Pelon voittaminen

TERAPIATUOKIO

Pelon tunne on meille kaikille suhteellisen tuttu tunne, tavalla tai toisella. On normaalia pelätä asioita tai tilanteita, joissa olemme itse hengenvaarassa tai meille tärkeä ihminen on vaarassa. Me tarvitsemme pelon tunnetta, se pitää meidät elossa. Kehomme reagoi vahvasti tunteeseen valmistautumalla pakene-taistele -tilanteeseen. Reaktio on nopea, emme tajua sitä ennen kuin ymmärrämme kehomme toiminnan. Mutta mitä tapahtuu kun pelko ottaa vallan tilanteessa, jolloin emme ole todellisessa vaarassa? Kun pelon tunne alkaa määrittelemään meidän arjen valintoja, meidän, läheisten ja ystävien?

Ajatukseni kumpuavat ohjelmasta Kummalliset kammot. Sain upean tilaisuuden tehdä töitä määrätietoisten, luottavaisten 30 henkilön kanssa joiden elämän haasteina oli fobia: käärmeet, hämähäkit, ahtaat paikat, vesi, koirat, piikit, hammaslääkäri, linnut, korkeat paikat ja klovnit.

Osallistujien kanssa käytiin läpi kehon fyysiset reaktiot sekä mielen katastrofiajattelu. Harjoiteltiin kohtaamaan pienin askelin pelon kohde ja välillä pysähdyttiin rauhoittamaan kehon vahvaa viestiä ”pakene”. Opeteltiin muuttamaan katastrofiajattelu selviytymisajatteluksi, lauseiksi: ”minä selviän tästä.”, ”tämä on kohta ohi”, ”minulla ei ole mitään hätää”. Tämän lisäksi osallistujat tekivät kotona hengitys- ja lihasrentoutumisharjoituksia. Näin he oppivat miten suuri merkitys on oikeanlaisella hengityksellä tilanteessa jossa keho ja mieli pyrkivät viestittämään suuresta vaarasta. Harjoitusten myötä he kohtasivat pelkonsa. He saivat uuden kokemuksen, he olivat toimijoita tilanteesta josta aikaisemmin olivat paenneet.

Väistämättä mieleeni on palautunut oma fobia, se klassinen käärmepelko. Rakas isoäitini, hyvää tarkoittaen ja minua suojellen, iskosti käärmepelon mieleeni mökkikesinä. Pelkoni vahvistui noin 10-vuotiaana, kun partioretkellä seisoin hakkuuaukealla ja kaverini totesi: ”Älä liiku, pysy paikallasi.” Katsoin jalkani juureen ja kauhukseni huomasin kyykäärmeen, tuon Suomen luonnon ainoan myrkyllisen olennon. Koko kehoni singahti takavasemmalle, juoksin nopeammin kuin koskaan. Sydän hakkasi, jalat tärisivät, hikoilutti, ainoa ajatus päässäni ”kuolen”. Olo rauhoittui, kun käärme hävisi paikalta ja retki jatkui. Käärmepelkoni oli kuitenkin saanut vahvistusta.

Vihdoin aikuisiällä jouduin tilanteeseen jolloin en voinut enää perääntyä. Tulin valituksi työpaikkaan jossa oli kaksi käärmettä, niiden hoitaminen oli osa jokaisen työnkuvaa. Ei auttanut enää paeta, oli vihdoinkin kohdattava. Tutustuin asiaan ja käärmeeseen lajina. Katselin noita kahta otusta, lasin läpi. Ensin kauempaa, sitten lähempää. Rauhallisesti, omassa tahdissa.  Rauhoitellen kehoa ja mieltäni. Se tunne kun ensimmäisen kerran otin käärmeen käteeni, oli mahtava. Olin voittanut pelkoni, vaikka kyyneleen valuivat ja sydän hakkasi.

Sen tunteen sain jakaa uudelleen 30 henkilön kanssa viime talven aikana. Soisin tämän kenelle tahansa, se antaa uskoa tulevaan ja itseen, sitä tunnetta ei voita mikään.

Olkoon fobia mikä tahansa, sen voi kohdata ja voittaa. Pelon tunteesta ei tarvitse, ei kuulukaan, luopua. Sen kanssa voi elää, antamatta sen ohjata.

Pidän seuraavasta pelon määritelmästä: ”Jonkin uhan kohtuuton yliarviointi, johon liittyy oma selviytymiskyvyn aliarviointi.” (Bourne E.2010)

Milja Ilkka
Kirjoittaja toimii ammatinharjoittajana Väestöliiton Terapiapalveluissa. Hän esiintyy juuri alkaneessa sarjassa Kummallisia fobioita.

 

 

Tunteiden hallintaa voi opettaa

raisanblogiTurussa oli helmikuun alussa oli mielenkiintoinen väitöstilaisuus. Pitkän linjan erityisopettaja Varsinais-Suomessa sijaitsevasta erityiskoulusta, KM Jaana Hintikka oli tutkinut, miten sopeutumattomien oppilaiden tunnetaitoja voidaan parantaa. Tällaista tutkimusta ei Suomessa ole tehty aikaisemmin. Väitös Aggression portaat -mallin vaikuttavuudesta erityiskoulun 8-13-vuotiailla oppilailla osoittaa, että lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan edistää kouluopetuksessa yksinkertaisilla, suunnitelmallisilla ja määrätietoisilla tavoilla.

Aggression portaat -mallissa havainnollistetaan normaaliin kasvuun liittyvät haastavat tunteet ja esitetään niiden käsittelyyn auttavia harjoituksia. Tämän väitöstutkimuksen mukaan Aggression portaat -intervention avulla oppilaiden tunne- ja itsesäätelyn taidot kehittyivät ja myönteiset tunnekokemukset lisääntyivät.

Tunnetutkimuksista tiedetään, että myönteiset tunteet ovat merkityksellisiä. Ne auttavat palautumaan kielteisten tunnekokemusten rasituksista. Ne myös edistävät elämän tarkoituksellisuuden tunnetta ja terveyttä sekä vaikuttavat suotuisasti keskittymiseen, muistiin, oppimiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun. Tärkeää apua syrjäytymisriskissä oleville.

Myös taidot rentoutua haastavassa tilanteessa paranivat, sen sijaan kontrolliryhmän lapsilla keinottomuuden tunne vain lisääntyi. Rentoutumistaito auttaa stressin purkamisessa ja kun halutaan rauhoittaa voimakkaan tunteen kuten aggression, fyysistä nousua. Aggression tunteen pysäyttäminen ja stressin rauhoittaminen ovat todella hyödyllisiä elämäntaitoja. Myönteiset tunnekokemukset ja taito rentouttaa itsensä vaikuttavat kokonaisvaltaisesti oppilaiden kasvuun ja kehitykseen.

Vastaväittäjä painotti keskeisenä tutkimustuloksena sitä, että toisiin kohdistunut väkivalta, siis muiden satuttaminen, väheni intervention aikana. Tämä on merkittävä tulos. Juuri näillä lapsilla ja nuorilla on huomattava riski monenlaiseen ongelmien kasautumiseen. On tärkeää tunnistaa ne keinot, joilla voidaan saada aikaan myönteisiä kehityskulkuja. Opetuksen tavoitteena on opettaa tunteiden hallintaa ja sitä kautta ennaltaehkäistä oppilaiden aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Mallin käytön kannalta tärkeä tutkimustulos on myöskin se, että niin oppilaat kuin opettajat kokivat sen hyödylliseksi ja tärkeäksi, siitä siis pidettiin puolin ja toisin.

Käyttäytymisen ja tunnetaitojen opettamisen tärkeys tunnistetaan laajasti koulumaailmassa, mutta tutkittua tietoa saatavilla olevien kasvatuksellisten mallien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta ei aiemmin juurikaan ole ollut. Koulujen merkitys ja velvollisuus oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen opettamisessa korostuu tänä vuonna, sillä niitä edellytetään uusissa opetussuunnitelmissa. Aggression portaat -mallista voi nyt näyttöön perustuen sanoa, että se auttaa lasta ja nuorta.

Pääroolissa tutkimuksen toteutuksessa oli erityiskoulu, jossa Väestöliiton asiantuntijat kävivät 2009 syksyllä pitämässä koulutuspäivän Aggression portaista koko koululle. Koulu otti mallin tällöin kehityshankkeeksi, johon kaikki sitoutuivat. He toteuttavat opetuksessaan yhteen hiileen puhaltamista ja tiimityötä, lasten ja nuorten edun puolesta taistelemista arjessa ja koko yhteiskunnassa.

Rehtori Jyrki Latvan sanoin: ”Toivomme vilpittömästi että tämä tutkimus toimisi tien näyttäjänä ja tasoittavana tekijänä matkalla kohti rehellistä, arvostavaa ja jopa ymmärtävää suhtautumista erityiskouluja, erityiskouluissa työtä tekeviä ihmisiä, erityiskouluissa opiskelevia oppilaita ja erityisesti sopeutumattomia ja käytösongelmaisia lapsia ja nuoria kohtaan. Tämä asennemuutos on ensiarvoisen tärkeää jos haluamme laadukasta ja tuloksellista erityisopetusta.”

Materiaaleja

Turun Yliopisto, Tunne-elämän haasteita omaava voi oppia pois väkivaltaisista ajatuksista. Väitös: KM Jaana Hintikka, 5.2.2016, kasvatustiede.
Väkivaltaisista ajatuksista voi oppia pois, Iltalehti 4.2.2016
Väestöliiton Aggression portaat -malliin perustuvat vanhemmille suunnatut kasvatusoppaat: Kiukkukirja ja Kapinakirja
Pienen lapsen portaat
Urpot.fi Aggression portaat
Aggression portaat käsikirja Opetushallitus