Pillimehua ja paikallista sopimista

”Työpaikkamme on ollut jo vuosikausia perheystävällinen. Tunnustus tekee asiasta virallisesti todistetun ja muillekin näkyvän. Se saa myös meidät jokaisen työntekijän miettimään ja arvostamaan asiaa, joka ei ole itsestäänselvyys.”

Suomen Vanhempainliitto on iloinen ja ylpeä Perheystävällinen työpaikka -tunnuksesta. Liitossa on jo vuosien ajan toteutettu ja kehitetty perheystävällisiä käytänteitä. Käytänteistä on sovittu paikallisessa sopimuksessa ja esimerkkejä niistä on kirjattu liiton verkkosivuille. 

”Olen erittäin ylpeä työpaikastani, jossa yhdessä toisten elämäntilanteita kunnioittaen ja tulevaisuuteen katsoen olemme saaneet luotua upeat mahdollisuudet työn ja perheen yhteensovittamiseen.”

Vanhempainliitossa uuden perheystävällisen käytänteen takana on usein ollut työntekijän arjen tilanne, johon on haettu yhdessä ratkaisua. Mm. tilapäisen hoitovapaan 13-vuoden ikäraja on syntynyt tällä tavalla. Paikallisessa sopimuksessa olevien joustojen lisäksi liitossa etsitään yksilöllisiä ratkaisuja, joiden avulla työn ja muun elämän yhdistäminen onnistuu myös erityisen haasteellisissa tilanteissa, esimerkiksi vakavan sairauden kohdatessa.

”Elämä on kokonaisuus. En elä erikseen työ- ja perhe-elämää, vaan molemmat ovat sujuvasti joustojen avulla yhteensovitettavissa. Tämä on työnantajan perheystävällisten käytänteiden ansiota.” 

Perheystävälliset käytänteet eivät ole pelkkiä sopimuksia ja pelisääntöjen kirjauksia, asenne ja käytännön toimintatavat ratkaisevat. Suomen Vanhempainliitossa perheet ja lapset saavat näkyä ja kuulua. Lasten puheluihin vastataan aina ja lapset ovat toimistolle tervetulleita. Pienille vieraille on tarjolla pilttiä ja pillimehua, kaapeista löytyy muovailuvahaa ja piirustuspaperia.

Minulle tämä palkinto merkitsee vahvistusta sille mitä olen aina uskonut, että tämä työpaikka ainutlaatuisella tavalla ja lämmöllä ottaa perheitä huomioon.”

Suomen Vanhempainliitto on perheystävällisyydessä edelläkävijä ja toimimme mielellämme esimerkkinä muille. On hienoa, että työelämän perheystävällisyyden merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan yhteiskunnassamme nyt myös laajemmin!

”Tunnustus antoi vahvistuksen sille, mitä ajattelenkin: Suomen Vanhempainliitto on Suomen paras työpaikka myös perheystävällisyyden näkövinkkelistä.”

Ulla Siimes
Toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto

Sitaatit ovat Suomen Vanhempainliiton työntekijöiden kommentteja Perheystävällinen työpaikka -tunnuksesta.

Lisätietoja Perheystävällinen työpaikka-ohjelmasta

 

TE-palvelut tukevat yhteensovittamisen palapeliä

Työ on osa elämää iloineen ja suruineen. Siihen käytämme viikossa selkeän siivun käytettävissä olevista tunneistamme. Työhön liittyvät asiat vievät aikaa opiskelijoillakin ja niillä jotka etsivät työtä. Tämän lisäksi työ kulkee ajatuksissamme kohtaamisissa, kotitöissä, levossa ja valmistautumisessa seuraavaan päivään.

Te-palveluissa ydintehtävänä on saada työnhakijat ja työpaikat kohtaamaan ja huolehtia työttömyysturvaan liittyvistä TE-palveluille säädetyistä tehtävistä. TE-puhelinpalvelut ovat yksi asiakkaan palvelukanava tietokoneasioinnin ja TE-toimistossa kasvokkain asioinnin ohella. Myös ammatinvalintapsykologeja löytyy valtakunnallisista puhelinpalveluista, olen yksi heistä.

Psykologien tarjoamassa Uraohjauksessa on mahdollista miettiä ammatinvalintaan ja työelämään liittyviä kysymyksiä. Keskustelujen myötä voi saada parhaimmillaan rakennettua itselleen työ- ja kotiasioiden muodostaman palapelin, joka mahtuu käytettävissä olevien voimavarojen ja ajan sisään. Hahmottelemme keskustellen elämän kokonaisuutta, muutoshaluja ja tarpeita. Mietimme itsetuntemukseen liittyviä asioita ja sovellamme niitä koulutus- ja työpaikkavalintoihin sekä työssä toimimiseen. Mietimme myös tavoitteiden asettamista: mikä on motivoiva ja sopivankokoinen tavoite kussakin elämänvaiheessa, joka toisi myönteisiä tuloksia työelämässä. Mietimme mihin voimat riittävät ja missä kohti rima on hyvä pitää kunkin elämän osa-alueen kohdalla jotta elämä etenee tavoitteiden suunnassa.

Aina elämässä ei pärjää yksin, siitäkin keskustellaan ja mietitään roolikysymyksiä: onko vastuuta mahdollista jakaa perheessä uudelleen ja hyödyntää tarjolla olevia palveluja. Voidaan tarvita terveydenhuollon tukea, kunnallisia palveluja ja lapsiperheen kotipalvelua. Terveydelliset haasteet tuovat omia huomioonotettavia seikkoja työssä jaksamisessa ja esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen hakeminen on usein ainutkertainen ja uusi elämäntilanne jossa asiakas kaipaa apua ja tukea monelta taholta että asia etenee ja voi löytää uuden työn johon kouluttautua ja saada taloudellista tukea muutosprosessiin.

Keräämiemme tietojen mukaan viime vuonna noin puolet Uraohjaukseen soittaneista asiakkaista oli 30-50 vuotiaita ja useimmiten soittajana oli nainen. Meille soittaa sekä työssä olevia että työttömiä yhtä paljon. Useimmiten asiakkaiden tilanteet liittyvät omiin uratoiveisiin, heillä on käsitys mitä he eivät enää halua tehdä tai puolestaan oma toive mihin suuntaan he haluavat työssään kehittyä. Moni kokee pulmia työllistymisessään mieluisiin työtehtäviin, monilla on terveyden kannalta huomioonotettavia seikkoja.

Koulutustietoja koskevat kysymykset ohjaamme TE-puhelinpalvelujen Koulutusneuvonta –puhelinlinjalle, usein keskustelemme myös aikuiskoulutukseen tai avoimiin AMK- tai yliopisto-opintoihin hakeutumisesta. Mietimme miten asiakas voisi hakeutua mieluisiin työtehtäviin, tarvitseeko hän tätä varten täydennyskoulutusta vai peräti kouluttautumista uudelle alalle. Terveydellisten seikkojen kohdalla keskustelemme eri tahojen roolista ammatillisen kuntoutuksen asioiden hoidossa ja siitä millaisia rajoituksia terveydentila omille työelämän valinnoille asettaa.

Jos edellä kuvailluissa teemoissa tunnistat puhuttelevia aiheita, voit käydä tutustumassa Suotuisa Suunta –blogiimme sivuilla.  Sieltä löytyy myös Uraohjauksen yhteystiedot ja palveluajat. Jos haluat tavata ammatinvalintapsykologin kasvokkain TE-toimistossa, löydät ammatinvalinta- ja uraohjauksen ajanvaraustavat ja yhteystiedot paikallisten TE-palvelujen sivuilta.

Heli Pakonen
Kirjoittaja on psykologi ja työskentelee TE-puhelinpalvelujen Uraohjauksessa

 

Työnantaja, arvosta perhettäni niin minä sitoudun

blogibanneri_parassyy_584x100

 

shutterstock_190732964Jään pian äitiysvapaalle. Olo on luottavainen, rauhallinen ja onnellinen. En stressaa enkä murehdi. Tietysti kolmannen lapsen syntyminen on itsessäänkin onnellinen tapahtuma, mutta suuri merkitys luottavaiselle ja rauhalliselle olotilalleni on ollut työnantajallani, joka on suhtautunut tulevaan muutokseen kaikella mahdollisella tavalla kannustavasti ja myönteisesti.

Kelataanpa muutamia kuukausia taaksepäin. Siihen tilanteeseen, kun itse jo tiesin, mutta työpaikallani kukaan ei tiennyt. Jännitti.

Jännitti se, miten työpaikalla asiaan suhtauduttaisiin. Vaikka jo alun perinkin tiesin, että hyvin se menee. En kuitenkaan voinut olla epäilemättä, ajattelisivatko muut minun pettäneen heidät. Jättävän ikävään tilanteeseen, olevan ainakin vähän huono työntekijä. Kuulostaa vähän oudolta, Suomessa vuonna 2016, mutta mitä ilmeisimmin tämä on ihan tavallinen tunne.

Pienen tuttavapiirissä tehdyn kyselykierroksen perusteella useimpia äitiys- tai vanhempainvapaalle jääviä painaa ainakin jossain vaiheessa syyllisyys. Samaa kertoo myös se, että kirjoittamalla Googlen hakukenttään ”työnantajan suhtautuminen raskauteen”, antaa hakukone monta sivua tuloksia, jotka pääasiassa ohjaavat erilaisille keskustelupalstoille. Tulevia äitejä huolestuttaa työnantajan suhtautuminen ja oman aseman heikkeneminen työyhteisössä raskauden ja äitiyden myötä.

A2illassa keskusteltiin jokin aika sitten lisääntymisestä. Tapetilla oli huoli siitä, että suomalaiset lisääntyvät koko ajan vähemmän – sortuuko Suomi sukupuuttoon? Väestöliiton julkaiseman perhebarometrin mukaan työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat, lastenhoidon järjestämisen ongelmat tai perhevapaasta aiheutuva katkos työssä on lähes joka kolmannen äidin ja joka viidennen isän mielestä syynä siirtää lastenhankintaa. Yksi monista keinoista, jolla perheen lapsiluvun kasvattamiseen voidaan vaikuttaa, onkin työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen. Konkreettisina asioina mainittakoon esim. työaikojen ja -paikkojen joustavuus sekä osa-aikatyö.

Edellä mainitut ovat erinomaisia käytäntöjä, mutta pelkästään niiden kirjaaminen työyhteisön pölyttyviin mappeihin ei sinällään vielä merkitse yhtään mitään. Käytännöt eivät hyödytä, jos niitä ei a) pysty käytännössä soveltamaan riittävästi ja b) jos niitä ei voi hyödyntää hyvällä omalla tunnolla.

Se mistä vähemmän puhutaankin, ovat erityisesti työpaikoilla vallitsevat asenteet ja arvot.

Osallistuin jokin aika sitten työpaikallani järjestettyyn työpajaan, jossa arvioimme pienryhmissä työpaikkamme perheystävällisyyttä. Yksi väittämä kuului: Perheellisiä ei arvostella sanattomasti, esim. käytävillä tai selän takana. Olimme yhtä mieltä, että tämä väittämä pitää kohdallamme paikkansa. Mieleeni jäi kollegan lausahdus: ”Olisi ihan kamalaa, jos näin olisi.”

Todellakin. Miten paljon helpompaa työntekijän onkaan suunnitella perheenlisäystä, jos voi olla varma, että työyhteisö hyväksyy ja tukee työn ja perheen yhteensovittamista. Tuloksena on molemminpuolinen kunnioitus ja molemminpuolinen hyöty.

Omalla kohdallani jännitys oli turhaa. Kun kerroin asiasta esimiehelleni, hän iloitsi uutisesta kanssani. Halasi ja onnitteli. Siitä tuli hyvä ja luottavainen mieli. Ja nyt kun aikaa on nyt kulunut muutamia kuukausia, yllätykseksi tunnen olevani henkisesti sitoutuneempi työnantajaani kuin ehkä koskaan aiemmin. Uskon, että tämä johtuu saamastani tuesta ja kannustuksesta, mikä on johtanut siihen, että arvostan työnantajaani paljon.

Jos tilanne kuitenkin jostain syystä olisi niin ikävä, että pitäisi tehdä valinta työn ja perheen välillä, valinta olisi kitkerä mutta helppo. Sillä totuushan on se, että töissä kukaan ei ole korvaamaton, mutta kotona kaikki vanhemmat ovat.

Tuuli Daavittila
Kirjoittaja työskentelee viestintäkoordinaattorina Lastensuojelun Keskusliitto/Emma & Elias -ohjelmassa

 

Normipäivä eli perheystävällisyyttä ja työn hallintaa Kelassa

blogibanneri_parassyy_584x100shutterstock_262841444Taas edessä mielenkiintoinen HR-työpäivä Kelassa. Istun mukavasti IC-junassa matkalla Riihimäeltä kohti Helsinkiä. Junan nytkähtäessä liikkeelle saan läppärini auki. Sähköpostiviestien kärjessä on pääjohtajamme Liisan viesti, jossa hän kannustaa pohtimaan innovatiivisesti ratkaisuja, joilla voisimme edistää perheystävällisyyttä Kelassa.

Ymmärrän, että asia on tärkeä. Satsaamalla perheystävällisyyteen voisimme parantaa kilpailukykyämme työnantajana. Uudet joustot parantaisivat työn ja muun elämän tasapainoa ja sitä kautta työhyvinvointia ja tuottavuutta. Junan jatkaessa kulkuaan mieleeni muistuu eilisen kokouksen palaute, että asioita työstettäessä olisi hyvä ymmärtää perhekäsite laajasti. Työnantajan, jonka yksi keskeinen arvo on olla ihmistä arvostava, on syytä luoda kaikille edellytyksiä työn joustoille. Joustoja hyväksikäyttäen henkilöstö voi tarpeen tullen huolehtia omista läheisistään ovat he sitten pieniä lapsia, vanhenevia vanhempia, puolisoita tai muita läheisiä.

Kaikki esimiehet eivät lähes kuuden tuhannen henkilön työpaikalla ole aina jakaneet yhtä suurta innostusta kehittää joustoja, kuin HR-asiantuntijat. Pohtiessani uusia työaikajoustoja silmäilen vanhemman kaartin esimiehen palautetta siitä, että joustojen markkinointi tuottaa hänelle lisää työtä ja vaivaa. Vastatessani hänelle, että työn ehdoilla toki joustetaan ja uudet keinot tuovat hänelle parempia välineitä suorituksen johtamiselle, teen mentaalisen merkinnän, että valmentavan johtamisen koulutusta ja muuta tukea esimiesten suuntaan tulee vielä parantaa.

Junan tullessa Tikkurilaan pääsen syventymään projektipäällikkömme Katriinan alustaviin ajatuksiin uusista joustoista. Liukuvan työajan, osa-aikatyön, tiivistetyn työajan, etätyön ja ns. Kela-etätyön rinnalle kaivattaisiin jotain uutta. Jos ratkaisu- ja asiakaspalvelutyössä kaikki eivät samanaikaisesti voi olla etätyössä voitaisiin etätyön nykyistä käyttöä laventaa kiertovakansseilla ja puhelinpalvelua voitaisiin ainakin takaisinsoittojen osalta tehdä kotoa käsin. Asiakaspalvelussa joustoja voitaisiin lisätä sijoittamalla henkilöitä aika ajoin töihin toimistoihin, joiden aukioloaika on rajoitetumpi. Vanhojen omaisten hoito ja tapaaminen olisi helpompaa, jos voisi esimerkiksi viikonlopun jälkeen tehdä maanantaina Kela-etätyötä lähellä vanhempien asuinpaikkaa.

Esimiehenä olo on yhtäkkiä kuin Erkka Westerlundilla Suomen lätkämaajoukkueen pronssipelissä olympialaisissa. Läsnäoloni valmentajana pukukopissa ei ole välttämätöntä, koska joukkueeni on sisäistänyt Perheystävällisen työpaikan hankkeen tavoitteet, motivaatio on kohdillaan ja hienoja ehdotuksia pukkaa. Kiittäessä Katriinaan hyvistä ajatuksista tiedän, ettei minulla ole tarvetta kirkastaa joukkueelleni hankkeen tavoitteita tai merkityksellisyyttä, koska Kela tulee kyllä tämän matsin voittamaan. Tavoitteiden toteutumista tukee myös Kelan toimintakulttuuri, joka tukee perheystävällisyyttä.

Assistenttini Kirsi ilmoittaa tekstiviestillä lapsen olevan sairas, mutta palomiehenä työskentelevä puoliso tulee työvuoroltaan kotiin kello 10, joten hän tulisi töihin kello 11 jälkeen. Kiitän Kirsiä tiedosta. Muistutan tilapäisen hoitovapaan käytöstä, jos hoivavastuun siirto ei onnistu suunnitellusti.

Junan saapuessa Helsinkiin hymyilen hyväntahtoisesti toiselle kelalaiselle, joka varmistaa puhelimella, että jälkikasvu on hoitanut kaikki aamutoimensa ja lähdössä kohti uusia seikkailuja kouluun. Samalla tarkastan kalenteristani, että viimeinen kokoukseni päättyy siten, että voin käydä tervehtimässä vanhaa äitiäni sairaalan vierailuaikojen puitteissa. Onneksi uudet työvälineet mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman työteon ja tarvittaessa voin jatkaa työntekoa junassa tai kotona. Tämäkin tukee oman työn hallinnan tunnetta ja lisää tasapainoa työn ja vapaa ajan välillä.

Minusta tärkeintä on kuitenkin perheystävällinen toimintakulttuuri. Kelassa olemme toiminta-ajatuksemme mukaisesti ”Elämässä mukana ja muutoksessa tukena”. Siksi haluamme olla aidosti perheystävällinen työpaikka.

Pasi Lankinen
Kirjoittaja on Kelan henkilöstöjohtaja ja mukana Perheystävällisessä Diilissä

diiliVäestöliitto järjestää viihteelllisen shown – Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä! – Porin SuomiAreenalla maanantaina 11.7. klo 17 – 18.15 Kaupungintalon pihalla.

Diilissä työpaikkoja haastatellaan perheystävällisyydestä. Kansanedustaja Hjallis Harkimo selvittää paikallaolevien viiden työpaikan perheystävällisyyttä. Väestöliiton varapuheenjohtaja Marianne Heikkilä toimii avustajana. Tilaisuudessa nostetaan herkullisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamista esille. Kisaamassa joukko mielenkiintoisia suomalaisia työnantajia!

.

Perheystävällisyys on asennekysymys

blogibanneri_parassyy_584x100

shutterstock_158221838Koulu loppuu kolmelta, tarhasta haku neljältä, puhelinpalaveri samaan aikaan, treenit viideltä ja kaverin synttärit seitsemältä. Missä välissä syödään, kumpi käy kaupassa? Kahden vaativan työn ja kahden kiireisen lapsenelämän yhteensovittaminen vaatii vanhemmilta mestarillisia sumplimistaitoja, lapsilta sopeutumista ja vahvaa tukiverkostoa yllätysten varalta. Myös työpaikan tulee kuulua perheiden turvaverkkoon.

Aiemmassa työssäni ministerin erityisavustajana työpäivät vaihtuivat usein illoiksi, joten poikiemme synnyttyä työn ja perheen yhteensovittaminen oli kiistämättä haastavaa. Nykyisessä työssäni Miltton Networksin toimitusjohtajana pystyn aikatauluttamaan työaikani vapaammin. Nyt poikien kasvaessa harrastukset haukkaavat illoistamme ja viikonlopuistamme leijonanosan, joten työn joustavuus on noussut suureen arvoon.

Milttonilla teemme työtä asiakas edellä. Koko missiomme olla maailman paras kumppani suomalaisille ja pohjoismaisille asiakkaille perustuu siihen, että tuotamme haluttuja tuloksia. Tavoitteellinen työ vaatii työntekijöiltämme venymistä, mutta vastavuoroisesti joustamme myös työpaikkana. Vaikka työkaverit vallan mainioita tapauksia ovatkin, on perhe monelle se arjen suurin voimavara. Jokainen on oman elämänsä asiantuntija siinä, mitä tarvitsee työn ja perheen yhteensovittamiseen. Me työnantajana kuuntelemme herkällä korvalla ja pyrimme mahdollistamaan tarvittavat toimet. Yhdelle on tärkeää, että työaikataulua voi mukauttaa perheen rytmiin, toiselle lomien sopimista perheen tarpeista lähtien, kolmannelle sitä että lapsen voi tuoda leikkimään töihin.

Kuten sanotaan, lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä, ja meillä hoitotäti tai -setä löytyykin tiukassa paikassa usein viereisen työpöydän takaa. Taannoin päivän ohjelmassa oli tärkeä työpaja, johon oli kauan haettu isolle asiakasjoukolle sopivaa ajankohtaa. Työkaverin lapsen oli tarkoitus viettää kotona sairasloman viimeistä, kuumeetonta päivää, kun aamulla hoitaja ilmoitti olevansa vatsataudissa. Ei muuta kuin lapsi kainaloon ja toimistolle, jossa tapaaminen hoidetaan kunnialla maaliin kollegan sillä välin huolehtiessa jälkikasvusta. Tämän jälkeen lapsi sitten toivoo joka viikko pääsevänsä taas töihin, kun siellä on niin kivaa…

Pienten visiitit ovat iloisia yllätyksiä myös työyhteisössä. Spontaanit ilonkiljahdukset pelien lomassa ja tiukat väittelyt Suomen huvipuistotarjonnan plussista ja miinuksista piristävät kovimmankin konsultin päivää. Myös toimistokoiramme osaavat arvostaa väsymättömien rapsuttelijoiden vierailuja.

Milttonilla koemme perheystävällisyyden asennekysymykseksi. Arki mukautetaan perheen tarpeisiin ja yllättävistäkin perhe-elämän haasteista selvitään, tavalla tai toisella – oli tilanne päällä sitten lasten, vanhempien, kumppaneiden tai muun perheen kanssa.

Jussi Kekkonen
Kirjoittaja on Miltton Networksin toimitusjohtaja ja mukana Perheystävällisessä Diilissä

diiliVäestöliitto järjestää viihteelllisen shown – Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä! – Porin SuomiAreenalla maanantaina 11.7. klo 17 – 18.15 Kaupungintalon pihalla.

Diilissä työpaikkoja haastatellaan perheystävällisyydestä. Kansanedustaja Hjallis Harkimo selvittää paikallaolevien viiden työpaikan perheystävällisyyttä. Väestöliiton varapuheenjohtaja Marianne Heikkilä toimii avustajana. Tilaisuudessa nostetaan herkullisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamista esille. Kisaamassa joukko mielenkiintoisia suomalaisia työnantajia!

Perheystävällinen diili on sekä lasten että työnantajien etu

blogibanneri_parassyy_584x100

 

 

shutterstock_287793017

Oletko jo tutustunut ”Perheystävälliseen diiliin? Perheystävällinen työpaikka ja perheystävällisten ratkaisujen tulisi kiinnostaa kaikkia työnantajia. Ai miksi? Hyvä ja keskeinen kysymys, johon yritän vastata.

Lastensuojelun ammattilaisena perustelen perheystävällisyyttä lapsen edun ensisijaisuudella. Suomalainen yhteiskunta – hyvinvointivaltiomme – tulee kunnioittaa lapsen oikeuksia kaikissa päätöksissä ja jokaisessa ratkaisussa. Vanhempien työelämä vaikuttaa olennaisesti lasten elämään. Perheystävälliset ratkaisut, jotka auttavat vanhempia arjen hallinnassa ja perheen- ja työelämän yhteensovittamisessa, ovat näin ollen ennen kaikkea lapsen etu.

On muistettava, että tarpeet perheystävällisiin ratkaisuihin eivät koske ainoastaan pienten lasten vanhempia. Yhtä lailla teini-ikäinen nuori voi tarvita vanhempansa läsnäoloa ja huomiota. Tai perheessä voi tapahtua jokin muu akuutti asia, esimerkiksi puolison vakava sairastuminen joka hetkellisesti vaatii työelämältä joustoa. Puhumattakaan tilanteesta jolloin työntekijän iäkäs vanhempi tarvitsee apua tai hoivaa.

Perheystävällinen työpaikka huomioi erilaisia perhetilanteita ja antaa kaikille työntekijöilleen mahdollisuuden vaikuttaa työntekoon ja työoloihin sekä  joustomahdollisuuden mikäli tilanne niin vaatii. Tämä on inhimillistä ja empaattista johtamista, joka jo sinänsä on merkittävä ja tarpeeksi painava syy perheystävällisyyteen.

Mutta! Perheystävällisyys on myös taloudellisesti kannattavaa, jopa erittäin hyvä investointi. Löytyy tutkittua tietoa siitä, että perheystävälliset ratkaisut palvelevat sekä työntekijää että työnantajaa. Muuttamalla työyhteisöjämme perheystävällisempään suuntaan saamme motivoituneempia työntekijöitä, jotka ovat myös sitoutuneempia työtehtäväänsä ja pysyvät lojaaleina työnantajalleen. Työhyvinvoinnin ja työssä viihtyvyyden kasvaessa myös sairauspoissaolot vähenevät, työntekijöiden vaihtuvuus vähenee ja työsuoritukset – sekä laatu että tehokkuus – paranevat.

Perheystävälliset joustot tai perheystävällinen johtaminen ei ole vaikeaa. Tämä vaatii itse asiassa vain johtajilta oikeaa asennetta ja tahtotilaa. Jos johtajat läpi organisaation uskovat perheystävällisyyteen, näkevät sen mahdollisuudet ja edut, ei ole mitään estettä lähteä kehittämään uusia perheystävällisiä ratkaisuja. Haastankin sinut mukaan tekemään perheystävällistä diiliä! Se kannattaa!

Pia Sundell
Kirjoittaja on Barnavårdsföreningen i Finland r.f:n toiminnanjohtaja ja osallistuu Perheystävälliseen Diiliin

diiliVäestöliitto järjestää viihteelllisen shown – Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä! – Porin SuomiAreenalla maanantaina 11.7. klo 17 – 18.15 Kaupungintalon pihalla.

Diilissä työpaikkoja haastatellaan perheystävällisyydestä. Kansanedustaja Hjallis Harkimo selvittää paikallaolevien viiden työpaikan perheystävällisyyttä. Väestöliiton varapuheenjohtaja Marianne Heikkilä toimii avustajana. Tilaisuudessa nostetaan herkullisella tavalla työn ja perheen yhteensovittamista esille. Kisaamassa joukko mielenkiintoisia suomalaisia työnantajia!

 

Perheystävällinen Diili – työpaikat tentissä?

blogibanneri_parassyy_584x100

 

 

diililogoTunnetun tv-formaatin soveltaminen työn ja perheen yhteensovittamisen käsittelyyn voi tuntua lähtökohtaisesti erikoiselta. Diilin eri toteutukset muistetaan niin Suomessa kuin Amerikassakin haastavista ja välillä mahdottomistakin tehtävistä. Toimeksiannot tuli toteuttaa liian lyhyessä ajassa, jolloin kaamean sähläyksen jälkeen joku sai kenkää johtoryhmän huoneessa. ”You are fired!” tai ”Sä saat potkut” olivat kiihkeän väittelyn jälkeisiä verbaalisia iskuja päin tosi-tv-osallistujan kasvoja, mikä lopetti jonkun etenemisen kohti unelmiensa Diiliä.

Päätimme kääntää alkuperäisestä Diilistä tutun lähtöasetelman päälaelleen. Mitäpä jos työntekijä ei olekaan se, joka taistelee työpaikastaan, vaan laitammekin työpaikat tenttiin? Annamme Hjalliksen grillata ja hiillostaa työnantajia sopivalla lämmöllä, jotta saamme esiin niissä vallitsevan perheystävällisyyden tason. Lähtökohta taisi tuntua kaikista ideointiin osallistuvista ensin järjettömältä tai vähintäänkin mahdottomalta: ”Kuka hullu lähtisi vapaaehtoisesti Hjalliksen tentattavaksi näin vaikeassa asiassa?”

Mitä enemmän asiaa työstimme ja jalostimme tiimissämme, sitä enemmän se alkoi tuntua pelottavankin kiinnostavalta tavalta toteuttaa tämän vuoden keskustelumme SuomiAreenalla. Vielä kun saimme houkuteltua Hjalliksen parivaljakoksi julkkis-Diilistä tutun Marianne Heikkilän, pelkäsimme enää, että hullu ideamme saattaa oikeasti toteutua.

Väestöliitto on toivon, onnellisuuden ja ihmisoikeuksien asialla. Yksi arvoistamme – ennakkoluulottomuus – kuvastaa parhaiten tätä valitsemaamme tapaa käsitellä vaikeaa ja välillä abstraktia teemaa täysin uudella lähestymistavalla. Otamme tietoisen riskin käsittelemällä viihteellisellä tavalla tätä meille ja monelle työssäkäyvälle vanhemmalle tärkeää teemaa. Käsittelytavan valinnalla emme vähättele perheystävällisyyden merkitystä ja tärkeyttä. Päinvastoin, haluamme löytää työn ja perheen yhteensovittamiseen uusia näkökulmia, tehdä rohkeita avauksia ja kenties löytää myös yllättäviä ratkaisujen aihioita. Nöyrä tavoitteemme on tehdä suomalaisesta työelämästä entistä perheystävällisempää.

Meitäkin suuremman riskin ottavat Perheystävällisen Diilin kilpailijat ja heidän edustamansa työnantajat. Emme aluksi olleet varmoja saisimmeko yhtään työnantajaa mukaan, mutta yllättäen lähes kaikki pyydetyt olivat halukkaita. Nämä viisi henkilöä ja heidän työnantajansa ovat todellisuudessa meitäkin ennakkoluulottomampia. He uskaltautuvat tulla julkisesti puolustamaan oman organisaationsa sisäisiä toimintatapoja ja käytäntöjä.

Perheystävällisen Diilin tavoitteena ei ole nöyryyttää tai nostaa ketään tikun nokkaan. Emme myöskään väitä, että tentin voittajaksi selviytyvä olisi välttämättä joukon perheystävällisin työnantaja. Mutta ainakin voittaja on joutunut julkisesti perustelemaan toimintatapojaan Hjalliksen tiukassa tentissä, mikä ei ole aivan mitätön suoritus. Kiitos vielä etukäteen kaikille kilpailijoille, että teette tämän Perheystävällisen Diilin toteutuksen mahdolliseksi!

Perheystävällisen Diili toteutetaan live-showna, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Emme pääse leikkaamaan parhaita pätkiä tai kokonaisuuden kannalta parhaita paloja draaman kaareksi. Tuomareiden ja kilpailijoiden välisessä sanailussa syntyvä jännite luo toivottavasti sopivankarhean epämukavuusalueen meille kaikille. Luotamme siihen, että rohkea heittäytyminen ja rento asennoituminen kantaa 11.7. iltapäivällä jo pitkälle. Kukaan ei vielä tiedä Perheystävällisen Diilin voittajaa. Tämän takia kannattaakin tulla katsomaan kuinka unohtumattoman elämyksen pystymme paikallaolijoille tarjoamaan.

Koemme onnistuneemme toteutuksessa, mikäli saamme:
– työssäkäyviä vanhempia testaamaan oman työpaikkansa perheystävällisyyttä
– esimiehiä tarkastelemaan omaa asennettaan perheystävällisyyttä kohtaan
– yhdenkin työnantajan liittyvän mukaan Perheystävällinen työpaikka –ohjelmaamme.
Se on tarkoitettu Teille – rohkeille edelläkävijäyrityksille.

Julkaisemme kaikkien Diiliin osallistujien blogit täällä, joten voit seurata miten he kokevat tilanteen ja valmistautuvat tulevaan koitokseen.

Lassi Köppä
Perheystävällisesti töissä –hankepäällikkö
Väestöliitto ry
lassi.koppa@vaestoliitto.fi
http://www.parassyy.fi/sertifikaatti
#parassyy

Työelämä – sadun vai toden maailma?

blogibanneri_parassyy_584x100Työelämään on pikku hiljaa ilmestynyt satuolento. Hän on kokoaikaisessa vakinaisessa työssä ja sovitun toimenkuvan mukaisissa tehtävissä työskentelevä henkilö. Suomalainen työlainsäädäntö, työpaikan työehdot ja usein pelisäännötkin on rakennettu tämän satuolennon tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Jopa työttömyys- ja sosiaaliturvakin sopivat hänen eduilleen, eivät ns. epätyypillisiä töitä tekeville pätkä-, määräaikais- tai osa-aikatyöläisille.

Myös työpaikkojen johtamisopit noudattelevat mallia, jossa satuolentoja oikeaoppisesti innostetaan ja kannustetaan pitkän aikajänteen kannusteilla. Miten työelämän säännökset ja esimiestyö oikeasti ottavat tällä hetkellä huomioon työpaikoille pysyviksi tulleet epävarmuustekijät: irtisanomisuhat, toimenkuvien rajut muutokset, määräaikaiset työsopimukset sekä nolla- ja osa-aikasopimukset? Miten epävarmuudessa työskentelevien yhä kasvavaa joukkoa innostetaan ja kannustetaan? Mitä työelämässä käytännössä tarkoittaa reiluus, josta usein puhutaan?

Valmentaessani esimiehiä työsuhdekysymyksissä olen törmännyt erikoiseen ilmiöön: moni esimies ei ole alansa työehtosopimusta edes nähnyt, saatikka siihen tutustunut. Entä onko esimies tietoinen, mitä eri työntekijäryhmiä koskevat työehtosopimukset sisältävät? Myös yksi työpaikkojen peruspilareista, työsopimuslaki, on jäänyt monelle hämäräksi. Jos perusteet ja tiedot ovat näin puutteellisia, miten esimies voi kohdella työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja silti yksilöllisesti vaikkapa silloin, kun on kyse erilaisista poikkeamista työpaikan tilanteissa?

Lakipykälät ja työehtosopimusten sisällöt sanelevat tarkkaan monia työntekoon ja työaikaan liittyviä seikkoja. Nykypäivän johtamisessa kuitenkin vannotaan yksilöllisen johtamisen nimeen. Esimies törmää usein tasa-arvoisen eli yleisen käsityksen mukaan ’samanlaisen’ kohtelun vaateeseen. Tämä osin virheellinen käsitys voi jopa olla esteenä ns. yksilölliselle kohtelulle. Tasa-arvoinen ja tasapuolinen kohtelu tarkoittaa käytännössä sitä, että samassa tai samantyyppisessä tilanteessa olevia henkilöitä kohdellaan samalla tavalla.

Väitänkin, että esimiesten työkalupakkiin on saatava yhä enemmän kykyä käsitellä aiempaa kimurantimpia työsuhdeasioita, kykyä oivaltaa työelämän tasa-arvokäsitettä eri vivahteineen sekä taitoa kohdella työntekijöitä aidosti yksilöinä. Viimeksi mainittu tarkoittaa työntekijän tarpeiden tunnistamista niin työssä kuin yksityiselämän joustoissakin. Tämä puolestaan edellyttää keskeisten säännösten riittävää hallintaa muiden esimiestaitojen lisäksi.

Työelämä on sopimuksiin perustuvaa jatkuvaa kaupankäyntiä, jossa molempien osapuolten – niin työnantajien kuin työntekijöiden − on voitettava edes jotain. Säännösten ja johtamisen on sovelluttava reilun pelin hengen mukaisesti erilaisiin työn tekemisen tapoihin ja työaikaratkaisuihin. Jos hyvällä johtamisella toteutuvat joustavuus, innostavat työkokonaisuudet sekä luottamuksen ilmapiiri, on myös paljon helpompi edellyttää henkilöstöltä venymistä, epävarmuuden sietämistä ja uusien tehtävien tekemistä. Pelisääntöjä ja johtamista on myös jatkuvasti päivitettävä. Satumaailmassa eläminen ei onnistu loputtomasti.

Hannele Waltari

Kirjoittaja on OTK, joka toimii Väestöliitossa projektiasiantuntijana Perheystävällisesti töissä -hankkeessa. Hän on erikoistunut työlainsäädäntöön ja henkilöstöjohtamiseen ja työskennellyt johtotehtävissä niin yrityksissä, pankkimaailmassa kuin työntekijäliitoissa. Lisäksi hän on valmentanut esimiehiä työsuhde- ja henkilöstöjohtamisen kysymyksissä monen vuoden ajan.

Sinulla on maailman paras syy!

blogibanneri_parassyy_584x100Tänään käynnistyvä #parassyy -kampanja nostaa perheen ja työn yhteensovittamisen keskustelun keskiöön.

Jokaisella lapsiperheellä on omat tapansa yhdistää usein kiireistä työtä ja arjen vauhdikkaita tilanteita. Vanhemmat ovat parhaat asiantuntijat luomaan perheen kulloiseenkin tilanteeseen perheen ja työn yhteensovittamisen tavat. Meidän kaikkien kannattaa silti tarkistaa omia näkemyksiämme, vaikka asiat sujuisivat tällä hetkellä hyvin.

Onko perheen ja työn yhteensovittamisesta keskustelu mahdollista omassa työyhteisössä? Voinko tai uskallanko ottaa asian puheeksi esimieheni kanssa, mikäli yhteensovittaminen tuntuu mahdottomalta? Jos esimiehenä näen työntekijällä yhteensovittamiseen liittyviä haasteita, voinko aktiivisesti ottaa asian puheeksi ja pyrkiä löytämään siihen yhdessä ratkaisun?

Pääsin itse kokeilemaan perheen ja työn aktiivista yhteensovittamista eräällä huhtikuun viikolla, kun vaimoni oli viikon poissa. Meillä vaimoni tekee lyhennettyä työpäivää, jotta nuorimman tyttäremme päiväkotiin viennit ja haut sujuvat helposti. Itse olen tähän asti hoitanut Aadan päiväkotivientejä ja -hakuja lähinnä silloin, kun se on omaan työaikatauluuni sopinut. Omakohtainen kokemus viikon ”pakkoyhteensovittamisesta” oli avartavaa. Olin merkinnyt jo hyvissä ajoin kalenteriini joka päivälle Vie Aada ja Hae Aada merkinnät. Kyseisen viikon päiviäni aikataulutti maailman paras syy!

Haastavinta oli kuitenkin saada pääosa päivän töistä tehtyä päiväkodin asettamassa aikataulussa. Toisaalta omassa työssäni etätöiden tekeminen on mahdollista ja itselleni se on luontevaakin. Jossain vaiheessa viikkoa havahduin siihen, että mitä jos tällainen yhteensovittaminen olisi jokapäiväistä? Meidän perheessä kiitos kuuluu vaimolleni, koska itse pääsen yhteensovittamisesta tällä hetkellä aika helpolla.

Mutta miten yhteensovittaminen onnistuu esimerkiksi yksinhuoltajalta tai omaistaan kotona huolehtivalta vanhemmalta? Voimmeko suomalaisessa työelämässä olla myös isejä ja äitejä – sen lisäksi että olemme hyviä työntekijöitä? Kaikkein pahinta olisi joutua kääntämään vanhemmuus ”pois päältä” kokonaan työelämässä. Näihin asioihin haluamme kiinnittää uudessa kampanjassamme erityistä huomiota.

Perheen ja työn yhteensovittamisen teemoista löytyy monia tasoja: vanhemmat ja perheet ovat lasten hyvinvoinnin kannalta ne kaikkein tärkeimmät asiat. Työnantaja, esimies ja työyhteisö vaikuttavat usein merkittävästi siihen, saako vanhemmuus näkyä myös työelämässä. Avoin keskusteluilmapiiri, keskinäinen luottamus ja sitä kautta paikalliset joustot ovat välttämättömiä asioita. Ne mahdollistavat paremman yhteensovittamisen lapsiperheiden vanhemmille.

Työnantajan kannalta ei kyse ole useinkaan lisäetujen tarjoamisesta tai yksipuolisesta joustamisesta. Kyse voi olla yksilöllisten joustotarpeiden tunnistamisesta silloin, kun vaikkapa yllättävä perhetilanne tai kriisi sitä vaatii. Motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät ovat sitoutuneita ja joustavat myös työnantajan suuntaan. Kun esimiehinä otamme työntekijät kokonaisvaltaisina, he myös tekevät kokonaisvaltaisempaa tulosta.

Oma viikkoni Aadan ”yksinhuoltajana” vierähti yllättävän helposti. Vaikka jonakin päivänä fleece-paita unohtui kotiin, jäi aktiivisesta työn ja perheen yhteensovittamisesta joitakin muistoja meille molemmille. Kun olin ajoissa kotona, niin ehdin tekemään kaikenlaista kivaa oman tyttäreni kanssa.

Yhtenä iltana menimme päiväkodin pihalle kaatuneen puun luokse herkuttelemaan jätskiä ja toisena iltana kävimme iltarasteilla yhdessä suunnistamassa. Viikon kohokohta oli kuitenkin ilta, jolloin rohkeus oli voittanut pelon. Voi sitä riemua, kun pieni lapsi oppi pyöräilemään vihdoin ilman apupyöriä. Tämä ikimuistoinen hetki saatiin jaettua videolla myös äidille.

shutterstock_37004839