Suloinen joutilaisuus

Vuosi sitten elämäni tuntui olevan täynnä asioita, joita piti ratkaista tai päättää miten toimia. Mielenkiintoinen työhanke vei kaiken energian ja kotona keskittymiskyky oli olematon, kysykää vaikka perheeltäni.  Olin varannut maaliskuulle matkan suosikkikaupunkiini Roomaan, mutta sekin tuntui lisäävän stressiä.

Toisena Rooman matkapäivänä olo alkoi helpottaa. Ehkä etäisyys ja minulle rakkaat  mukulakivikadut auttoivat asiassa, mutta suurin asia oli sisäisen puheeni sävyn muuttuminen: se ei enää pakottanut toimimaan, vaan kehotti olemaan hätäilemättä. Että itseään voi kuunnella, täytyy pystyä pysähtymään. Lomalla ja levossa se onnistui.

Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi toteaa Ylen Akuutti ohjelman haastattelussa myönteisen, lyhytkestoinen stressin auttavan meitä selviämään hankalista tilanteista.

Tieto pitkittyneen stressin vaikutuksesta aivoille on lisääntynyt. Liiallinen stressi tekee aivoissa tuhoa. Impulssikontrolli vähenee, toiminnanohjaus heikkenee, sairastumme herkemmin ja muisti voi pätkiä. Tämä on lisännyt ymmärrystä levon tarpeellisuudesta (Akuutti 4.11.2018).

Moni vastaanotolleni tuleva kertoo olevansa stressaantunut. Hoitoon on hakeuduttu pariskuntana tai yksin. Osa tunnustaa keksineensä viimeiseen asti syitä, että vauhti voisi jatkua sillä pysähtyminen pelottaa. Kuormittuminen on saattanut alkaa työpaineista, hankalasta parisuhdetilanteesta tai sairastumisesta. Syitä saattaa olla useita. Stressiä on jatkunut niin pitkään, ettei siitä tunnu pääsevän irti. On tullut ensimmäisiä masennuksen oireita tai pinna puolisoon palaa todella helposti. Tuntuu, että kiukku on jäänyt päälle ja syyllisyys omasta käyttäytymisestä painaa. Terapia auttaa pysähtymisessä ja sykkeen tasaamisessa, ymmärrys itsestä voi vahvistua.

Italialaisilla on sanonta Dolce far niente, suloinen joutilaisuus. Sitä olen elämässäni viljellyt vuoden ajan ja vahingollinen stressi on pysynyt poissa. Pysähdy, hengitä syvään ja kuuntele mitä sinulle kuuluu. Suloinen joutilaisuus  voi alkaa kun suorittaminen loppuu.

Emma Hyvärinen on psykoterapeutti ja hän ottaa vastaan Väestöliiton terapiapalveluissa. Hänen erityisosaamisalueensa ovat toiminnan- ja tarkkaavuuden häiriöt (ADHD ja ADD), autismin kirjon häiriöt ja tunteidensäätelyn tarkastelu, erityisesti miten ne näyttäytyvät perheessä ja parisuhteessa.

Väestöliiton terapiapalveluihin voi varata ajan www.vaestoliitonterapiapalvelut.fi.

Työntekoa, tasapainoa

pilvetOletko sinäkin juuri nyt elämänvaiheessa, jossa työtä ja tehtäviä, asioita ja ideoita olisi edistettäväksi tyypillisesti enemmän kuin tekijöitä? Koetko sen omassa kehossasi? Jatkuvasti, välillä tai ehkä päivittäin?

Oletko jutellut ystävien tai työtovereiden kanssa, jotka jakavat samantyyppisen tunteen? Uskoakseni on mahdotonta löytää sellaista vanhempaa, joka ei tunnistaisi mistä tässä nyt puhutaan – tai sitten jotakin on erittäin paljon pielessä, tai harvinaisella tavalla järjestettynä.

Perheiden arkea voivat yhtä hyvin haastaa vanhempien kovat työpaineet ja stressi, mutta myös työttömyys, sairaus tai toimeentulovaikeudet. Miksi kohtuullista ja toimivaa työnjakoa on käytännössä joskus niin vaikea toteuttaa? Miksi meillä on yhteiskunnassamme niin paljon työtaakan alle uupuvia, työstressin takia huonosti öitään nukkuvia ja toisaalta työttömyydestä masentuvia?

Onko ongelma yksilöiden, työpaikkojen vai koko yhteiskunnan? Varmasti kaikkien. Kyse on järjestelmästä, jossa eri osien liikahtelu tai paikallaan pysyminen vaikuttaa systeemin muihin osiin.

Me ihmiset olemme erilaisia. Osa jaksaa uurastaa vuosikaudet pitkiä työperiodeja isojen tavoitteiden, muuttuvien tilanteiden ja haasteiden keskellä uupumatta, osa tarvitsee enemmän rauhaa ja palautumisaikaa. Kestämme paineita ja ristiriitoja hyvin eri tavalla. Osalle työtehtävät ja tekemättömät asiat aiheuttavat pääosin positiivista stressiä, osalla negatiivista. Kehot kuormittuvat eri tavoilla.

Työn puute vai liika työmäärä? Uran luominen, kiire, perheen aika, mielen rauha? Onko pääpaino työssä vai perheessä? Kumpaan ryhmään sinä juuri nyt kuulut? Vai oletko niitä, joilla on töitä juuri sopiva määrä? Ainakin nyt. Tai oletko edes ehtinyt miettiä tätä asiaa? Oletko kysynyt itseltäsi, mitä viestejä aivosi ja muu kehosi antaa sinulle?

Tutkimusten mukaan hyvinvointia lisäävät työssä erityisesti lähimmän esimiehen asenne ja suhtautuminen sekä omaan työhön vaikuttamismahdollisuudet.

Syyllisyyden kokeminen töistä ja tehtävistä sekä kotona että työpaikalla, vastuu perheen ja työyhteisön asioista, on myös terve ilmiö ihmisen psyykessä. Näin totesi psykologian tohtori Taina Laajasalo Ylen Aamu-TV:ssä. Syyllisyys myös pakottaa meidän muutokseen: rakentamaan arkea, niin että se mahdollisimman hyvää. Ja jos kaikki keinot on jo käytetty, jäljelle jää lähinnä mielen sisäinen rauha.

Haasta järjestelmämme, joka on ihmisten luoma. Katso elämääsi hetken etäämpää ja mieti, mihin olet menossa, yksin ja muiden kanssa. Tee asioita, mutta tee niitä myös toisin.