppeja, biologian tunnin munasarjakuvia, särkylääkkeitä, noloutta tihkuvia keskusteluja äidin kanssa… Tyttöjen tiedonjano kuukautisista tuntui loputtomalta, mutta ihmetystä aiheutti se, miten tavallisena ja ongelmattomana pidin niitä.

Tytöt olivat aktiivisia Väestöliiton hankkeen myötä kehitetyssä nuorten ryhmässä. Ryhmä sai koulutusta seksuaaliterveys- ja -oikeusasioista kumppanijärjestöltämme, Nepalin perhesuunnittelujärjestöltä. Tiedon lisäksi nuoret saivat työkaluja kehittää itseluottamusta ja -varmuutta, jotka ovat avaimet itsensä arvostamiseen ja itsestään huolehtimiseen.

Olin aiemmin tavannut nuoria, jotka kertoivat koulutusten tuoneen heille lisää itsevarmuutta, ja tämän myötä he uskalsivat nyt olla vahvemmin omia itsejään ja kulkea pää pystyssä. Näin oletin tuossakin tapaamisessa kuulevani, mutta päädyimmekin keskustelemaan kuukautisista, kuukautisverestä ja mitä sille tehdä.

Kuukautiset on perinteisesti vaiettu kuoliaaksi Nepalissa, ja naisia pidetään epäpuhtaina niiden aikaan. Joillakin alueilla tytöt joutuvat jopa viettämään karjasuojissa koko kuukautisten ajan. Ei ihme, että tytöt nyt seksuaaliterveystietoa saatuaan innostuivat puhumaan asiasta. He saivat sanoja, joilla puhua aiemmin kielletystä asiasta, sekä turvallisen tilan, jossa loksauttaa koko kuukautiset omalle paikalleen: aivan tavalliseksi elämään kuuluvaksi asiaksi.

Väestöliitto koristelee porttinsa Halloweenina 31.10 sadalla tamponilla. 

Sata tamponia Väestöliiton portissa muistuttaa, että tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta taistelemista on jatkettava edelleen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Kuukautisten ei tulisi olla häpeän ja kurjuuden aiheuttaja, vaan luonnollinen ja iloinen osa ihmisyyttä.

Väestöliiton Tamponiportti on nähtävissä maanantaina 31.10. klo 10–15 osoitteessa Kalevankatu 16 A.

Kukaan ei halua elää elämää, jossa omaa ääntä ei kuulu

tyttc3b6blogibannerishutterstock_152116562Seksuaalioikeudet ovat keskeinen osa ihmisen itsemääräämisoikeutta – oikeutta tehdä omaan terveyteen, kehoon, seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvät päätökset ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa.

On surullista ja pohjattoman väärin, että rahan ja vallanpuute rajoittaa varsinkin tyttöjen ihmisoikeuksisa.

Omasta parisuhteesta ja seksuaalisuudesta päättäminen on seksuaalioikeus. Silti joka päivä yli 47 000 tyttöä naitetaan alaikäisenä. Raskaus ja synnytys ovat 15-19 -vuotiaiden tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy. Yleisin kuolinsyy on itsemurha – joka kumpuaa siitä, että tyttö ei koe voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä tai kehoonsa.

Oikeus tietoon on seksuaalioikeus. Riittävää seksuaalikasvatusta tarvitaan, että ihmiset voivat tehdä itselleen edullisia ratkaisuja. Suurin osa koulupudokkaista ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä lapsista ja nuorista on tyttöjä. Tämä tarkoittaa, että he eivät saa myöskään seksuaalikasvatusta puhumattakaan muista taidoista, joita tarvitaan yhteiskunnassa pärjäämiseen.

Tytöt ovat avaintekijöinä tulevaisuuden muutoksessa. Tyttöihin panostaminen on myös kansantaloudellisesti kannattavaa – koulutettu terve tyttö pystyy panostamaan yhteiskunnan kehittämiseen. Hän hankkii vähemmän ja terveempiä lapsia. Toisaalta – jos tyttöjen asemaa ei paranneta, merkitsee se yhteiskunnille ja yhteisöille samaa kuin suunniteltu köyhyys.

Mielestäni yhteiskunta kuuluu kaikille. Kukaan ei halua elää elämää, jossa omaa ääntä ei kuulu. Tällä hetkellä maailmassa elää lapsena naitettuja tyttöjä, lapsileskiä, tyttöjä, jotka eivät ole eläessään päässeet kouluun, tyttöjä, joilla ei ole millään tavalla mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon.

Meidän pitää vaatia, että näiden tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan. Että heidän äänensä tulisi kuuluvaksi. Se on ainoa tie kestävään kehitykseen.

Hyvää Kansainvälistä tyttöjen päivää!

 

 

Yhden nuoren äidin tarina

marinawNepalPäässäni risteili ajatuksia ja oletuksia. Olin matkalla Nepaliin, ensimmäistä kertaa. Faktatietoa maasta ja sen väestön tilanteesta minulla oli vaikka muille jakaa. Silti en aivan tiennyt, mitä perillä odottaa. Olin kuullut paljon tarinoita upeista vuorista ja ystävällisistä nepalilaisista, mutta tiesin myös heidän ahdingostaan. Olin tietoinen, että Nepalissa tullaan nuorena äidiksi, ja huomasin ajattelevani erityisesti näitä nuoria äitejä ennen matkaani. Kuinka nuori on nuori äiti Nepalissa? Miten heihin suhtaudutaan? Miten he pärjäävät arjessa ja mitä he toivovat tulevaisuudelta?

Saadessani oman esikoiseni 20-vuotiaana, olin suomalaisessa mittakaavassa nuori äiti. Koin, että minuun suhtauduttiin ennakkoluuloisesti. Sain toisen lapseni ennen kuin täytin 23 vuotta, ja sitten vasta kummajainen olinkin. Meillä Suomessa oli jo silloin harvinaista, että lapset hankitaan parikymppisenä.

Tapasin Nepalissa äidin, jolla oli 20-vuotiaana jo kolme lasta. Ensimmäisen hän oli saanut 15-vuotiaana ja seuraavat kaksi tasaisesti tämän jälkeen. Hän oli aikanaan karannut rakkaansa kanssa kun he olivat vain 14-vuotiaita. Tyttö oli korkeammasta kastista kuin poika, eikä tytön suku hyväksynyt heidän suhdettaan.

Nyt äiti on 30-vuotias ja hän asuu lapsineen köyhässä kylässä keskellä Chitwanin kansallispuistoa, jossa pääelinkeino on maanviljely. Perheellä on omaan tarpeeseen kanoja, puhveli ja pari vuohta. Kylä on täysin eristyksissä muusta maailmasta ja kansallispuiston villieläimet ovat uhkana kylän asukkaille ja heidän eläimilleen. Silti äidin elämässä on kaikki hyvin. Hän pitää pientä bed&breakfast -tyyppistä yritystä WWF Nepalin avustuksella, ja hänen lapsensa ovat mukana sekä WWF:n että nepalilaisen perhejärjestön toiminnassa. Perhejärjestö järjestää nuorille erilaista terveyskasvatukseen liittyvää toimintaa sekä tuo kylään terveyspalveluita mobiiliklinikan muodossa.

Väestöliitto työskentelee tyttöjen ja äitien puolesta Nepalissa. Sinäkin voit tukea tätä työtä lahjoittamalla Väestöliiton lahjoitustilille.
Saaja:           Väestöliitto
Pankkitili:      Nordea FI63 1745 3000 0979 58
Viesti:           Väestöliiton työ kehitysmaiden naisten ja tyttöjen terveyden hyväksi

Mikä yhdistää Angela Merkeliä, Madonnaa ja naapurin 16-vuotiasta tyttöä?

tyttöblogibanneri

 

 

blogi_08042016

Kuva: Nina Leppänen

Heillä kaikilla – mitä suurimmalla todennäköisyydellä- on ollut jossain elämänsä vaiheessa kuukautiset.

Kyse ei ole pienestä asiasta. Tutkimusten mukaan kehitysmaissa tytöt saattavat joutua olemaan kuukautisten takia poissa koulusta jopa 20 prosenttia koulupäivistä. Tämä vaikuttaa koulumenestykseen ja jatko-opiskelumahdollisuuksiin ja sitä kautta koko maailman tulevaisuuteen.

Köyhimmissä maissa paketillinen terveyssiteitä on luksusta, johon useimmilla perheillä ei ole varaa. Suojina käytetään tällöin kasveja, vanhoja kankaita ja jopa mutaa. Nämä keinot ovat epähygieenisiä ja epävarmoja. Kun kuukautiset alkavat, moni tyttö joutuu pysyttelemään kotona. Tähän vaikuttaa myös siistien, yksityisyyden takaavien kouluvessojen puute.

Hygieniatuotteiden puuttumisen lisäksi tyttöjen elämää vaikeuttavat kuukautisiin liittyvät tabut ja häpeä ympäri maailman. Nepalin maaseudulla tyttö saatetaan eristää viikoksi kaikista ihmiskontakteista kuukautisten alettua. Iranissa uskotaan yleisesti, että kuukautiset tekevät naisesta likaisen ja ovat sairaus. Yhdysvalloissa on herätty siihen, että kodittomia naisia on sairastunut vakavasti kuukautisiin liittyvän huonon hygienian takia. Malawissa ja monissa muissa maissa suurin ongelma kuitenkin on, että kuukautisista ei puhuta lainkaan. Tytöt eivät siis tiedä, mitä heidän kehoilleen tapahtuu tai miten hygienia pitää hoitaa kuukautisten alettua.

Kuukautiset hävettävät monia suomalaisiakin naisia. Kuukautisside- ja tamponimainokset korostavat sitä, että kuukautiset pitää piilottaa, että voi ”olla vapaa”. Muutama vuosi sitten Salamatkustaja –nimimerkillä bloggaava Satu Rämö vertasi kuukautissuojamainoksia vessapaperimainoksiin: Tuntuisi kummalliselta, jos vessapaperia mainostettaisiin niin, että kuuden rullan pakkaus olisi kääritty karkkipaperia muistuttavaan muoviin ja pakkauksen tärkein ominaisuus olisi, että se on helppo kätkeä vessassa laatikon pohjalle.

Maailma tarvitsee käyttöönsä kaikkien nuorten potentiaalin. Ainakin yksi este tyttöjen koulunkäynnille on helppo poistaa – heille pitäisi antaa tietoa ja välineitä kuukautishygienian hoitamiseen. Ennen kaikkea naisten ja tyttöjen pitää saada nauttia omasta ihmeellisestä kehostaan ilman tabuja ja häpeää.

Naisten päivänä painopiste kehityksen edistämiseen!

shutterstock_282805982Mitä kirjoittaa kansainvälisenä naisten päivänä? Mitkä ovat sellaisia asioita, joita meidän pitäisi pysähtyä ajattelemaan? Mitä ei ole vielä sanottu?

Kirjoitanko niistä murrosikäisistä tytöistä, joille kukaan ei ole kertonut heidän oikeudestaan päättää itse omasta seksuaalisuudestaan? Tiedäthän, heistä jotka eivät edes tiedä, että valintoja saa tehdä ja että kenenkään ei ole pakko mennä naimisiin tai hankkia lapsia? Kirjoitanko niistä 15-vuotiaista, joilla oli haaveena kouluttautua lääkäriksi, hankkia kaksi lasta ja antaa lapsilleen eväät elämään, mutta, jotka nyt ovatkin joutuneet keskeyttämään koulunsa, koska tulivatkin tahtomattaan raskaaksi? Niistä tytöistä, jolle kukaan ei antanut mahdollisuutta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa?

Vai muistutanko siitä käsittämättömästä määrästä naisia – 225 miljoonasta -, joilla ei ole mitään mahdollisuutta käyttää ehkäisyä, vaikka haluaisivat? Siitä massiivisesta köyhyyden kierteestä, jonka se aiheuttaa? Siitä, että yksinkertaisesti mahdollistamalla ehkäisy sitä haluaville, vuosittain voitaisiin estää 52 miljoonaa ei-suunniteltua raskautta ja sitä kautta säästää 70 000 naista kuolemasta raskauden ja synnytyksen takia?

Vai pitäisikö kertoa niistä naisista ja tytöistä, jotka ovat joutuneet seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi sodan pieksemässä maassaan ja keränneet itsestään viimeiset voimiensa rippeet, pakanneet ja aloittaneet pitkän matkan kohti tuntematonta Eurooppaa? Tai hänestä, jonka laskettu aika on kahden viikon päästä, mutta jonka on pakko ottaa ja lähteä ja synnyttää jossain matkan varrella?

Pohdintani saa turhautumaan. Meillä olisi mahdollisuus estää tätä kaikkea tapahtumasta, mutta me emme tee sitä riittävästi. Ja sen lisäksi että käyttäisimme kaiken energiamme näiden ihmisten auttamiseksi, joudumme kiistelemään itsestäänselvyyksistä. Käytämme energiamme heitä vastaan, jotka kokevat abortin, seksuaalikasvatuksen ja ehkäisyn vastustamisen tärkeinä ideologisina kysymyksinä.

Women sit on a promenade at the port of Mytilene, on the eastern island of Lesbos, on Wednesday, November 4, 2015.

Women sit on a promenade at the port of Mytilene, on the eastern island of Lesbos, on Wednesday, November 4, 2015. Kuva EU

Maailman naisten onnellisuudesta päätetään myös EU:n mietinnöissä ja politiikkapapereissa. Esimerkiksi tänään europarlamentaarikot äänestävät EU:n parlamentissa mietinnöstä, joka muun muassa kehottaa EU:n komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan turvapaikanhakijanaisille täysimääräiset mahdollisuudet käyttää seksuaali-ja lisääntymisterveyden palveluja ja –oikeuksia. Tätä vastaan tehdyssä vaihtoehtoisessa mietinnössä kaikki viittaukset seksuaalioikeuksiin on poistettu. Itsestäänselvyydestä äänestetään.

Jotta tulevina kansainvälisinä naisten päivinä olisi vähemmän surullisia asioita blogin aiheeksi, tämän kiistelyn on loputtava ja energia on käytettävä kehityksen edistämiseen, ei pysäyttämiseen.

Väestöliitto edistää yhdessä eurooppalaisten sisarjärjestöjensä kanssa seksuaalioikeuksien toteutumista myös EU:n kehityspolitiikassa. Lue lisää.

 

 

Nepalin tuhon keskellä 50 000 naista on raskaana

tyttc3b6blogibanneri

Nepal 2008 451 (2)

Kuva: James O´Brien

Maailmaa järkyttänyt Nepalin maanjäristyksen tuhon laajuus on yhä epäselvä. Viranomaiset kertoivat maanantaiaamuna, että kuolonuhreja on yli 3 200 ja loukkaantuneita ainakin 6 500. Uhriluvun pelätään vielä kasvavan, pahimmillaan moninkertaiseksi. Kriisin keskellä joka viides nainen on raskaana.*

Katastrofista toipumista vaikeuttaa se, että Nepal on yksi Etelä-Aasian köyhimmistä maista.

Kriisitilanteissa tytöt ja naiset ovat erityisen haavoittuvia. Raskaudet ja synnytykset eivät katoa kriisin iskiessä. Katastrofin keskellä naiset ja vastasyntyneet ovat vaarassa, sillä lääkkeistä, terveydenhuoltopalveluista ja ehkäisyvälineistä on pulaa eikä neuvolapalveluja tai synnytysapua ole saatavilla. Usein äidit ja lapset myös kärsivät traumaattisista kokemuksista, sairauksista ja väkivallanteoista. Tutkimusten mukaan kriisitilanteissa myös naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on normaalia yleisempää ja erityisesti nuoret tytöt ovat alttiita raiskauksille.

Elämä jatkuu katastrofeista ja kärsimyksestä huolimatta. Kun naisten rooli on vahva katastrofin jälkihoidossa, on mahdollista luoda aiempaa tasa-arvoisempi yhteiskunta.

Väestöliitossa seurataan herkeämättä pitkäaikaisen kumppanimaamme, Nepalin, tilannetta. Haastamme kaikki mukaan auttamaan maanjäristyksen uhreja!
Avustustyötä voit tukea näiden järjestöjen kautta:

http://bit.ly/suomenpunainenristi
http://bit.ly/suomenunicef
http://bit.ly/pelastakaalapset
http://bit.ly/worldvisionsuomi
http://bit.ly/kirkonulkomaanapu
http://bit.ly/plansuomi
http://bit.ly/fidasuomi
http://bit.ly/soslapsikylä
http://bit.ly/lähetysseura

*YK:n väestörahaston UNFPAn tilastojen mukaan kriisitilanteissa keskimäärin joka viides lisääntymisiässä oleva nainen on raskaana.

Tyttö, josta aikuiset päättivät tehdä vaimon

tyttöblogibanneri“Aina, kun näin hänet, piilouduin. Vihasin nähdä häntä”, kertoo 6-vuotias jemeniläinen Tehani 25-vuotiaasta aviomiehestään.

Valokuvaaja Stephanie Sinclair kohtasi ensimmäisen lapsimorsiamen 10 vuotta sitten. Tytön silmät, täynnä pelkoa, hämmennystä ja yksinäisyyttä, eivät jättäneet häntä rauhaan. Kohtaamisen tuloksena syntyi maailmaa kiertävä Liian nuori naimisiin-näyttely.

Liian nuori naimisiin-näyttely on tuotettu yhteistyössä YK:n väestörahasto UNFPAn kanssa. Näyttelyn voi nähdä 6.6. asti Helsingin Rautatientorilla.näyttelyLapsiavioliitto?

Jolllakin tavalla on järjen vastaista, että lapsi solmii avioliiton. Eihän lapsi voi tehdä muitakaan virallisia sopimuksia. Kuitenkin arvioiden mukaan kehitysmaissa kolmasosa tytöistä päätyy naimisiin alaikäisenä.

Lapsiavioliitot ovat myös lisääntyneet. Sotien, konfliktien ja luonnonkatastrofien keskellä lasten naittaminen lisääntyy, koska vanhemmat ajattelevat aviomiehestä olevan turvaa tytölle epävarmoissa oloissa.

Miten lapsiavioliitot lopetaan?

Lapsiavioliitot voidaan lopettaa yhden sukupolven aikana. Siihen tarvitaan kuitenkin ponnistuksia useilta tahoilta.

Valtioita tulee painostaa, että niiden lainsäädäntö suojelee tyttöjä avioliitolta. Lakien toteuttamista on myös valvottava ja lain rikkomisesta on seurattava rangaistus.

Yhteisöjen ja vanhempien on ymmärrettävä lapsiavioliittojen haitallisuus koko yhteisölle. Samalla heidän on ymmärrettävä tyttöjen potentiaali – koulutettu ja terve, vasta täysikäisenä avioituva tyttö hyödyttää koko yhteisöä ja auttaa nostamaan perheitä köyhyydestä.

Oleellista lapsiavioliittojen ehkäisyssä on panostaminen tyttöjen koulutukseen, voimaantumiseen ja verkostoitumiseen. Tytöt tarvitsevat roolimalleja ja esimerkkejä koulutetuista, itsenäisistä aikuisista naisista. Joissakin maissa on huomattu, että lapsiavioliittoja suosineilla alueilla haitallinen tapa väheni, kun kylissä kiersi positiivista roolimallia antava ”naisvalmentaja”, joka kertoi tytöille erilaisista toimeentulon mahdollisuuksista, antoi terveystietoa ja ennen kaikkea loi tyttöjen välille verkoston.

Lapsivaimot kärsivätkin usein yksinäisyydestä. Näyttelyssä on kuva laihasta tytöstä. Kuva näyttää, miten 14-vuotias etiopialainen Leyualem viedään hääpäivänä muulilla hänen uuteen kotiinsa. Miehet kertovat myöhemmin, että kangas aseteltiin Leyualemin päähän, jotta hän ei  löytäisi takaisin kotiinsa jos hän haluaisi paeta avioliittoa.

Väestöliitto taistelee tyttöjen puolesta

Väestöliitto toimii aktiivisesti kehitysmaiden tyttöjen seksuaalioikeuksien edistämiseksi. Tähän kuuluu olennaisena osana lapsiavioliittojen ehkäisy. Nepalissa tyttöjen koulutusta ja verkostoitumista tuetaan muun muassa nuorten keskuksien avulla, jossa tytöt saavat tietoa seksuaaliterveydestä ja mahdollisuuden verkostoitua keskenään.

Malawissa pyrimme kehittämään mekanismeja, miten tyttöjen koulupudokkuutta voidaan ehkäistä. Tarkoituksena on, että jokaisen tytön itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänen koko potentiaalinsa otetaan yhteisössä käyttöön.

Naisten vaikea puolustaa oikeuksiaan vahvoja perinteitä vastaan

Annika Lapintie
blogiinpallot

annika1-300dpiNaisten ja tyttöjen oikeuksien kohentaminen, koulutus ja seksuaalivalistus ovat hyviä ja tehokkaita keinoja edistää tasa-arvoa ja nostaa ihmisiä köyhyydestä. Naisten koulutustason nousu vaikuttaa koko kansantalouteen, hillitsee väestönkasvua, ja lisää tasa-arvoa. Väestön koulutustaso myös periytyy nimenomaan äitien kautta.

Heikosti koulutettuina ja usein lukutaidottomina köyhimpien maiden naisilla ei ole välineitä puolustaa oikeuksiaan vahvassa istuvia perinteitä ja tapoja vastaan, vaikka lain tasolla heillä yhtäläiset oikeudet olisivatkin. Avainasemassa ovat siksi tyttöjen saaminen kouluun ja kouluissa annettava opetus.

Naisen oikeus päättää omasta ruumiistaan on ehdoton. Ihmisellä tulee olla oikeus itse ja ilman pakkoa ja väkivaltaa päättää kehostaan, kumppaneistaan, ja kuinka aktiivisesti ja millä tavoin omaa seksuaalisuuttaan toteuttaa.

Ennenaikaisten raskauksien estämisellä on suuri vaikutus siihen, että tytöt kouluttautuvat ja menestyvät elämässä. Myös sukupuolitautien leviäminen on keskeinen este kehitykselle monissa maissa.

Valitettavasti itsestään selvä oikeus raskaudenkeskeytykseen ei toteudu edes kaikissa EU-maissa. Suomessakin raskaudenkeskeytys vaatii vielä erityisen syyn ilmaisemisen. Mielestäni aborttiin hakeutumisen tulisi itsessään riittää syyksi ja ilmaukseksi sille, että päätös on harkittu.

Seksuaalioikeudet ja kouluissa annettava seksuaalikasvatus eivät ole mitättömiä juttuja. Tietoa ja valistusta tarvitsevat sekä tytöt että pojat. Seksuaalioikeuksien ja -kasvatuksen sisällyttäminen Suomen ja EU:n kehitysyhteistyöhön on tärkeää.

Valistus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan olennaista on liittää seksuaalioikeudet yleisiin kehitysyhteistyön tavoitteisiin köyhyyden poistamisesta. Tieto omista oikeuksista ei lohduta, jos naisten koko päivä kuluu ruoanlaittoon tai veden kantamiseen pitkien matkojen takaa.

Naiset tekevät monissa vähiten kehittyneissä maissa valtaosan kodeissa ja pelloilla tehtävästä ruumiillisesta työstä. Kaivot, pesukoneet ja sähköt ovat edellytys sille, että heillä on aikaa myös käytännössä soveltaa saatavilla olevaa tietoa omista oikeuksistaan, ja murtaa alistavia perinteitä jokapäiväisessä elämässään.

Annika Lapintie on Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja EU-vaaliehdokas

Aasiassa tyttösikiöitä tuhotaan pojan toivossa

Monissa Aasian maissa syntyy nykyisin suhteessa runsaasti enemmän poikia kuin tyttöjä. Vaurastuvat parit haluavat korkeintaan kaksi lasta, koska lasten kasvattaminen ja kouluttaminen on kallista. Toisaalta suvun ajatellaan jatkuvan vain poikien kautta. Siksi monet selvittävät ultraäänitutkimuksessa sikiön sukupuolen. Jos se on tyttö, he tekevät abortin. Sitten he yrittävät uutta raskautta, jonka toivovat tuottavan pojan.

Tällainen toimintatapa on yleinen Kiinassa ja yleistyy Intiassa.

Jos tyttöjä on vähän, pidetäänkö heitä kuin kukkaa kämmenellä? Harmi mutta tyttöjä ei arvosteta sen enempää vaikka heitä on vähemmän. Jos yhteiskunta on miesvaltainen, vähemmistönä olevien naisten elämä päinvastoin vaikeutuu.

Se että tyttöjä syntyy vähemmän kuin poikia koituu myös miesten haitaksi. Vaimon löytyminen vaikeutuu. Naiset ovat pahimmillaan vaarassa joutua raiskatuiksi, myydyiksi vaimoiksi, useamman miehen vaimoiksi tai seksityöläisiksi.

The global spread of the two child norm: examples from India (ppt) Minna Säävälä & Sangita Kulathinal 

Talouskehitys ei luonut turvaa Intian naisille (Minna Säävälä, Helsingin Sanomien Vieraskynä)