Seksuaalikasvatus edistää seksuaalioikeuksien toteutumista

Kuvitus: Ainoa Graphic Design / ainoa.fi

Tänään, 4.9.2018 vietetään kansainvälistä seksuaaliterveyden päivää.

Maailman seksuaaliterveysjärjestö WAS* korostaa seksuaalioikeuksien toteutumisen merkitystä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Väestöliitto on yli 70 vuoden historiansa aikana tehnyt paljon töitä sen eteen, että seksuaalioikeudet toteutuvat Suomessa ja maailmalla.

Seksuaaliterveys on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Seksuaalikasvatuksella tarkoitetaan seksuaaliterveyteen liittyvän tiedon, palvelujen ja opetuksen tarjoamista.  Seksuaalikasvatus on yksi hyvin konkreettinen tapa edistää seksuaalioikeuksien toteutumista – ja tuntuukin siltä, että seksuaalikasvatuksesta puhutaan nyt enemmän kuin koskaan.

Tunne-, turva- ja vuorovaikutustaidot korostuvat tämän ajan seksuaalikasvatuksessa. Nuoret elävät maailmassa, jossa läsnäolevilla aikuisilla on suuri merkitys oikean tiedon jakamisessa sekä turvallisempien tilojen luomisessa.

Nuoret haluavat seksuaalikasvatusta, koska niitä tietoja hyödynnetään paljolti jokapäiväisessä arkielämässä.  Useimman nuoren elämässä ovat läsnä pohdinnot murrosiästä, kehojen moninaisuudesta, sukupuolesta, identiteetistä, ihmissuhteista, seksistä,  seksuaalisesta nautinnosta, ehkäisystä ja seksuaalisesta häirinnästä. Erityisesti näihin teemoihin liittyvät tiedot ja taidot seuraavat heitä läpi elämän.

On tärkeää,  että seksuaalikasvatustyötä tekevällä ammattilaisella on paikka, aikaa ja mahdollisuuksia tarkastella ammatillisesti omaa seksuaalisuuttaan ja siihen liittyviä arvoja ja asenteita.  Kun ammattilaisen työkalupakissa on monipuolisesti erilaisia työtapoja, se auttaa kaikkia! Vaihtelevat ja aktivoivat opetusmetodit hyödyttävän kaikenlaisia oppijoita.

Seksuaalioikeudet on tärkeää huomioida myös kouluympäristössä. Niitä voi havainnollistaa ja käsitellä oppilaiden kanssa Seksuaalioikeudet huoneentaulun välityksellä. Seksuaalioikeudet -checklist materiaalin avulla koulussa voi pohtia sitä, mitä seksuaalioikeudet tarkoittavat käytännössä ja arkielämässä.

*Maailman seksuaaliterveysjärjestö WAS (World Association of Sexual Health)

 

 

Tunteiden hallintaa voi opettaa

raisanblogiTurussa oli helmikuun alussa oli mielenkiintoinen väitöstilaisuus. Pitkän linjan erityisopettaja Varsinais-Suomessa sijaitsevasta erityiskoulusta, KM Jaana Hintikka oli tutkinut, miten sopeutumattomien oppilaiden tunnetaitoja voidaan parantaa. Tällaista tutkimusta ei Suomessa ole tehty aikaisemmin. Väitös Aggression portaat -mallin vaikuttavuudesta erityiskoulun 8-13-vuotiailla oppilailla osoittaa, että lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan edistää kouluopetuksessa yksinkertaisilla, suunnitelmallisilla ja määrätietoisilla tavoilla.

Aggression portaat -mallissa havainnollistetaan normaaliin kasvuun liittyvät haastavat tunteet ja esitetään niiden käsittelyyn auttavia harjoituksia. Tämän väitöstutkimuksen mukaan Aggression portaat -intervention avulla oppilaiden tunne- ja itsesäätelyn taidot kehittyivät ja myönteiset tunnekokemukset lisääntyivät.

Tunnetutkimuksista tiedetään, että myönteiset tunteet ovat merkityksellisiä. Ne auttavat palautumaan kielteisten tunnekokemusten rasituksista. Ne myös edistävät elämän tarkoituksellisuuden tunnetta ja terveyttä sekä vaikuttavat suotuisasti keskittymiseen, muistiin, oppimiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun. Tärkeää apua syrjäytymisriskissä oleville.

Myös taidot rentoutua haastavassa tilanteessa paranivat, sen sijaan kontrolliryhmän lapsilla keinottomuuden tunne vain lisääntyi. Rentoutumistaito auttaa stressin purkamisessa ja kun halutaan rauhoittaa voimakkaan tunteen kuten aggression, fyysistä nousua. Aggression tunteen pysäyttäminen ja stressin rauhoittaminen ovat todella hyödyllisiä elämäntaitoja. Myönteiset tunnekokemukset ja taito rentouttaa itsensä vaikuttavat kokonaisvaltaisesti oppilaiden kasvuun ja kehitykseen.

Vastaväittäjä painotti keskeisenä tutkimustuloksena sitä, että toisiin kohdistunut väkivalta, siis muiden satuttaminen, väheni intervention aikana. Tämä on merkittävä tulos. Juuri näillä lapsilla ja nuorilla on huomattava riski monenlaiseen ongelmien kasautumiseen. On tärkeää tunnistaa ne keinot, joilla voidaan saada aikaan myönteisiä kehityskulkuja. Opetuksen tavoitteena on opettaa tunteiden hallintaa ja sitä kautta ennaltaehkäistä oppilaiden aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Mallin käytön kannalta tärkeä tutkimustulos on myöskin se, että niin oppilaat kuin opettajat kokivat sen hyödylliseksi ja tärkeäksi, siitä siis pidettiin puolin ja toisin.

Käyttäytymisen ja tunnetaitojen opettamisen tärkeys tunnistetaan laajasti koulumaailmassa, mutta tutkittua tietoa saatavilla olevien kasvatuksellisten mallien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta ei aiemmin juurikaan ole ollut. Koulujen merkitys ja velvollisuus oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen opettamisessa korostuu tänä vuonna, sillä niitä edellytetään uusissa opetussuunnitelmissa. Aggression portaat -mallista voi nyt näyttöön perustuen sanoa, että se auttaa lasta ja nuorta.

Pääroolissa tutkimuksen toteutuksessa oli erityiskoulu, jossa Väestöliiton asiantuntijat kävivät 2009 syksyllä pitämässä koulutuspäivän Aggression portaista koko koululle. Koulu otti mallin tällöin kehityshankkeeksi, johon kaikki sitoutuivat. He toteuttavat opetuksessaan yhteen hiileen puhaltamista ja tiimityötä, lasten ja nuorten edun puolesta taistelemista arjessa ja koko yhteiskunnassa.

Rehtori Jyrki Latvan sanoin: ”Toivomme vilpittömästi että tämä tutkimus toimisi tien näyttäjänä ja tasoittavana tekijänä matkalla kohti rehellistä, arvostavaa ja jopa ymmärtävää suhtautumista erityiskouluja, erityiskouluissa työtä tekeviä ihmisiä, erityiskouluissa opiskelevia oppilaita ja erityisesti sopeutumattomia ja käytösongelmaisia lapsia ja nuoria kohtaan. Tämä asennemuutos on ensiarvoisen tärkeää jos haluamme laadukasta ja tuloksellista erityisopetusta.”

Materiaaleja

Turun Yliopisto, Tunne-elämän haasteita omaava voi oppia pois väkivaltaisista ajatuksista. Väitös: KM Jaana Hintikka, 5.2.2016, kasvatustiede.
Väkivaltaisista ajatuksista voi oppia pois, Iltalehti 4.2.2016
Väestöliiton Aggression portaat -malliin perustuvat vanhemmille suunnatut kasvatusoppaat: Kiukkukirja ja Kapinakirja
Pienen lapsen portaat
Urpot.fi Aggression portaat
Aggression portaat käsikirja Opetushallitus

Hyväntuulista joulua

Kuva: Diane Cordell, Flickr

Kuva: Diane Cordell, Flickr

Ihmisen tunnetila on monen asian summa. Yksi vaikuttava tekijä on oma tahtotila.

Pieni lapsi kuvittelee, että se tunne joka hänellä on, on kaiken todellisuus ja että hänen tunteensa tuntuu koko huoneessa. Niinpä sen voi vapaasti näyttää. Jos on synkkää, voi yhtä hyvin raivostua ja synkistellä. Lapsi on rajaton, ei oivalla, että tunnetila on vain ja ainoastaan omien nahkojen sisällä.

Lapsi ei myöskään tajua, että tunteita tulee ja tunteita menee, jatkuvana virtana. Kurja tunne voi olla päällä mutta hetken kuluttua täysin poissa. Ihminen on kuin maisema, jossa jatkuva, vaihtuva tunteitten virta kulkee. Jokaisen tunteen mukaan ei tarvitse lähteä, voi vain odottaa, että harmitus ja paha mieli menevät ohi. Tunne ei pakota toimimaan, vaan oma teko on aina oma päätös. Ja päätöksen voi tehdä järjen ja tahdon avulla, tunteesta riippumatta. Tunteet eivät määrää toimintaa.

Lapsi on edelleen tyystin tietämätön siitä, että omiin tunteisiin voi itse vaikuttaa. Jos kipu pistää sadattelemaan, voi tahdon avulla löytää päähänsä jonkun hyvän näkökulman asiaan: onneksi varvas ei ole poikki! Jos loukkaus nostaa kostonhalun, voi järjellä kääntää oman näkökulman ymmärrykseen: tuolla toisella on juuri nyt tosi vaikeaa, en halua lisätä hänen vaikeuksiaan. En ala hermostua, vaikka hän käyttäytyi rumasti.

Isoja tunnetaitoja on lasten opittava. Parhaiten niitä opettaa joku, joka itse osaa ja toimii myönteisyyden mallina.

Haastankin meitä aikuisia joulumielelle ja harjoittelemaan. Muista, että sinun oma tunteesi on vain sinussa. Harkitse, onko se sellainen tunne, jota haluat levittää ja tartuttaa itsesi ulkopuolelle. Olet itse vastuussa omasta tunteestasi. Voit järjellä ja tahdolla kammeta oloasi myönteiseenkin.

Myös kiire, tyytymättömyys ja kireys ovat vain meissä ja kun kuljetamme niitä mukanamme. Lakkaa jauhamasta ja setvimästä vastoinkäymisiä, nyt on joulu. Katso itseäsi ja läheisiäsi armollisesti, lempeästi ja hyväksyvästi. Ala rakentaa joulun tunnelmaa, se on sinun vastuullasi. Anna ikävien ajatusten virrata pääsi lävitse niihin tarttumatta, hymyile niille ja puhalla vauhtia. Nyt ei ole niiden aika.

Jokainen meistä kuljettaa jotakin tunnetilaa matkassaan. Mitä huoneeseen tulee, kun sinä tulet?

”Isi mitenkä se vauva menee sinne vatsaan?”

IMG_20141002_0013Jaahas. No tietenkin pippelillä, ajattelen ja samalla tajuan miten hullulta tuo kuulostaisi neljävuotiaan korvissa. Ja siksi en sano mitään. Äh, tähän piti valmistautua ”No, se menee sinne pimpin kautta,” sanon siis viisaana.

”Ai, ryömiikö se pimpistä sisään?” kysyy poika ihmeissään. -”No ei kun vauvansiemen…” Ja sitten hiljenen. Ryömiikö vauvansiemen pimpistä sisään? Äh, ei tämän pitänyt olla vaikeaa!

Kuinka moni onkaan tässä tilanteessa hämillään ja yllättynyt, vaikka oli päättänyt toisin. Sukupolvesta toiseen. Kuitenkin nyt on mahtavia materiaaleja, kirjoja ja sanoja paikat pullollaan. Ne vain eivät aina tule hankituksi ajoissa.

Väestöliitto päätti tarttua toimeen lasten seksuaaliterveyden edistämiseksi. Alle kouluikäiset ansaitsevat parasta seksuaalikasvatusta, sillä silloin rakennetaan kehonkuvan, tunnetaitojen ja läheisyystaitojen perusta. Erityisesti tarvitaan apua niihin kuuluisaan kolmeen ”kuumaan perunaan”: miten kerron lisääntymisestä, miten puhun vaarallisista aikuisista ja miten suhtautua itsetyydytykseen. Nämäkin kuuluvat tavalliseen lastenkasvatukseen. Vastaukset löytyvät nettisivuiltamme Lapsi ja seksuaalisuus.

Vuonna 2014 julkaistiin myös mahtava satukirjasarja Onnikujan kaverukset, joka on paitsi kaunis, hauska ja jännä, myös opettava. Tekstin laativat Maaret Kallio ja Susanna Ruuhilahti.

Ensimmäinen osa ’Onnikujan kaverukset ja suuri PRÖÖT!’ kertoo ihmiskehon kaikki paikat ja turvasäännöt miten omaa kehoa voi suojata. Toinen osa ’Onnikujan kaverukset ja uusi poika’ kertoo tunteista, lasten välisistä tykkäämisistä ja miten niistä voi puhua. Kolmas osa ’Onnikujan kaverukset ja pomppiva massu’ kertoo lisääntymisestä ja raskaudesta monenlaisten perheiden tapaan.

Kirjasarjan ovat suunnitelleet kehityksen, seksuaalisuuden ja lastenkasvatuksen asiantuntijat. Se perustuu tutkimuksiin lapsen seksuaalisuuden kehityksestä sekä WHO:n suosituksiin alle kouluikäisen lapsen seksuaalikasvatuksesta. Näin lukija voi olla varma siitä, että kaikki tieto on asianmukaista, ikätasoista ja moneen kertaan tarkastettua.

Minna Kähkösen ihastuttavat kuvat tuovat tarinoihin arjen lämpöä ja leppoisuutta. Ja muuten ehkä kuumottavat asiat tulevat puhutuiksi ohimennen, osana arkea.